2020 Pyhäsalmi Mine Oy

Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä ja siitä tuotetaan kupari-, sinkki- ja rikkirikastetta. Malmi sisältää noin 2 % kuparikiisua (CuFeS2), 1 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuonna 2021 malmia louhittiin noin 670 000 tonnia. Tuotanto aloitettiin vuonna 1962. Maanalainen tuotanto on päättymässä vuonna 2022, jonka jälkeen tuotetaan noin viiden vuoden ajan rikkirikastetta rikastushiekka-alueelle varastoidusta materiaalista.

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA

Sidosryhmäyhteistyö

Luonnon monimuotoisuus

Rikastushiekan hallinta

Vesien hallinta

Energiatehokkuus

Kaivoksen sulkeminen

Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

	Kriisinhallintavalmius	Sisäinen arviointimenettely	Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso

Tulokset: 23.8.2021

Viimeisin ulkoinen vahvistus: 23.8.2021

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Kuparirikaste 15 179 t (29,53% Cu), sinkkirikaste 5 003 t (50,69% Zn), Pyriittirikaste 426 160 t (51,64% S)
Kokonaislouhinta: 0,80 Mt (malmi 97 %, sivukivi 3 %) Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erilli-sestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,27 Mt
Raportoidut malmivarat: 0,4 Mt (kupari 0,58%, sinkki 0,29 %, rikki 43,12 %, kulta 0,4 g/t, hopea 10 g/t)
Raportoidut mineraalivarannot: 4,1 Mt (kupari 0,50%, sinkki 0,30 %, rikki 40,85 %, kulta 0,4 g/t, hopea 10 g/t)
Toiminnan aloitusvuosi: 1958 (esiintymän löytyminen), 1962 (tuotanto)
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (100 % omassa omistuksessa).
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 124 henkilöä.
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 80 %, Nivala 6 %, Haapajärvi 3 %
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 26 henkilöä.
Käyttökate EBITDA: 12 miljoonaa euroa.
Maksettu yhteisövero: 1,7 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy 0,33 M€, Inmet Finland Oy 1,37 M€)

Tietoja etsinnöistä

Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella jo vuodesta 1957 alkaen. Vuosina 2020 ei ole tehty malminetsintää. Pyhäsalmi Mine Oy:llä oli lisäksi Mullikkorämeen kaivospiiri (Pyhäjärvi), joka on lakkautettu kesällä 2021.

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

** ISO14001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu
*** 2 kpl, lupapoikkeamat liittyivät veteen

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Luvan myöntövuosi: 2007
Linkki lupaan: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B894B5FE1-3E1C-4223-A0CC-08BC68BF9A60%7D/86841
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 13,4 miljoonaa euroa
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 1 miljoonaa euroa
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 273 965 (rikastushiekkaa 100 %)
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 100 % sivukivestä ja noin 42 % rikastushiekasta hyödynnettiin maanalaisten louhosten täytössä
Polttoaineiden kulutus: 6,27 GWh (liikkuva kalusto kaivosalueella sisältäen myös urakoitsijat)
Muu energian kulutus: Sähkö 49,38 GWh (ydinvoima 39,8%, uusiutuvat energialähteet 28,9%, fossiiliset energialähteet 31,3%), lämpö 9,44 GWh (kaivosveden lämmöntalteenotto 53,6%, uusiutuvat 39,4%)
Energian kulutuksen tavoite: 85,1 kWh/tonni, toteuma 77,7 kWh/tonni
Kaivoksen CO2-päästöt: 10 810 tonnia CO2 ja 0.014 tonnia CO2/malmitonni
Veden kulutus: 3,6 Mm3 (josta 70 % järvivettä)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 3,89 Mm3
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 1)
Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: ei
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 124 t, kuparikloridi 140 t, sinkkisulfaatti (12 %) 267 t, natriumsyanidi 4,35 t
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Vuosittainen kalatalousmaksu (4 800 €), joka käytetään kalaston ja rapukannan hoitoon kaivoksen vaikutusalueella. Kaivosyhtiö on tehnyt vieraslajin (jättipalsami) torjuntaa maisemoidulla rikastushiekka-alueella.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö

* ISO45001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 1 pv/työntekijä
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 6,43%
Tapaturmataajuus: 8,0 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet työtapaturmat, oma väki ja urakoitsijat)
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: : 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminnan taloudellinen merkitys Pyhäjärvelle on suuri. Kaivoksella on ollut merkittävä vaikutus alueen elinkeinotoimintaan ja sen jatkuvuuteen ja kehittymiseen. Kaivoksen loppumisen myötä katoaa myös osa siitä perustasta, jolle yritykset ovat liiketoimintansa rakentaneet. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, paikalliset yrittäjät sekä Pyhäjärvenkylän osakaskunnat huomioidaan sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yhtiö on kunnostanut lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöä varten läheisen pururadan, venelaiturin ja uimarannan.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa ja sulkemissuunnitelmassa. Kaivosaluetta maisemoidaan jo toiminnan aikana, mm. käytöstä poistettu A-allas on peitetty ja maisemoitu.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa ja tiivis yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n Callio-hankkeessa, jossa edistetään kaivosalueen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loppuessa.
Yhteistyöryhmä perustettu vuonna 2020.
On annettu rahallista tukea erilaisille paikallisille ja valtakunnallisille yhdistyksille ja tempauksille/tapahtumille.
On tarjottu kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms.
Käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa jatkui Callio-konseptin alla. Callion tarkoituksena on saada kaivokseen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loputtua, edistettävinä hankkeina mm. energiavarasto, data-center ja maanalainen tutkimus- ja laboratoriotoiminta.
syötävien sirkkojen kasvatus
Undergorund Rescue hanke, jonka tavoitteena on kehittää maanalainen työturvalli-suuden koulutus-, harjoittelu-, kehittämis- ja innovaatioympäristö
Minetrain hanke, jonka puitteissa järjestettiin vuonna 2020 virtuaalinen koulutusjakso alalla työskentelevistä koostuvalle kansainväliselle ryhmälle
Sähkökäyttöisten Kaivosajoneuvojen testaustoiminta
Energiakaivos hankkeessa tutkittiin GTK:n johdolla maanalaista lämpökaivokenttää ja ratkaisua, jolla kallion lämpö saadaan tehokkaasti siirrettyä vesikiertopiiriin
Bsuin hanke (Baltic Sea Underground Facilities and Innovation Network): Itämeren alueen maanalaisten laboratorioiden verkosto, joka toimii avoimena innovaatioalusta-na ja helpottaa teknologian siirtoa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.
Rahoittajana ja ohjausryhmän jäsenenä HybArkt –hankkeessa, jossa tutkittiin passiivisia hyb-ridipuhdistusratkaisuja arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen
Mukana Golden Eye hankkeessa, jossa kehitetään kaivosten ja niiden vaikutusten kattavan seurannan mahdollistavaa tekoälyalustaa
Vuonna 2020 testattiin rikastushiekka-altaiden peittokerrosrakenteen rakennettavuutta sekä pilotoitiin jälkihoitovaiheen vesienkäsittelyä varten uuden vesienkäsittelylaitoksen soveltuvuutta.