Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä ja siitä tuotetaan kupari-, sinkki- ja rikkirikastetta. Malmi sisältää noin 2 % kuparikiisua (CuFeS2), 1 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuonna 2021 malmia louhittiin noin 670 000 tonnia. Tuotanto aloitettiin vuonna 1962. Maanalainen tuotanto on päättymässä vuonna 2022, jonka jälkeen tuotetaan noin viiden vuoden ajan rikkirikastetta rikastushiekka-alueelle varastoidusta materiaalista. 

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin
AAA
AA
A
B
C
SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ LUONNON MONIMUOTOISUUS RIKASTUSHIEKAN HALLINTA VESIEN HALLINTA ENERGIA TEHOKKUUS KAIVOKSEN SULKEMINEN TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS

Kriisinhallinta

Laitos Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointi Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius yhtiötasolla
Kriisinhallintavalmius toimipaikkatasolla
Tulokset: 31.05.2022
Tulokset todennettu edellisen kerran: 23.08.2021

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Kuparirikaste 11 413 t (28,84% Cu), sinkkirikaste 2 681 t (50,5% Zn), Pyriittirikaste 434 148 t (51,6% S)
  • Kokonaislouhinta: 0,67 Mt (malmi 98 %, sivukivi 2 %) Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,15 Mt
  • Raportoidut malmivarat: 0,25 Mt (kupari 0,48%, sinkki 0,10%, rikki 44,24%, kulta 0,4 g/t, hopea 10 g/t)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 3,6 Mt (kupari 0,48%, sinkki 0,30 %, rikki 40,58 %, kulta 0,4 g/t, hopea 10 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1958 (esiintymän löytyminen), 1962 (tuotanto)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (100 % omassa omistuksessa).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 114 henkilöä.
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 79 %, Nivala 6 %, Haapajärvi 3 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 25 henkilöä.
  • Käyttökate EBITDA: 13,1 miljoonaa euroa.
  • Maksettu yhteisövero: 6,4 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy 0,93 M€, Inmet Finland Oy 5,44 M€)

Tietoja malminetsinnästä

Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella jo vuodesta 1957 alkaen. Vuosina 2020 ja 2021 ei ole tehty malminetsintää. Pyhäsalmi Mine Oy:llä oli lisäksi Mullikkorämeen kaivospiiri (Pyhäjärvi), joka on lakkautettu kesällä 2021.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: ISO 14001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta 1 kpl. lupapoikkeama liittyi veteen
  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2007
  • Linkki lupaan: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B894B5FE1-3E1C-4223-A0CC-08BC68BF9A60%7D/86841
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 13,4 miljoonaa euroa
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 1 miljoonaa euroa
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 235 518 t (93,5 % rikastushiekkaa, 6,5 % sivukiveä)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 46 % rikastushiekasta ja 100 % sivukivestä hyödynnettiin maanalaisten louhosten täytössä
  • Polttoaineiden kulutus: 5.34 GWh (liikkuva kalusto kaivosalueella, sisältäen myös pääurakoitsijat)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Sähkö 46,38 GWh (pörssisähkö: ydinvoima 33%, uusiutuvat energialähteet 54%, fossiiliset energialähteet 13%), lämpö 8,84 GWh (kaivosveden lämmöntalteenotto 47,8%, uusiutuvat 47,0%)
  • Energian kulutuksen tavoite: 88,4 kWh/tonni, toteuma 81,8 kWh/tonni
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 9 740 tonnia CO2, 0.013 tonnia CO2/malmitonni
  • Veden kulutus: 3,25 Mm3 (josta 68 % järvivettä)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 3,34 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luovuttamien Hertta-Eliölajit -tietojärjestelmässä olevien uhanalaistietojen mukaan Pyhäsalmen kaivoksen alueella ei ole tehty uhanalaishavaintoja.
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 98 t, kuparikloridi 172 t, sinkkisulfaatti (12 %) 191 t, natriumsyanidi 2,75 t
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

    Vuosittainen kalatalousmaksu (4 800 €), joka käytetään kalaston ja rapukannan hoitoon kaivoksen vaikutusalueella. Kaivosyhtiö on tehnyt vieraslajin (jättipalsami) torjuntaa maisemoidulla rikastushiekka-alueella.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: ISO45001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,7 %
  • Tapaturmataajuus: 11,4 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet työtapaturmat, oma väki), urakoitsijoilla 0 tapaturmaa.
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: : 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
  • Naisten osuus työvoimasta (%): 16

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminnan taloudellinen merkitys Pyhäjärvelle on suuri. Kaivoksella on ollut merkittävä vaikutus alueen elinkeinotoimintaan ja sen jatkuvuuteen ja kehittymiseen. Kaivoksen loppumisen myötä katoaa myös osa siitä perustasta, jolle yritykset ovat liiketoimintansa rakentaneet. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, paikalliset yrittäjät sekä Pyhäjärvenkylän osakaskunnat huomioidaan sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yhtiö on kunnostanut lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöä varten läheisen pururadan, venelaiturin ja uimarannan.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa ja sulkemissuunnitelmassa. Kaivosaluetta maisemoidaan jo toiminnan aikana, mm. käytöstä poistettu A-allas on peitetty ja maisemoitu.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa ja tiivis yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n Callio-hankkeessa, jossa edistetään kaivosalueen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loppuessa. 
  • Yhteistyöryhmä kokoontui kerran vuonna 2021. 
  • Kaivosyhtiö on antanut rahallista tukea erilaisille paikallisille ja valtakunnallisille yhdistyksille ja tempauksille/tapahtumille.  
  • Kaivosyhtiö on tarjonnut kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms. 
  • Käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle. 

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa jatkui Callio-konseptin alla. Callion tarkoituksena on saada kaivokseen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loputtua, edistettävinä hankkeina mm. energiavarasto, data-center ja maanalainen tutkimus- ja laboratoriotoiminta. Seuraavat hankkeet olivat käynnissä vuonna 2021: 
  • FireLab hanke, joka tähtää maanalaisten tilojen paloturvallisuuden kehittämiseen 
  • Undergorund Rescue hanke, jonka tavoitteena on kehittää maanalainen työturvallisuuden koulutus-, harjoittelu-, kehittämis- ja innovaatioympäristö  
  • FutureMINE-hanke, jonka tavoitteena on selvittää, mikä on kaivosteknologian innovaatioiden tulevaisuus sekä niiden testaustarpeet ja vaatimukset.  
  • Energy Park hankkeessa tehdään teknistä- ja liiketaloudellista toteutussuunnittelua sekä vaatimusmäärittelyjä ja mallinnetaan Callio Energy Park -liiketoimintakonsepti 
  • Sähkökäyttöisten kaivosajoneuvojen testaustoiminta 
  • Pyhäsalmi Mine Oy on rahoittajana ja ohjausryhmän jäsenenä TypArkt –hankkeessa, jossa tutkitaan passiivisia hybridipuhdistusratkaisuja arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen 
  • Pyhäsalmi Mine Oy tarjoaa testausympäristön Golden Eye hankkeelle, jossa kehitetään kaivosten ja niiden vaikutusten kattavan seurannan mahdollistavaa tekoälyalustaa 
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Pyhäjärvi
Yhteystiedot:
Maria Hänninen

040 357 8153

Kaivostoiminta

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi

© 2000-2024 Kaivosvastuu Finland