Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanada- lainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä. Malmi sisältää noin 3 % kuparikiisua (CuFeS2), 4 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuosittain louhitaan ja rikastetaan noin 1,4 miljoonaa tonnia malmia.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 920 832 tonnia: kuparirikaste (Cu) 41 402 tonnia, sinkkirikaste (Zn) 39 725tonnia, pyriitti (FeS2) 839706 tonnia.
  • Kokonaislouhinta: 1,4 miljoonaa tonnia (malmi 98 %, sivukivi 2 %). Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,5 miljoonaa tonnia.
  • Raportoidut malmivarat: 4,796 miljoonaa tonnia (kupari 1,04 %, sinkki 1,71 %, rikki 41,1 %, kulta 0,4 g/t, hopea 13 g/t).
  • Raportoidut mineraalivarannot: 11,375 miljoonaa tonnia (kupari 0,78 %, sinkki 0,96 %, rikki 42,0 %, kulta 0.4 g/t, hopea 13 g/t). Malmivarat sisältyvät mineraalivarantoihin.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1957 (malminetsintä), 1962 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (97 % omassa omistuksessa).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 230 henkilöä.
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 76 %, Nivala 6 %, Haapajärvi 3 %, Oulu 3 %.
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 50 henkilöä.
  • Käyttökate EBITDA: 53,1 miljoonaa euroa.
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa (Pyhäsalmi Mine Oy:n omistajayhtiö INMET Finland on maksanut yhteisöveroa 0,4 miljoonaa euroa. Pyhäsalmi Mine Oy maksoi 2015 konserniavustusta, josta syystä verotettavaa tuloa ei syntynyt

Tietoja malminetsinnästä

Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella alkaen jo 1957. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 453 hehtaaria (6 kappaletta): kaikki sijaitsevat kaivoksen lähialueilla Pyhäjärvellä. Pyhäsalmi Mine Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta sekä geofysikaalisia mittauksia. Syväkairausta tehtiin vuonna 2015 yhteensä 1,6 km. Yrityksellä ei ole valituksen alaisia malminetsintälupahakemuksia. Pyhäsalmi Mine OY:llä on lisäksi neljä muuta kaivospiiriä; Vuohtojoki (Kärsämäki), Hallaperä (Kiuruvesi), Rauhala (Ylivieska) ja Mullikkoräme (Pyhäjärvi). Näissä kaivospiireissä (yhteensä 143 h) ei tehty malminetsintätyötä vuonna 2015.Lupapoikkeamat ovat liittyneet ilmaan (2 kpl) ja veteen (1 kpl).Lupapoikkeamat ovat liittyneet ilmaan (2 kpl) ja veteen (1 kpl).
  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifiointi ISO 14001 -standardin mukaisesti.
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta Lupapoikkeamat ovat liittyneet ilmaan (2 kpl) ja veteen (1 kpl).

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2007
  • Linkki lupaan: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B894B5FE1-3E1C-4223-A0CC-08BC68BF9A60%7D/86841
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 458 000 t (rikastushiekka 100 %). Tästä noin 44 % menee kaivostäyttöön (maanalaisten louhosten täyttö).v
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 100% sivukivestä hyödynnetään
  • Polttoaineiden kulutus: 7 GWh (uusiutumattomia 100 %)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 82 GWh (uusiutuvaa 5,2 %, uusiutumatonta 2,9 %, lisäksi pörssisähköä, jolle alkuperäjakauma ei tiedossa 2015 osalta 91,9 %)
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: 5,5 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 68 %
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 2)
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luovuttamien Hertta-Eliölajit -tietojärjestelmässä olevien uhanalaistietojen mukaan Pyhäsalmen kaivoksen alueella ei ole tehty uhanalaishavaintoja.
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 388 t, sinkkisulfaatti (12 %) 549 t, kuparikloridi 311 t, natriumsyanidi 8,4 t
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,5 %
  • Tapaturmataajuus: 2,6 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Maaseutu- ja matkailuelinkeinojen harjoittajat tunnistettu kuuluviksi yrityksen keskeisiin sidosryhmiin.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöä varten läheisen pururadan ja uimarannan.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Käytöstä poistettu A-allas on peitetty ja maisemoitu. Alueen siisteydestä huolehditaan. Kaivosalueita pyritään maisemoimaan jo kaivostoiminnan aikana.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa
  • Tarjottu kesätyö- ja harjoittelupaikkoja paikallisille koululaisille ja opiskelijoille
  • Tuettu rahallisesti erilaisia paikallisia ja valtakunnallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
  • Tarjottu kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms.
  • Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • CUPP (Center for Underground Physics in Pyhäsalmi) maanalaisen fysiikan tutkimuskeskus jatkoi toimintaansa kaivoksella mm. EMMA-kokeella, jossa tutkitaan kosmisia hiukkasia.
    Calliolab yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa jatkui. Calliolabin tarkoituksena on saada kaivokseen erilaista tutkimus- ym. toimintaa kaivostoiminnan loputtua.
    Kaivoksen ja Pyhäjärven Kehitys Oy:n yhteistyöhankkeita ovat myös Kaivos Energiavarastona-selvitystyö, joka valmistuu vuoden 2016 aikana sekä Data Center Kaivoksessa hanke, jossa tutkitaan mahdollisuuksia datakeskuksen sijoittamiseen kaivokseen/kaivosalueelle.Pyhäsalmi Mine Oy on ollut vuonna 2015 rahoittamassa myös seuraavia TEKESin Green Mining
    (Huomaamaton ja älykäs kaivos) ohjelman hankkeita/tutkimuksia
    – IMineWa (Intelligent Mine Water Management) projekti, jota vetää Lappeenrannan tekninen yliopisto. Projektin tarkoituksena on parantaa kaivosvesien hallintaa parantamalla/kehittämällä olemassa olevia teknologioita ja kehittää uusia teknologioita kaivosvesien käsittelyyn.
    – GEOSULF projekti, jota vetää Oulun yliopisto. Projektin tarkoituksena on löytää menetelmä, jolla käsiteltynä haitallisten aineiden liukeneminen estyy sulfidisista kaivannaisjätteistä.
    – SAM (Sustainable Acceptable Mining) projekti. Projektissa kehitettiin työkalu, jolla voitiin arvioida mm. kaivoksen vedenkäytön tehokkuutta.Vuonna 2015 saatiin päätökseen myös turvallisuustoiminnan kehittämiseen tähdännyt TEKES hanke – Turvallisuudesta Työhyvinvointia, laatua ja tuottavuutta.
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Pyhäjärvi
Yhteystiedot:
Raija Urpelainen

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi