Kuvaus yrityksestä
Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanada- lainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä. Malmi sisältää noin 3 % kuparikiisua (CuFeS2), 4 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuosittain louhitaan ja rikastetaan noin 1,4 miljoonaa tonnia malmia.
Yhteiskuntavastuuraportti
Yritys lukuina
- Tuotantomäärä: Yhteensä 925 595 tonnia: kuparirikaste (Cu) 47 689 tonnia, sinkkirikaste (Zn) 36 977 tonnia, pyriitti (FeS2).
- Kokonaislouhinta: 1,4 miljoonaa tonnia (malmi 96 %, sivukivi 4 %). Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,5 miljoonaa tonnia.
- Raportoidut malmivarat: 5,8 miljoonaa tonnia (kupari 1,02 %, sinkki 1,69 %, rikki 41,65 %, kulta 0,4 g/t, hopea 14 g/t).
- Raportoidut mineraalivarannot: 12,8 miljoonaa tonnia (kupari 0,78 %, sinkki 1,01 %, rikki 42,2 %).
- Toiminnan aloitusvuosi: 1957 (malminetsintä), 1962 (kaivostoiminta)
- Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
- Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (97 % omassa omistuksessa).
- Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 237 henkilöä.
- Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 76 %, Nivala 6 %, Haapajärvi 3 %, Oulu 3 %.
- Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 50 henkilöä.
- Käyttökate EBITDA: 56,6 miljoonaa euroa.
- Maksettu yhteisövero: 1,5 miljoonaa euroa (lisäksi Pyhäsalmi Mine Oy:n omistajayhtiö INMET Finland on maksanut yhteisöveroa 13,7 miljoonaa euroa, joten yhteensä nämä tekevät 15,2 miljoonaa euroa).
Tietoja etsinnöistä
- Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
- Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
- Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
- Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
- Malminetsintäkairaus: -
Ympäristö
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
- ** Sertifiointi ISO 14001 -standardin mukaisesti.
- *** Lupapoikkeamat ovat liittyneet ilmaan (2 kpl).
- Ympäristölupa myönnetty: kyllä
- Luvan myöntövuosi: 2007
- Linkki lupaan: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B894B5FE1-3E1C-4223-A0CC-08BC68BF9A60%7D/86841
- Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
- Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
- Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -
Avainluvut
- Kaivannaisjätteen määrä: 451 000 t (rikastushiekka 100 %). Tästä noin 41 % menee kaivostäyttöön (maanalaisten louhosten täyttö).
- Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 100% sivukivestä hyödynnetään
- Polttoaineiden kulutus: 13 GWh (uusiutumattomia 100 %)
- Muu energian kulutus: 84 GWh (uusiutuvaa 0,6 %, uusiutumatonta 6,7 %, lisäksi pörssisähköä, jolle alkuperäjakauma ei tiedossa 2014 osalta 92,7 %)
- Energian kulutuksen tavoite:
- Kaivoksen CO2-päästöt: -
- Veden kulutus: 5,6 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 64 %)
- Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
- Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 2)
- Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luovuttamien Hertta-Eliölajit -tietojärjestelmässä olevien uhanalaistietojen mukaan Pyhäsalmen kaivoksen alueella ei ole tehty uhanalaishavaintoja.
- Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 463 t, sinkkisulfaatti (12 %) 608 t, kupariklo- ridi 145 t, natriumsyanidi 8,5 t.
- Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: -
Henkilöstö ja turvallisuus
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
- * Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.
Avainluvut
- Koulutuspäivät keskimäärin: 2,5 pv/työntekijä
- Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,5 %
- Tapaturmataajuus: 3,8 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
- Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
- Naisten osuus työvoimasta:
Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon
Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:
Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Maaseutu- ja matkailuelinkeinojen harjoittajat tunnistettu kuuluviksi yrityksen keskeisiin sidosryhmiin.
Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:
Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöä varten läheisen pururadan ja uimarannan.
Vaikutukset maisema-arvoon:
Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Käytöstä poistettu A-allas on peitetty ja maisemoitu. Alueen siisteydestä huolehditaan. Kaivosalueita pyritään maisemoimaan jo kaivostoiminnan aikana.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Sidosryhmäyhteistyö:
- Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa
- Tarjottu kesätyö- ja harjoittelupaikkoja paikallisille koululaisille ja opiskelijoille
- Tuettu rahallisesti erilaisia paikallisia ja valtakunnallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
- Tarjottu kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms.
- Yrityksellä on pitkällä suunnitelma yhteisöpaneelin perustamisesta, tavoitteena saada paneeli toimintaan vuoden 2015 aikana
- Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle.
Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:
- Lämpölaitoksen rakentaminen Ruotasen kylälle
- Junttiselän tilan parantamiseen liittyvät projektit yhteistyössä Pyhäjärven kaupungin ja osakaskuntien kanssa
- Yhteistyö kaupungin ja yliopistojen kanssa maanalaisen fysiikan tutkimuskeskuksen saamiseksi Pyhäjärvelle
- Tekesin SAM-hanke (Sustainable Acceptable Mining).