Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Tuotanto alkoi vuonna 1962. Malmin louhinta ja sen myötä kuparin ja sinkin rikastaminen Euroopan syvimmästä metallimalmikaivoksesta päättyi elokuussa 2022. Maanalaisen tuotannon päättymisen jälkeen rikastettiin pyriittiä rikastushiekka-alueelle varastoidusta materiaalista. Tuotanto päättyi 28.12.2025. Toimitukset varastoista asiakkaille sekä sulkemistyöt jatkuvat edelleen muutaman vuoden ajan.

Lisätietoja: www.pyhasalmimine.fi

 

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin →

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

C B A AA AAA
Sidosryhmäyhteistyö
Luonnon monimuotoisuus
Rikastushiekan hallinta
Vesien hallinta
Ilmastonmuutoksen hallinta
Kaivoksen sulkeminen
Työterveys ja turvallisuus
Yhdenvertaiset, monimuotoiset ja osallistavat työpaikat NA

Kriisinhallinta

Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso
Tulokset: 2025
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 2024

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Pyriittirikaste 444 119 t (50,8% S)
  • Kokonaislouhinta: Teiden kunnossapitoon ja muihin tarpeisiin louhittiin avolouhoksesta tarvekiveä yhteensä 2 500 t
  • Raportoidut malmivarat: 0 t
  • Raportoidut mineraalivarannot: 3,3 Mt (kupari 0,47%, sinkki 0,29 %, rikki 40,34 %, kulta 0,4 g/t, hopea 0 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1958 (esiintymän löytyminen), 1962 (tuotanto)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0
  • Kaivosalueen pinta-ala: 412 ha (josta yhtiön omistuksessa 100 %)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 56
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 85 %, Kärsämäki 4 %, Nivala 4 %, Oulu 4 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 28
  • Käyttökate EBITDA: -3,6 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy, Inmet Finland Oy ja CLC Holdings Oy), Pyhäsalmi Mine Oy:n osuus -1,99 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 0,05 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy, Inmet Finland Oy ja CLC Holdings Oy), Pyhäsalmi Mine Oy:n osuus 0 euroa

Tietoja etsinnöistä

Pyhäsalmi Mine Oy teki malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuosina 2004 – 2019. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella jo vuodesta 1957 alkaen. Vuodesta 2020 lähtien ei ole tehty malminetsintää Pyhäsalmi Mine Oy:n toimesta. Inmet Finland Oy teki malminetsintää Pyhäsalmen kaivoksen ympäristössä vuonna 2025.

 

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** ISO 14001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu
  • *** 1 kpl, poikkeama liittyi veteen
  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: 2022
  • Linkki lupaan: https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi-FI/asia/1540161
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 21 106 300 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 989 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 211 252 t (100 % rikastushiekkaa)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 5 % rikastushiekasta hyödynnettiin maanalaisten louhosten täytössä
  • Polttoaineiden kulutus: 4,37 GWh (liikkuva kalusto kaivosalueella, sisältäen myös pääurakoitsijat)
  • Muu energian kulutus: Sähkö 22,4 GWh, josta 2,4 GWh maisemoidulle rikastushiekka-alueelle sijoitetusta aurinkovoimalasta (vuoden 2025 yleinen alkuperäjakauma: fossiiliset energialähteet ja turve 48,92 %, ydinvoima 31,28 %, uusiutuvat energialähteet 19,80 %), lämpö 9,2 GWh (kaivosveden lämmöntalteenotto 47,9%, uusiutuvat 48,9%, fossiiliset energialähteet 3,1%)
  • Energian kulutuksen tavoite: 60,3 kWh/tonni, toteuma 41,7 kWh/tonni
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 1783 tonnia CO2, 0.0027 tonnia CO2/syötetonni
  • Veden kulutus: 2,8 Mm3 (josta 51 % järvivettä)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 2,28 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: ei
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: -
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Vuosittainen kalatalousmaksu (6 000 €), joka käytetään kalaston ja rapukannan hoitoon Pyhäjärven valuma-alueella. Luonnon monimuotoisuus on huomioitu maa-ainesten ottoalueen maisemointisuunnitelmassa.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * ISO45001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,41 %
  • Tapaturmataajuus: 3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet työta-paturmat, oma väki), urakoitsijoilla 0 tapaturmaa.
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: -vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 4:6 järjestelmä (4 työtä, 6 vapaata).
  • Naisten osuus työvoimasta: 23,2 %

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminnan taloudellinen merkitys Pyhäjärvelle on suuri. Kaivoksella on ollut merkittävä vaikutus alueen elinkeinotoimintaan ja sen jatkuvuuteen ja kehittymiseen. Kaivoksen loppumisen myötä katoaa myös osa siitä perustasta, jolle yritykset ovat liiketoimintansa rakentaneet. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, paikalliset yrittäjät sekä Pyhäjärven osakaskunta huomioidaan sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Kaivoksen lounaispuolella sijaitsee entinen maanpoistoalue, josta on otettu moreenia rikastushiekka-altaan peittämiseen vuosituhannen vaihteessa. Aluetta kiertää valaistu kuntorata. Vuonna 2023 kaivos rakennutti alueelle lintutornin.

