Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanada- lainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä. Malmi sisältää noin 3 % kuparikiisua (CuFeS2), 4 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuosittain louhitaan ja rikastetaan noin 1,4 miljoonaa tonnia malmia.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 925 595 tonnia: kuparirikaste (Cu) 47 689 tonnia, sinkkirikaste (Zn) 36 977 tonnia, pyriitti (FeS2).
  • Kokonaislouhinta: 1,4 miljoonaa tonnia (malmi 96 %, sivukivi 4 %). Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,5 miljoonaa tonnia.
  • Raportoidut malmivarat: 5,8 miljoonaa tonnia (kupari 1,02 %, sinkki 1,69 %, rikki 41,65 %, kulta 0,4 g/t, hopea 14 g/t).
  • Raportoidut mineraalivarannot: 12,8 miljoonaa tonnia (kupari 0,78 %, sinkki 1,01 %, rikki 42,2 %).
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1957 (malminetsintä), 1962 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (97 % omassa omistuksessa).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 237 henkilöä.
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 76 %, Nivala 6 %, Haapajärvi 3 %, Oulu 3 %.
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 50 henkilöä.
  • Käyttökate EBITDA: 56,6 miljoonaa euroa.
  • Maksettu yhteisövero: 1,5 miljoonaa euroa (lisäksi Pyhäsalmi Mine Oy:n omistajayhtiö INMET Finland on maksanut yhteisöveroa 13,7 miljoonaa euroa, joten yhteensä nämä tekevät 15,2 miljoonaa euroa).

Tietoja malminetsinnästä

Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella alkaen jo 1957. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 602 hehtaaria (10 kappaletta): 453 hehtaaria Pahkasuon, Komunnevan, Lehdon, Lippikylän, Riitavuoren sekä Konttikallion alueilla. Malminetsintää harjoitetaan ajoittain Rauhalan, Vuohtojoen, Hallaperän sekä Mullikkorämeen kaivospiireissä yhteensä noin 149 hehtaarin alueella. Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kuparia, sinkkiä, lyijyä, kultaa sekä hopeaa. Pyhäsalmi Mine Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta sekä geofysikaalisia mittauksia. Syväkairausta tehtiin 2014 yhteensä 14 km. Yrityksellä ei ole valituksen alaisia lupia malminetsintäalueilla.
  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifiointi ISO 14001 -standardin mukaisesti.
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta Lupapoikkeamat ovat liittyneet ilmaan (2 kpl).

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2007
  • Linkki lupaan: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B894B5FE1-3E1C-4223-A0CC-08BC68BF9A60%7D/86841
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 451 000 t (rikastushiekka 100 %). Tästä noin 41 % menee kaivostäyttöön (maanalaisten louhosten täyttö).
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 100% sivukivestä hyödynnetään
  • Polttoaineiden kulutus: 13 GWh (uusiutumattomia 100 %)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 84 GWh (uusiutuvaa 0,6 %, uusiutumatonta 6,7 %, lisäksi pörssisähköä, jolle alkuperäjakauma ei tiedossa 2014 osalta 92,7 %)
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: 5,6 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 64 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 2)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luovuttamien Hertta-Eliölajit -tietojärjestelmässä olevien uhanalaistietojen mukaan Pyhäsalmen kaivoksen alueella ei ole tehty uhanalaishavaintoja.
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 463 t, sinkkisulfaatti (12 %) 608 t, kupariklo- ridi 145 t, natriumsyanidi 8,5 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,5 %
  • Tapaturmataajuus: 3,8 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Maaseutu- ja matkailuelinkeinojen harjoittajat tunnistettu kuuluviksi yrityksen keskeisiin sidosryhmiin.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöä varten läheisen pururadan ja uimarannan.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Käytöstä poistettu A-allas on peitetty ja maisemoitu. Alueen siisteydestä huolehditaan. Kaivosalueita pyritään maisemoimaan jo kaivostoiminnan aikana.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa
  • Tarjottu kesätyö- ja harjoittelupaikkoja paikallisille koululaisille ja opiskelijoille
  • Tuettu rahallisesti erilaisia paikallisia ja valtakunnallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
  • Tarjottu kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms.
  • Yrityksellä on pitkällä suunnitelma yhteisöpaneelin perustamisesta, tavoitteena saada paneeli toimintaan vuoden 2015 aikana
  • Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Lämpölaitoksen rakentaminen Ruotasen kylälle
  • Junttiselän tilan parantamiseen liittyvät projektit yhteistyössä Pyhäjärven kaupungin ja osakaskuntien kanssa
  • Yhteistyö kaupungin ja yliopistojen kanssa maanalaisen fysiikan tutkimuskeskuksen saamiseksi Pyhäjärvelle
  • Tekesin SAM-hanke (Sustainable Acceptable Mining).
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Pyhäjärvi
Yhteystiedot:
Raija Urpelainen

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi