Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhittiin 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä ja siitä tuotettiin kupari-, sinkki- ja rikkirikastetta. Malmi sisälsi noin 2 % kuparikiisua (CuFeS2), 1 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Tuotanto aloitettiin vuonna 1962. Vuonna 2022 malmia louhittiin noin 475 000 tonnia. Maanalainen tuotanto päättyi elokuussa 2022. Rikastushiekka-alueelle varastoidusta materiaalista tuotetaan rikkirikastetta noin viiden vuoden ajan maan alaisen tuotannon päättymisen jälkeen.

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin
AAA
AA
A
B
C
Sidosryhmä Yhteistyö Luonnon Monimuotoisuus Rikastushiekan Hallinta Vesien Hallinta Energia Tehokkuus Kaivoksen Sulkeminen Työterveys Ja Turvallisuus

Kriisinhallinta

Laitos Kriisinhallintavalmius Sisäinen tarkistus Harjoituksia ja harjoituksia
Kriisinhallintasuunnittelu – yritys
Crisis Management Planning – Site
Tulokset tällä hetkellä: 11.08.2023
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 23.08.2021

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä (tonneina/kiloina, rikasteiden pitoisuudet prosentteina): Kuparirikaste 8 253 t (28,64% Cu), sinkkirikaste 4 592 t (50,31% Zn), Pyriittirikaste 341 207 t (51,6% S)
  • Kokonaislouhinta (tonneina (suluissa malmin ja sivukiven osuudet prosentteina)): 0,49 Mt (nosto&louhinta: malmi 98 %, sivukivi 2 %). Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,07 Mt .
  • Raportoidut malmivarat (todennetut ja todennäköiset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)): 0
  • Raportoidut mineraalivarannot (mitatut, osoitetut ja mahdolliset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)): 3,3 Mt (kupari 0,47%, sinkki 0,29 %, rikki 40,34 %, kulta 0,4 g/t, hopea 0 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi (esiintymän löytymisvuosi ja kaivostoiminnan aloitusvuosi): 1958 (esiintymän löytyminen), 1962 (tuotanto)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: (vuosina) 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: (hehtaaria) 412 ha (josta yhtiön omistuksessa 100 %)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa) 76
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat (prosentteina, max. 5 merkittävintä kuntaa): Pyhäjärvi 79 %, Nivala 4 %, Haapajärvi & Kärsämäki 3 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.) (tilanne vuoden lopussa): 22
  • Käyttökate EBITDA (€): -1,3 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy ja Inmet Finland Oy)
  • Maksettu yhteisövero (€): 1,9 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy 0,6 M€, Inmet Finland Oy 1,3 M€)

Tietoja etsinnöistä

Pyhäsalmi Mine Oy teki malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuosina 2004 – 2019. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella jo vuodesta 1957 alkaen. Vuodesta 2020 lähtien ei ole tehty malminetsintää.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala (kpl ja ha (raportointivuonna)): -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala (kpl ja ha): -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala (kpl ja ha): -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia (kpl): -
  • Malminetsintäkairaus (km): -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: ISO14001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu
  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2022, toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta 2023 (https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2392209)
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1540161
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus (euroina): 21 106 300 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella (euroina): 989 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla (euroina): -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä (tonneina, yksilöinti prosentteina): 238 562 t (95,5 % rikastushiekkaa, 4,5 % sivukiveä)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö (prosentteina lajeittain): 44 % rikastushiekasta ja 100 % sivukivestä hyödynnettiin maanalaisten louhosten täytössä
  • Polttoaineiden kulutus: 6.99 GWh (liikkuva kalusto kaivosalueella, sisältäen myös pääurakoitsijat)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Sähkö 39,1 GWh (vuoden 2020 alkuperäjakauma: ydinvoima 39,8%, uusiutuvat energialäh-teet 28,9%, fossiiliset energialähteet 31,3%), lämpö 9,13 GWh (kaivosveden lämmöntal-teenotto 52,8%, uusiutuvat 44,4%)
  • Energian kulutuksen tavoite (GWh, saavutettiinko tavoite): 75,78 kWh/tonni, toteuma 79,2 kWh/tonni
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 3 516 tonnia CO2, 0.0074 tonnia CO2/malmitonni
  • Veden kulutus: 3,0 Mm3 (josta 69 % järvivettä)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 3,5 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella (lkm): 3 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luovuttamien Hertta-Eliölajit -tietojärjestelmässä ole-vien uhanalaistietojen mukaan Pyhäsalmen kaivoksen alueella ei ole tehty uhanalaishavain-toja.
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö (kemikaalit tonneina): Kuparisulfaatti 65 t, kuparikloridi 86 t, sinkkisulfaatti (12 %) 153 t, natriumsyanidi 2,15 t
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet (kompensaatiot, siirtoistutukset, linnunpöntöt jne):

    Vuosittainen kalatalousmaksu (4 800 €), joka käytetään kalaston ja rapukannan hoitoon kaivoksen vaikutusalueella.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: ISO45001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin (työntekijää kohti): 2 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat) (työntekijää kohti) 6,8 %
  • Tapaturmataajuus (Poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti, urakoitsijoiden eriteltynä): 0 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet työtapa-turmat, oma väki), urakoitsijoilla 0 tapaturmaa.
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liu-kuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 4:6 järjestelmä (4 työtä, 6 vapaata).
  • Naisten osuus työvoimasta (%): 18,4

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminnan taloudellinen merkitys Pyhäjärvelle on suuri. Kaivoksella on ollut merkittävä vaikutus alueen elinkeinotoimintaan ja sen jatkuvuuteen ja kehittymiseen. Kaivoksen loppumisen myötä katoaa myös osa siitä perustasta, jolle yritykset ovat liiketoimintansa rakentaneet. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, paikalliset yrittäjät sekä Pyhäjärvenkylän osakaskunnat huomioidaan sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yhtiö on kunnostanut lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöä varten läheisen pururadan, venelaiturin ja uimarannan

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa ja sulkemissuunnitelmassa. Kaivosaluetta maisemoidaan jo toiminnan aikana, mm. käytöstä poistettu A-allas on peitetty ja maisemoitu.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa ja tiivis yhteistyö Pyhäjärven kaupungin omistaman Kvanttikiinteistöt Oy:n Callio hankkeessa, jossa edistetään kaivosalueen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loppuessa.
  • Yhteistyöryhmä kokoontui kerran vuonna 2022.
  • Kaivosyhtiö on antanut rahallista tukea erilaisille paikallisille ja valtakunnallisille yhdistyksille ja tempauksille/tapahtumille.
  • Kaivosyhtiö tekee yhteistyötä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa ja on ollut osaltaan mahdollistamassa Mäkikylän monitoimitalon toimintaa.
  • Käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Yhteistyö Pyhäjärven kaupungin kanssa jatkui Callio-konseptin alla. Callion tarkoituksena on saada kaivokseen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loputtua, edistettävinä hankkeina mm. energiavarasto, aurinkovoima, data-center ja maanalainen tutkimus- ja testaustoiminta. Seuraavat hankkeet olivat käynnissä vuonna 2022:
    • Jätteetön kaivos –hanke, kaivoksen kuivanapitovesien käsittelyn pilotointi
    • Pumppuvoimaan perustuva energiahanke
    • Undergorund Rescue hanke, jonka tavoitteena on kehittää maanalainen työturvallisuuden koulutus-, harjoittelu-, kehittämis- ja innovaatioympäristö
    • FutureMINE-hanke, jonka tavoitteena on selvittää, mikä on kaivosteknologian innovaatioiden tulevaisuus sekä niiden testaustarpeet ja vaatimukset.
    • Energy Park hankkeessa tehdään teknistä- ja liiketaloudellista toteutussuunnittelua sekä vaatimusmäärittelyjä ja mallinnetaan Callio Energy Park –liiketoimintakonsepti
    • Solar park aurinkopuistohanke suljetulle jätealtaalle
    • Sähkökäyttöisten kaivosajoneuvojen testaustoiminta
    • Mine Train koulutushanke
  • Pyhäsalmi Mine Oy on rahoittajana ja ohjausryhmän jäsenenä TypArkt –hankkeessa, jossa tutkitaan passiivisia hybridipuhdistusratkaisuja arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen
  • Pyhäsalmi Mine Oy tarjosi testausympäristön Golden Eye hankkeelle, jossa kehitetään kaivosten ja niiden vaikutusten kattavan seurannan mahdollistavaa tekoälyalustaa
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Pyhäjärvi
Yhteystiedot:
Maria Hänninen
Ympäristöpäällikkö
Pyhäsalmi Mine Oy
040 357 8153

Kaivokset

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi

© 2000-2024 Kaivosvastuu Finland