Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Tuotanto alkoi vuonna 1962. Malmin louhinta ja sen myötä kuparin ja sinkin rikastaminen Euroopan syvimmästä metallimalmikaivoksesta päättyi elokuussa 2022. Maanalainen tuotanto päättyi elokuussa 2022, jonka jälkeen aloitettiin pyriitin rikastaminen rikastushiekka-alueelle varastoidusta materiaalista. Tuotanto jatkuu arviolta vuoden 2025 loppuun saakka, jonka jälkeen toimitukset varastoista asiakkaille sekä sulkemistyöt jatkuvat muutaman vuoden ajan.

Maanalaisen kaivoksen sulkemistöitä tehdään parhaillaan ja alueelle etsitään edelleen uusiokäyttöä.

Lisätietoja: www.pyhasalmimine.fi

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA
AA
A
B
C
Sidosryhmäyhteistyö Luonnon monimuotoisuus Rikastushiekan hallinta Vesien hallinta Ilmastonmuutoksen hallinta Kaivoksen sulkeminen Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Crisis Management Planning – Site
Tulokset: 5.4.2024
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 5.4.2024

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Pyriittirikaste 367 085 t (51,2% S)
  • Kokonaislouhinta: Teiden kunnossapitoon ja muihin tarpeisiin louhittiin avolouhoksesta tarvekiveä yhteensä 3600 t
  • Raportoidut malmivarat: 0
  • Raportoidut mineraalivarannot: 3,3 Mt (kupari 0,47%, sinkki 0,29 %, rikki 40,34 %, kulta 0,4 g/t, hopea 0 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1958 (esiintymän löytyminen), 1962 (tuotanto)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 412 ha (josta yhtiön omistuksessa 100 %)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 66
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 87 %, Kärsämäki 3 %, Nivala 3 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 27
  • Käyttökate EBITDA: -4,7 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy ja Inmet Finland Oy)
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa (Pyhäsalmi Mine Oy ja Inmet Finland Oy

Tietoja etsinnöistä

Pyhäsalmi Mine Oy teki malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuosina 2004 – 2019. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella jo vuodesta 1957 alkaen. Vuodesta 2020 lähtien ei ole tehty malminetsintää.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 3 kpl, pinta-ala yhteensä 610,4 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** ISO 14001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu
  • *** 2, poikkeamat liittyvät veteen

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: 2022, toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta 2023 (https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2392209)
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1540161
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 21 106 300 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 989 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 204 507 t (100 % rikastushiekkaa)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 33 % rikastushiekasta hyödynnettiin maanalaisten louhosten täytössä
  • Polttoaineiden kulutus: 3.92 GWh (liikkuva kalusto kaivosalueella, sisältäen myös pääurakoitsijat)
  • Muu energian kulutus: Sähkö 24,99 GWh (vuoden 2022 alkuperäjakauma: fossiiliset energialähteet ja turve 70,12 %, ydinvoima 18,2 %, uusiutuvat energialähteet 11,68 %), lämpö 9,33 GWh (kaivosveden lämmöntalteenotto 45,8%, uusiutuvat 50,9%, fossiiliset energialähteet 3,3%)
  • Energian kulutuksen tavoite: 52,8 kWh/tonni, toteuma 55,5 kWh/tonni
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 2015 tonnia CO2, 0.0042 tonnia CO2/syötetonni
  • Veden kulutus: 2,85 Mm3 (josta 49 % järvivettä)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 2,98 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: ei
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: -
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Vuosittainen kalatalousmaksu (4 800 €), joka käytetään kalaston ja rapukannan hoitoon kaivoksen vaikutusalueella. Luonnon monimuotoisuus on huomioitu tulevan maa-ainesten ottoalueen maisemointisuunnitelmassa.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * ISO45001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 3
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,04 %
  • Tapaturmataajuus: 0 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet työtapaturmat, oma väki), urakoitsijoilla 0 tapaturmaa.
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 4:6 järjestelmä (4 työtä, 6 vapaata).
  • Naisten osuus työvoimasta: 24,5 %

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminnan taloudellinen merkitys Pyhäjärvelle on suuri. Kaivoksella on ollut merkittävä vaikutus alueen elinkeinotoimintaan ja sen jatkuvuuteen ja kehittymiseen. Kaivoksen loppumisen myötä katoaa myös osa siitä perustasta, jolle yritykset ovat liiketoimintansa rakentaneet. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, paikalliset yrittäjät sekä Pyhäjärven osakaskunta huomioidaan sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Kaivoksen lounaispuolella sijaitsee entinen maanpoistoalue, josta on otettu moreenia rikastushiekka-altaan peittämiseen vuosituhannen vaihteessa. Aluetta kiertää valaistu kuntorata. Vuonna 2023 kaivos rakennutti alueelle lintutornin.

Kaivoksen länsipuolella Pyhäjärven rannassa sijaitsee kaivoksen kunnostama venelaituri ja uimaranta, jotka ovat vapaassa käytössä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa ja sulkemissuunnitelmassa. Kaivosaluetta maisemoidaan jo toiminnan aikana, mm. käytöstä poistettu A-allas on peitetty ja maisemoitu heti sen käytön lopettamisen jälkeen vuosituhannen vaihteessa.

