2017 Pyhäsalmi Mine Oy

Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanada- lainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä. Malmi sisältää noin 3 % kuparikiisua (CuFeS2), 4 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuosittain louhitaan ja rikastetaan noin 1,4 miljoonaa tonnia malmia.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Yhteensä 723 636 tonnia: kuparirikaste (Cu) 44 652 tonnia, sinkkirikaste (Zn) 31 512 tonnia, pyriitti (FeS2) 692 124 tonnia.
Kokonaislouhinta: 1,3 miljoonaa tonnia (malmi 97 %, sivukivi 3 %). Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,5 miljoonaa tonnia.
Raportoidut malmivarat: 2,114 miljoonaa tonnia (kupari 0.95 %, sinkki 1,88 %, rikki 39,83 %, kulta 0,4 g/t, hopea 13 g/t).
Raportoidut mineraalivarannot: 8,158 miljoonaa tonnia (kupari 0,65 %, sinkki 0,75 %, rikki 41,7 %, kulta 0,4 g/t, hopea 13 g/t). Malmivarat sisältyvät mineraalivarantoihin.
Toiminnan aloitusvuosi: 1957 (malminetsintä), 1962 (kaivostoiminta)
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (97 % omassa omistuksessa).
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 215 henkilöä.
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 76 %, Nivala 6 %, Haapajärvi 3 %, Oulu 3 %.
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): Noin 50 henkilöä.
Käyttökate EBITDA: 72,3 miljoonaa euroa.
Maksettu yhteisövero: 10,84 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy 2,33 miljoonaan euroa, Inmet Finland Oy 8,51 miljoonaa euroa).

Tietoja malminetsinnästä

Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella alkaen jo 1957. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 453 hehtaaria (6 kappaletta): kaikki sijaitsevat kaivoksen lähialueilla Pyhäjärvellä. Pyhäsalmi Mine Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta sekä geofysikaalisia mittauksia. Syväkairausta tehtiin vuonna 2017 yhteensä 3,9 km. Yrityksellä ei ole valituksen alaisia malminetsintälupahakemuksia. Pyhäsalmi Mine OY:llä on lisäksi neljä muuta kaivospiiriä; Vuohtojoki (Kärsämäki), Hallaperä (Kiuruvesi), Rauhala (Ylivieska) ja Mullikkoräme (Pyhäjärvi). Näissä kaivospiireissä (yhteensä 143 h) ei tehty malminetsintätyötä vuonna 2017.

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifiointi ISO 14001 -standardin mukaisesti
***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta Lupapoikkeama liittyi veteen

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Myöntämisvuosi: 2007
Linkki lupaan: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B894B5FE1-3E1C-4223-A0CC-08BC68BF9A60%7D/86841
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 491 344 t (rikastushiekka 100%). Tästä määrästä noin 63% hyödynnettiin kaivostäytössä (maanalaisten louhosten täyttö).
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 100% sivukivestä hyödynnetään
Polttoaineiden kulutus: 5,8 GWh (uusiutumattomia 100 %).
Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 77,3 GWh (uusiutuvaa 5,6%, uusiutumatonta 2,3%, lisäksi pörssisähköä, jolle alkuperäjakauma ei tiedossa 2017 osalta 92%)
Energian kulutuksen tavoite:
Kaivoksen CO2-päästöt: -
Veden kulutus: 5,6 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 65%)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 1)
Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luovuttamien Hertta-Eliölajit -tietojärjestelmässä olevien uhanalaistietojen mukaan Pyhäsalmen kaivoksen alueella ei ole tehty uhanalaishavaintoja.
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 470 t, sinkkisulfaatti (12 %) 818 t, kuparikloridi 78 t, natriumsyanidi 9,4 t.
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
–

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:

*Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 2,0 pv/työntekijä
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,8%
Tapaturmataajuus: 2,3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet työtapaturmat, oma väki ja urakoitsijat)
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

–

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

–

Vaikutukset maisema-arvoon:

–

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa ja tiivis yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n Callio-hankkeessa, jossa edistetään kaivosalueen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loppuessa.
On tarjottu kesätyö- ja harjoittelupaikkoja paikallisille koululaisille ja opiskelijoille.
On annettu rahallista tukea erilaisille paikallisille ja valtakunnallisille yhdistyksille ja tempauksille/tapahtumille.
On tarjottu kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms.
Käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa jatkui Callio-konseptin alla. Callion tarkoituksena on saada kaivokseen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loputtua, edistettävinä hankkeina mm. energiavarasto, data-center ja maanalainen tutkimus- ja laboratoriotoiminta.
Pyhäsalmi Mine Oy on ollut vuonna 2017 rahoittamassa myös seuraavia TEKESin Green Mining (Huomaamaton ja älykäs kaivos) ohjelman hankkeita/tutkimuksia
IMineWa (Intelligent Mine Water Management) projekti, jota vetää Lappeenrannan tekninen yliopisto. Projektin tarkoituksena on parantaa kaivosvesien hallintaa parantamalla/kehittämällä olemassa olevia teknologioita ja kehittää uusia teknologioita kaivosvesien käsittelyyn.
GEOSULF projekti, jota vetää Oulun yliopisto. Projektin tarkoituksena on löytää menetelmä, jolla käsiteltynä haitallisten aineiden liukeneminen estyy sulfidisista kaivannaisjätteistä.
Vuonna 2017 jatkettiin erilaisten rikastushiekka-altaiden peittokerrosratkaisujen astiakokeita.
Pyhäsalmi Mine Oy osallistuu vuosina 2018-2020 toteutettavaan Oulun yliopiston HybArkt – hankkeeseen (Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen) tarjoamalla mm. pilottialueen.

Toiminta-alue:
Pyhäjärvi

Yhteystiedot:

Raija Urpelainen

raija.urpelainen@fqml.com

(08) 769 6111