Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanada- lainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä. Malmi sisältää noin 3 % kuparikiisua (CuFeS2), 4 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuosittain louhitaan ja rikastetaan noin 1,4 miljoonaa tonnia malmia.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 580 857 tonnia: kuparirikaste (Cu) 52 050 tonnia, sinkkirikaste (Zn) 380327 tonnia, pyriitti (FeS2) 490 480 tonnia.
  • Kokonaislouhinta: 1,4 miljoonaa tonnia (malmi 97 %, sivukivi 3 %). Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,6 miljoonaa tonnia.
  • Raportoidut malmivarat: 3.381 miljoonaa tonnia (kupari 0.99 %, sinkki 1,74 %, rikki 41.09 %, kulta 0,4 g/t, hopea 13 g/t).
  • Raportoidut mineraalivarannot: 9.858 miljoonaa tonnia (kupari 0,72 %, sinkki 0.87 %, rikki 42,1 %, kulta 0.4 g/t, hopea 13 g/t). Malmivarat sisältyvät mineraalivarantoihin.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1957 (malminetsintä), 1962 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (97 % omassa omistuksessa).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 215 henkilöä.
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 76 %, Nivala 6 %, Haapajärvi 3 %, Oulu 3 %.
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): Noin 50 henkilöä.
  • Käyttökate EBITDA: 53,1 miljoonaa euroa.
  • Maksettu yhteisövero: 9,47 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy 2,07 miljoonaan euroa, Inmet Finland Oy 7,40 miljoonaa euroa).

Tietoja etsinnöistä

Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella alkaen jo 1957. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 453 hehtaaria (6 kappaletta): kaikki sijaitsevat kaivoksen lähialueilla Pyhäjärvellä. Pyhäsalmi Mine Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta sekä geofysikaalisia mittauksia. Syväkairausta tehtiin vuonna 2015 yhteensä 1,6 km. Yrityksellä ei ole valituksen alaisia malminetsintälupahakemuksia. Pyhäsalmi Mine OY:llä on lisäksi neljä muuta kaivospiiriä; Vuohtojoki (Kärsämäki), Hallaperä (Kiuruvesi), Rauhala (Ylivieska) ja Mullikkoräme (Pyhäjärvi). Näissä kaivospiireissä (yhteensä 143 h) ei tehty malminetsintätyötä vuonna 2016.
  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 798 689 t (rikastushiekka 100 %). Tästä määrästä noin 41 % on pyriittipitoista rikastushiekkaa, joka tullaan rikastamaan myöhemmin ja noin 31 % hyödynnettiin kaivostäytössä (maanalaisten louhosten täyttö).
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 100% sivukivestä hyödynnetään
  • Polttoaineiden kulutus: 6 GWh (uusiutumattomia 100 %). Ei sisällä lämmön tuotantoon käytettyä polttoainetta – jos se mukana, niin 9 GWh.
  • Muu energian kulutus: 81 GWh (uusiutuvaa 5,4 %, uusiutumatonta 3,5 %,lisäksi pörssisähköä, jolle alkuperäjakauma ei tiedossa 2016 osalta 91,1 %)
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: -
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luovuttamien Hertta-Eliölajit -tietojärjestelmässä olevien uhanalaistietojen mukaan Pyhäsalmen kaivoksen alueella ei ole tehty uhanalaishavaintoja.
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 470 t, sinkkisulfaatti (12 %) 687 t, kuparikloridi 78 t, natriumsyanidi 9 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: -

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,6 %
  • Tapaturmataajuus: 2,6 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
  • Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Vaikutukset maisema-arvoon:

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Avoimet ovet-tapahtuma kesällä 2016.
  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa.
  • Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja paikallisille koululaisille ja opiskelijoille.
  • Rahallista tukea erilaisille paikallisille ja valtakunnallisille yhdistyksille ja tempauksille/tapahtumille.
  • Kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms.
  • Käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • CUPP (Center for Underground Physics in Pyhäsalmi) maanalaisen fysiikan tutkimuskeskus jatkoi toimintaansa kaivoksella mm. EMMA-kokeella, jossa tutkitaan kosmisia hiukkasia.
  • Calliolab yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa jatkui. Calliolabin tarkoituksena on saada kaivokseen erilaista tutkimus- ym. toimintaa kaivostoiminnan loputtua.
    Kaivoksen ja Pyhäjärven Kehitys Oy:n yhteistyöhankkeita ovat myös Kaivos Energiavarastona-selvitystyö, joka valmistui vuoden 2016 aikana sekä Data Center Kaivoksessa hanke, jossa tutkitaan mahdollisuuksia datakeskuksen sijoittamiseen kaivokseen/kaivosalueelle.
  • Pyhäsalmi Mine Oy on ollut vuonna 2016 rahoittamassa myös seuraavia TEKESin Green Mining (Huomaamaton ja älykäs kaivos) ohjelman hankkeita/tutkimuksia– IMineWa (Intelligent Mine Water Management) projekti, jota vetää Lappeenrannan tekninen yliopisto. Projektin tarkoituksena on parantaa kaivosvesien hallintaa parantamalla/kehittämällä olemassa olevia teknologioita ja kehittää uusia teknologioita kaivosvesien käsittelyyn.
    – GEOSULF projekti, jota vetää Oulun yliopisto. Projektin tarkoituksena on löytää menetelmä, jolla käsiteltynä haitallisten aineiden liukeneminen estyy sulfidisista kaivannaisjätteistä.
  • Pyhäsalmen kaivos on testannut pilot-mittakaavan kokeilla erilaisten materiaalien sopivuutta rikastushiekan peittoon.

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi