Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanada- lainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä. Malmi sisältää noin 3 % kuparikiisua (CuFeS2), 4 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuosittain louhitaan ja rikastetaan noin 1,4 miljoonaa tonnia malmia.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 728 287 tonnia: kuparirikaste (Cu) 40 637 tonnia, sinkkirikaste (Zn) 41 765 tonnia, pyriitti (FeS2) 645 885 tonnia.
  • Kokonaislouhinta: 1,25 miljoonaa tonnia (malmi 97 %, sivukivi 3 %). Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,44 miljoonaa tonnia.
  • Raportoidut malmivarat: 0,774 miljoonaa tonnia (kupari 0.91 %, sinkki 1,88 %, rikki 39,83 %, kulta 0,4 g/t, hopea 13 g/t).
  • Raportoidut mineraalivarannot: 8,158 miljoonaa tonnia (kupari 0,65 %, sinkki 1,75 %, rikki 38,98 %, kulta 0,4 g/t, hopea 13 g/t). Malmivarat sisältyvät mineraalivarantoihin.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1957 (malminetsintä), 1962 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (97 % omassa omistuksessa).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 186 henkilöä.
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 81 %, Nivala 5 %, Haapajärvi 3 %, Kiuruvesi 2 %, Oulu 2 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): Noin 50 henkilöä.
  • Käyttökate EBITDA: 74,0 miljoonaa euroa.
  • Maksettu yhteisövero: 13,8 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy 3,11 miljoonaan euroa, Inmet Finland Oy 10,69 miljoonaa euroa)

Tietoja malminetsinnästä

Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella jo vuodesta 1957 alkaen. Vuonna 2018 malminetsintää tehtiin maanalaisessa kaivoksessa. Pyhäsalmi Mine Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta sekä geofysikaalisia menetelmiä. Syväkairausta tehtiin vuonna 2018 yhteensä 1,7 km. Yrityksellä ei ole valituksen alaisia malminetsintälupahakemuksia. Pyhäsalmi Mine Oy:llä on lisäksi Mullikkorämeen kaivospiiri (Pyhäjärvi). Pyhäsalmi Oy luopui omaehtoisesti kolmesta kaivospiiristä vuoden 2018 aikana: Vuohtojoki (Kärsämäki), Hallaperä (Kiuruvesi) ja Rauhala (Ylivieska). Näissä kaivospiireissä ei tehty malminetsintätyötä vuonna 2018.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 519 249 t (rikastushiekka 100%). Tästä määrästä noin 49% hyödynnettiin kaivostäytössä (maanalaisten louhosten täyttö).
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 100% sivukivestä hyödynnetään
  • Polttoaineiden kulutus: 5,5 GWh (uusiutumattomia 100 %).
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 77,7 GWh (uusiutuvaa 6,3%, uusiutumatonta 8,6%, lisäksi pörssisähköä, jolle alkuperäjakauma ei tiedossa 2018 osalta 85%)
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 17 274 t CO2, toisin sanoen 0,014 t CO2 / louhittu malmitonni
  • Veden kulutus: 3,5 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 65%)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luovuttamien Hertta-Eliölajit -tietojärjestelmässä olevien uhanalaistietojen mukaan Pyhäsalmen kaivoksen alueella ei ole tehty uhanalaishavaintoja.
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 444 t, sinkkisulfaatti (12 %) 735 t, kuparikloridi 9,3 t, natriumsyanidi 9,4 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

    –

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2,0 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 6,3 %
  • Tapaturmataajuus: 3,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet työtapaturmat, oma väki ja urakoitsijat)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: : 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

–

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

–

Vaikutukset maisema-arvoon:

–

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa ja tiivis yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n Callio-hankkeessa, jossa edistetään kaivosalueen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loppuessa.
  • On tarjottu kesätyö- ja harjoittelupaikkoja paikallisille koululaisille ja opiskelijoille.
  • On annettu rahallista tukea erilaisille paikallisille ja valtakunnallisille yhdistyksille ja tempauksille/tapahtumille.
  • On tarjottu kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms.
  • Vuonna 2018 pidettiin Ruotasen kylän asukkaille tilaisuus, jossa esiteltiin sulkemiseen liittyviä asioita ja käytiin läpi uusiokäyttöhankkeiden tilannetta.
  • Käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa jatkui Callio-konseptin alla. Callion tarkoituksena on saada kaivokseen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loputtua, edistettävinä hankkeina mm. energiavarasto, data-center ja maanalainen tutkimus- ja laboratoriotoiminta.
  • Pyhäsalmi Mine Oy on ollut vuonna 2018 rahoittamassa myös seuraavia TEKESin Green Mining (Huomaamaton ja älykäs kaivos) -ohjelman hankkeita/tutkimuksia.
  • IMineWa (Intelligent Mine Water Management) -projekti, jota vetää Lappeenrannan tekninen yliopisto. Projektin tarkoituksena on parantaa kaivosvesien hallintaa parantamalla/kehittämällä olemassa olevia teknologioita ja kehittää uusia teknologioita kaivosvesien käsittelyyn.
  • GEOSULF-projekti, jota vetää Oulun yliopisto. Projektin tarkoituksena on löytää menetelmä, jolla käsiteltynä haitallisten aineiden liukeneminen estyy sulfidisista kaivannaisjätteistä.
  • Vuonna 2018 jatkettiin erilaisten rikastushiekka-altaiden peittokerrosratkaisujen astiakokeita.
  • Pyhäsalmi Mine Oy osallistuu vuosina 2018-2020 toteutettavaan Oulun yliopiston HybArkt – hankkeeseen (Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen) tarjoamalla mm. pilottialueen.
  • Vuonna 2018 jatkettiin erilaisten rikastushiekka-altaiden peittokerrosratkaisujen astiakokeita sekä valmisteltiin sulkemista koskevien lupaehtojen muutoshakemusta mm. suorittamalla siihen liittyviä tutkimuksia maaperän pilaantuneisuuden ja ympäristövesien tilan selvittämiseksi.
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Pyhäjärvi
Yhteystiedot:
Raija Urpelainen

(08) 769 6111

Kaivostoiminta

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi

© 2000-2024 Kaivosvastuu Finland