Tulevalle maa-ainesten ottoalueelle on laadittu maisemointisuunnitelma sidosryhmiä kuunnellen. Suojavyöhykkeelle istutettiin taimikko kesällä 2023.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa ja tiivis yhteistyö Pyhäjärven kaupungin omistaman Kvanttikiinteistöt Oy:n Callio hankkeessa, jossa edistetään kaivosalueen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loppuessa.
  • Yhteistyöryhmä kokoontui kerran vuonna 2023. Yhteistyöryhmä koostuu kaivoksen keskeisistä sidosryhmistä ja se perustetiin vuonna 2021 kaivoksen johdolla. Yhteistyöryhmän tavoitteena on lisätä eri sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa. Yhteistyöryhmässä käsitellään mm. kaivoksen tuotantoon, sulkemis- ja jälkihoitovaiheeseen sekä jatkokäyttöhankkeisiin liittyviä asioita. Yhteistyöryhmä koostuu kaivoksen, Pyhäjärven kaupungin, Pyhäjärven kehityksen, Ruotasen kyläyhdistys ry:n, Pyhäjärven yrittäjät ry:n, Pyhäjärven kalastusalueen ja osakaskunnan, sekä Pyhäjoen vesistö ry:n edustajista. Yhteistyöryhmän kokoonpanoa ei ole rajattu kyseisiin ryhmiin. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa.
  • Pyhäsalmi Mine Oy tekee yhteistyötä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa ja on ollut osaltaan mahdollistamassa kylätalon toimintaa.
  • Pyhäsalmi Mine Oy järjesti vuonna 2023 neljä kaikille avointa sidosryhmätilaisuutta viestiäkseen kaivoksen ajankohtaisista asioista ja kuullakseen sidosryhmien ajatuksia.
  • Pyhäsalmi Mine Oy yhteistyössä Ruotasen kyläyhdistyksen kanssa pystyttivät Mäkikylän Monitoimitalolle kaivoksen pysyväisnäyttelyn. Näyttelyyn on koottu kaivokseen liittyviä valokuvia ja esineistöä vuosikymmenten varrelta.
  • Kaivoksen rakennuttaman lintutornin avajaisia vietettiin 14.10.2023 kansainvälisen lintubongauspäivän yhteydessä.
  • Kaivoksen nettisivut julkaistiin loppuvuodesta 2023. Nettisivut auttavat omalta osaltaan kaivoksen ajankohtaisten asioiden viestinnässä. www.pyhasalmimine.fi
  • Tulevan maa-ainesten ottoalueen (Pellonpää) maisemointi-/virkistyskäyttösuunnittelua varten teetettiin mielipidekysely. Maisemointisuunnitelmaa laadittaessa huomioitiin kyselyyn vastanneiden toiveet ja suunnitelmaan tehtiin vielä muutoksia lähiasukkaiden esitysten perusteella.
  • Pyhäsalmi Mine Oy:lla on käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle. Palautejärjestelmästä on viestitty sidosryhmätilaisuuksissa, joissa palautteita myös aktiivisesti tiedustellaan. Kaikki palautteet, myös sidosryhmätilaisuuksissa saadut, kirjataan järjestelmään ja käsitellään asianmukaisesti.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Yhteistyö Pyhäjärven kaupungin kanssa jatkui Callio-konseptin alla. Callion tarkoituksena on saada kaivokseen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loputtua, edistettävinä hankkeina mm. energiavarasto, aurinkovoima, data-center ja maanalainen tutkimus- ja testaustoiminta. Seuraavat hankkeet olivat käynnissä vuonna 2023:
    • Pumppuvoimaan perustuva energiahanke: EPV Energia vetäytyi hankkeesta lokakuussa 2023. TEM jatkoi pumppuvoimalalle myöntämänsä 26,3 miljoonan euron tuen voimassaoloa joulukuuhun 2024 saakka.
    • Undergorund Rescue hanke, jonka tavoitteena on kehittää maanalainen työturvallisuuden koulutus-, harjoittelu-, kehittämis- ja innovaatioympäristö
    • FutureMINE-hanke, jonka tavoitteena on selvittää, mikä on kaivosteknologian innovaatioiden tulevaisuus sekä niiden testaustarpeet ja vaatimukset. Hankeaika 1.1.2023 – 31.12.2025.
    • Solar park aurinkopuistohanke suljetulle rikastushiekka-altaalle (A-allas). Talvella 2023-2024 alueella tehtiin valmistelevia maanrakennustöitä. Toteutus ja käyttöönotto vuonna 2024.
    • Sähkökäyttöisten kaivosajoneuvojen testaustoiminta
  • Pyhäsalmi Mine Oy oli rahoittajana ja ohjausryhmän jäsenenä TypArkt –hankkeessa, jossa tutkittiin passiivisia hybridipuhdistusratkaisuja arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen. Hanke päättyi vuonna 2023.

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi