Kuvaus yrityksestä

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa malminetsintää kaivostensa ympäristössä. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd, joka on listattu Hong Kongin pörssissä. Vuonna 2022 yhtiöllä on Huittisten Jokisivulla toimiva kaivos, jossa kultamalmin louhinta tapahtuu maanalaisesti. Valkeakosken Kaapelinkulman kaivoksen tuotantotoiminta päättyi huhtikuussa 2021 ja Oriveden kaivoksen tuotantotoiminta päättyi kesäkuussa 2019. Näillä kaivoksilla on käynnissä sulkemistoimet. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.

Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat Jokisivun, Kaapelinkulman ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa.

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin
Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 4790 t kultarikastetta
  • Kokonaislouhinta: Malmia 320 000 t ja sivukiveä 170 000 t.
  • Raportoidut malmivarat: Jokisivu: Todetut 400 000 t @ 2,4 g/t Au, Todennäköiset 960 000 t @ 2,0 g/t Au.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Jokisivu: mitatut 610 000 t / 4,0 g/t Au; osoitetut 1 300 000 t / 3,0 g/t Au ja mahdolliset 1 100 000 t / 2,5 g/t Au. Kaapelinkulma: mitatut 21 000 t / 1,9 g/t Au; osoitetut 41 000 t / 3,2 g/t Au ja mahdolliset 100 000 t / 4,4 g/t Au. Orivesi: mitatut 93 000 t / 5,0 g/t Au; osoitetut 110 000 t / 5,9 g/t Au ja mahdolliset 71 000 t / 4,8 g/t Au.
  • Toiminnan aloitusvuosi: Huittisten Jokisivulla kaivostoiminta alkoi vuonna 2009. Valkeakosken Kaapelinkulman kaivostoiminta alkoi vuonna 2019 ja kaivoksen toiminta päättyi huhtikuussa 2021. Oriveden kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus), vuosina 2003–2006 oli seisokki, kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Oriveden kaivoksen toiminta päättyi kesäkuussa 2019. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys), rikastamo ollut kiinni 2003 - 2007, avattu alun perin 1970-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta.
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Yhteensä 341 ha
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 35 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sastamala, Tampere, Nokia, Huittinen
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 42 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 12,0 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 1,4 miljoonaa euroa.

Tietoja malminetsinnästä

Kultamalminetsintää on tehty vuonna 2022 Huittisten Jokisivun ja Valkeakosken Kaapelinkulman kaivospiireillä ja kaivoslupa-alueilla timanttikairaamalla.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl ja 5148 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 2 kpl ja 119 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 5 kpl ja 738 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 1
  • Malminetsintäkairaus: 9,1 km (kaikki vuoden 2022 kairaukset tehty kaivospiireillä ja kaivoslupa-alueilla)

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi:
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: Voimassa olevien lupien mukaiset.
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: Voimassa olevien lupien mukaiset.
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: Voimassa olevien lupien mukaiset.

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Sivukiveä 170 000 t ja rikastushiekkaa 320 000 t.
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Vuonna 2022 sivukiveä on viety Jokisivun maanalaisen kaivoksen louhostäyttöön noin 190 000 t. Sivukiveä murskattiin omaan käyttöön noin 16 000 t.
  • Polttoaineiden kulutus: Polttoöljy 450 t. Diesel 320 t
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Sähkö 14,9 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö maanalaisen Huittisten Jokisivun kaivoksen raitisilman lämmitykseen 0,29 GWh (nestekaasu).
  • Energian kulutuksen tavoite: Yhtiön sähkönkulutusta saatiin pienennettyä vuonna 2022 verrattuna aikaisempaan vuoteen.
  • Kaivoksen CO2-päästöt: Polttoaineiden CO2-päästöt: 2431 t.
  • Veden kulutus: Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava käyttövesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä. Kaapelinkulmalla ei vedenottoa. Oriveden kaivoksella tuotanto on päättynyt vuonna 2019. Vammalan rikastamolla ei ollut lainkaan vedenottoa, kaikki tarvittava käyttövesi saatiin kierrätettävästä prosessivedestä.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Jokisivu 0,17Mm3, Vammala 0,46Mm3, Kaapelinkulma 0,003Mm3, Orivesi 0Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2).
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: 3 lajia (Jokisivun kaivosalueella elää liito-orava ja osa Kaapelinkulman kaivosaluetta on mahdollisesti Kirjopapurikko-perhosen esiintymisaluetta. Vammalan rikastamon alueella viitasammakkoja on tavattu Korvalammin alueella).
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kaivoksilla ei käytetä ympäristövaarallisia kemikaaleja. Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi. Kemikaalit sitoutuvat pääosin lopputuotteeseen (rikasteeseen).
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Jokisivun kaivosalueella on elinvoimainen liito-orava kanta ja yksi syy hyvään liito-oravatilanteeseen on hyvä pesätilanne. Alueelle on ripustettu kaivosyhtiön toimesta suuri määrä liito-oravalle sopivia pesäpönttöjä. Viimeisin liito-oravakartoitus on tehty vuonna 2022. Uusia pesäpönttöjä on tarkoitus asentaa vuoden 2023 aikana.
    • Kaapelinkulmalla on tehty kirjopapurikkoperhosen seurantaa vuosina 2018–2021 ja seurantojen perusteella Kaapelinkulman kirjopapurikkopopulaatiot on todettu elinvoimaiseksi.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2,8 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 8,0 päivää / henkilö
  • Tapaturmataajuus: Poissaoloon johtaneet tapaturmat (5 kpl): 34,80 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (sisältäen urakoitsijat).
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 7,5 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika.
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on osittain vaikutusta maankäyttöön kaivos- ja rikastamoalueiden ollessa poissa muusta käytöstä. Alueilla ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.

Päättyneellä Oriveden kaivoksen toiminnalla oli vaikutuksia kahteen alapuoliseen järveen. Vuoden 2021 koekalastussaalis oli niukempi kuin edellisinä tarkkailuvuosina, ja koostui yksinomaan suhteellisen isokokoisista ahvenyksilöistä. Vaikka kaivoksen kuivatusvesien johtaminen on loppunut, ei ahvenen lisääntyminen ole toistaiseksi onnistunut kuin harvoin. Lisääntyminen voi epäonnistua esimerkiksi veden happamuuden tai metallivaikutusten myötä. Ahvenista tehtiin metallimääritykset vuonna 2013, ja havaitut pitoisuudet olivat joko matalia suhteessa sallittuihin enimmäispitoisuusrajoihin tai alle määritysrajojen. Ala-Jalkajärveä seuraavassa Peräjärvessä on kalasto normaalia suppeampi ja se koostuu tyypillisimmistä pienten järvien kalalajeista.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnan suunnittelussa. Toiminnan päättyessä alueet maisemoidaan sulkemissuunnitelmien mukaisesti.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Yritys on järjestänyt avoimia ovia.
  • Yritys ottaa vastaan vierailijoita, kuten kaivosten ja rikastamon lähinaapureita sekä alan opiskelijaryhmiä.
  • Yritys tarjoaa lopputyö, kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille.
  • Yritys tukee paikallista urheilu- tai harrastustoimintaa.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Yritys on yhteistyökumppanina kehitys- ja tutkimusprojekteissa.
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Huittinen, Valkeakoski, Orivesi, Sastamala
Yhteystiedot:
Tuomo Etelämäki
Ympäristöpäällikkö
Dragon Mining Oy
040 3007800

Kaivostoiminta

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi

© 2000-2024 Kaivosvastuu Finland