Kaivoksen länsipuolella Pyhäjärven rannassa sijaitsee kaivoksen kunnostama venelaituri ja uimaranta, jotka ovat vapaassa käytössä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa ja sulkemissuunnitelmassa. Kaivosaluetta maisemoidaan jo toiminnan aikana, mm. käytöstä poistettu A-allas on peitetty ja maisemoitu heti sen käytön lopettamisen jälkeen vuosituhannen vaihteessa.

Tulevalle maa-ainesten ottoalueelle on laadittu maisemointisuunnitelma sidosryhmiä kuunnellen. Suojavyöhykkeelle istutettiin taimikko kesällä 2023.Taimikon heinäystä ja paikkoistutuksia tehtiin vuonna 2024.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa ja tiivis yhteistyö Pyhäjärven kaupungin omistaman Kvanttikiinteistöt Oy:n Callio hankkeessa, jossa edistetään kaivosalueen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loppuessa.
  • Yhteistyöryhmä kokoontui kerran vuonna 2025. Yhteistyöryhmä koostuu kaivoksen keskeisistä sidosryhmistä ja se perustetiin vuonna 2021 kaivoksen johdolla. Yhteistyöryhmän tavoitteena on lisätä eri sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa. Yhteistyöryhmässä käsitellään mm. kaivoksen tuotantoon, sulkemis- ja jälkihoitovaiheeseen sekä jatkokäyttöhankkeisiin liittyviä asioita. Yhteistyöryhmä koostuu kaivoksen, Pyhäjärven kaupungin, Pyhäjärven kehityksen, Ruotasen kyläyhdistys ry:n, Pyhäjärven yrittäjät ry:n, Pyhäjärven kalastusalueen ja osakaskunnan, sekä Pyhäjoen vesistö ry:n edustajista. Yhteistyöryhmän kokoonpanoa ei ole rajattu kyseisiin ryhmiin. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa.
  • Pyhäsalmi Mine Oy tekee yhteistyötä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa ja on ollut osaltaan mahdollistamassa kylätalon toimintaa.
  • Pyhäsalmi Mine Oy järjestää vähintään neljä kertaa vuodessa kaikille avoimen sidosryhmätilaisuuden viestiäkseen kaivoksen ajankohtaisista asioista ja kuullakseen sidosryhmien ajatuksia.
  • Pyhäsalmi Mine Oy ylläpitää yhteistyössä Ruotasen kyläyhdistyksen kanssa Mäkikylän Monitoimitalolle pystytettyä kaivoksen pysyväisnäyttelyä. Näyttelyyn on koottu kaivokseen liittyviä valokuvia ja esineistöä vuosikymmenten varrelta.
  • Pyhäsalmen kaivoksen verkkosivuilla viestitään ajankohtaisista aiheista: www.pyhasalmimine.fi
  • Pyhäsalmen kaivoksen infolehtinen (Kaivoksen Valot) jaetaan vuosittain kaivoksen lähiasukkaille ja muille keskeisille sidosryhmille. www.pyhasalmimine.fi/kaivoksen-valot
  • Pyhäsalmi Mine Oy:lla on käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle. Palautejärjestelmästä on viestitty sidosryhmätilaisuuksissa, joissa palautteita myös aktiivisesti tiedustellaan. Kaikki palautteet, myös sidosryhmätilaisuuksissa saadut, kirjataan järjestelmään ja käsitellään asianmukaisesti.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Yhteistyö Pyhäjärven kaupungin kanssa jatkui Callio-konseptin alla. Callion tarkoituksena on saada kaivokseen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loputtua, edistettävinä hankkeina mm. energiavarasto, aurinkovoima, data-center ja maanalainen tutkimus- ja testaustoiminta. Seuraavat hankkeet olivat käynnissä vuonna 2025:
    • Pumppuvoimaan perustuva energiahanke: SENS:n (Sustainable Energy Solutions Sweden Holding) ja Callion yhteistyösopimus. TEM jatkoi pumppuvoimalalle myöntämänsä 26,3 miljoonan euron tuen voimassaoloa.
    • Undergorund Rescue hanke, jonka tavoitteena on kehittää maanalainen työturvallisuuden koulutus-, harjoittelu-, kehittämis- ja innovaatioympäristö
    • FutureMINE-hanke, jonka tavoitteena on selvittää, mikä on kaivosteknologian innovaatioiden tulevaisuus sekä niiden testaustarpeet ja vaatimukset. Hankeaika 1.1.2023 – 31.12.2025.
    • Solar park aurinkopuistohanke suljetulle rikastushiekka-altaalle (A-allas). Rakennustyöt tehtiin vuonna 2024 ja voimala otettiin käyttöön kesällä 2025.
    • Sähkökäyttöisten kaivosajoneuvojen testaustoiminta
  • Vuosina 2018 – 2023 Pyhäsalmi Mine Oy oli mukana HypArkt ja TypArkt hankkeissa, joiden tavoitteena oli saada tutkimustietoa hybridipilottirakenteiden toimivuudesta typen ja/tai raskasmetallien poistosta vesistä. Oulun yliopisto jatkaa Pyhäsalmen kaivoksella sijaitsevan pilottirakenteen seurantaa Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n rahoituksen mahdollistamana vuoteen 2027 saakka.