Kuvaus yrityksestä

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa myös malminetsintää. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd. Yhtiöllä on Orivedellä sekä Huittisten Jokisivulla toimivat kaivokset, joista louhitaan kultamalmia maanalaisesti. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.

Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat ainoastaan Jokisivun ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa. Vastauksissa ei huomioida malminetsintää kaivoksien ympäristössä tai muualla. Yhtiötä yleisemmin koskevista luvuista (henkilöstö, talous, työsuojelu) ei ole kuitenkaan poistettu malminetsintään kohdistuvia osuuksi.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: (tonneina/kiloina, rikasteiden pitoisuudet prosentteina) Yhteensä 8 336,07 tonnia kultarikastetta: 8 336 tonnia vaahdotusrikastetta sekä 0,07 tonnia tärypöytärikastetta
  • Kokonaislouhinta: (tonneina (suluissa malmin ja sivukiven osuudet prosentteina)) 515 506 tonnia (malmi 295 792 tonnia, sivukivi 219 714 tonnia)
  • Raportoidut malmivarat: (todennetut ja todennäköiset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)) -
  • Raportoidut mineraalivarannot: (mitatut, osoitetut ja mahdolliset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)) 1 807 000 tonnia: 1 381 000 tonnia (kulta 4,9 g/t), 426 000 tonnia (kulta 6,7 g/t) (Orivesi & Jokisivu)
  • Toiminnan aloitusvuosi: (esiintymän löytymisvuosi ja kaivostoiminnan aloitusvuosi) Orivesi 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus vuonna 2006, vuodet 2003-2006 seisakki, kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys vuonna 2007, rikastamo ollut kiinni 2003-2007, avattu alun perin 70-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta). Jokisivu 2009 (uusi kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: (vuosina) 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: (hehtaaria) Yhteensä 245,67 ha (ostettu 69 %, vuokrattu 31 %): Orivesi 39,82 ha (100 % vuokrattu), Jokisivu 48,32 ha (vuokrattu 28 %, ostettu 71 %). Rikastamo sijaitsee suljetun Vammalan nikkelikaivoksen kaivospiirin alueella, joka on kooltaan 157,53 ha (vuokrattu noin 12 %, omistettu noin 88 %).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa) 91 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: (prosentteina, max. 5 merkittävintä kuntaa) Sastamala, Tampere, Nokia
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa) 45 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: (€) 4,6 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: (€) 0 euroa

Tietoja etsinnöistä

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha (raportointivuonna)) -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha) -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha) -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: (kpl) -
  • Malminetsintäkairaus: (km) -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta Orivedellä lupapoikkeamat ovat liittyneet veteen (1 kpl) ja meluun (1 kpl). Jokisivulla tai Vammalassa ei lupapoikkeamia ole ollut.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: (euroina) -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: (euroina) -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: (euroina) -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: (tonneina, yksilöinti prosentteina) 514 597 t (sivukivi 42,7 %, rikastushiekka 57,3 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: (prosentteina lajeittain) lähes 70 % on mennyt louhostäyttöön. Kiveä ei hyödynnetä kaivosalueen ulkopuolella
  • Polttoaineiden kulutus: -
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 30 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa)
  • Energian kulutuksen tavoite: (GWh, saavutettiinko tavoite)
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: 1,4 miljoonaa m3, josta Jokisivulla kierrätysvettä noin 60 000 m3, Orivedellä kierrätysvettä noin 70 000 m3 ja järvivettä 500 m3 sekä Vammalassa vähän yli 1,2 miljoonaa m3 suljetun kaivoksen vettä (näin kuvattu rikastamon vesikierto on voimakas yksinkertaistus)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: (lkm) 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2).
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: 2 lajia (Jokisivun kaivosalueella elää liito-orava, Oriveden kaivosalueen vieressä havaittu 3 kpl sirolampikorentoja kesällä 2014)
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: (kemikaalit tonneina) 0 kg
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: (kompensaatiot, siirtoistutukset, linnunpöntöt jne)
    • Jokisivun kaivosalueelle on liito-oravalle rakennettu pesäpönttöjä kompensaationa liito-oravan pesäpuun poistosta. Liito-oravia on alueella nyt enemmän kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: (työntekijää kohti) 2 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): (työntekijää kohti) 4,1 %
  • Tapaturmataajuus: (Poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti, urakoitsijoiden eriteltynä) 12,4 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutusta kuitenkin voisi olla, mikäli Oriveden kaivoksen alapuolinen Ala-Jalkajärvi olisi kalastuskäytössä. Järvessä ei ole tavattu kaloja (pl. vuonna 2014, jolloin järvessä havaittiin ahvenen poikasia).

Järvi sijaitsee suoalueella, joten on vaikea sanoa, olisiko kaloja ilman kaivoksen vaikutusta. Järvi ei ole virkistyskäytössä.

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on vaikutusta maankäyttöön siinä mielessä, että kaivos- ja rikastamoalueet ovat pois muusta käytöstä. Alueilla ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa sivukivikasojen sijainnin suunnittelussa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Yritys seuraa sosiaalisia vaikutuksia seuraamalla yleistä mielipideilmastoa maassa sekä tarkemmin toiminta-alueillaan.
  • Jokisivun kaivoksella järjestettiin alueellisen luonnonsuojelupiirin hallituksen vierailu vuonna
  • Orivedellä osallistuttiin paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen sekä kaupungin ympäristölautakun- nan organisoimaan
  • Orivedellä on lähiseudun asukkaille sekä mökkiläisille ilmoitettu ilmanvaihtopuhaltimissa tehtyjen muutosten vaikutuksista
  • Yritys tukee paikallisyhteisön toimintaa esimerkiksi urheilu- tai harrastustoimintaa, kulttuuritoimin- taa tai muuta Tukemisen kohde vaihtelee vuosittain. Sidosryhmäyhteistyöhön ryhdytään tarpeen vaatiessa, tavoitteena on kehittää yhteistyötä.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Green Mining -hankkeet Seeway, EnSaCo, SOLIMI. NordMin Wascious (water conscious mining)
  • SUSMIN (tools for sustainable gold mining in EU)
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Huittinen, Orivesi, Sastamala
Yhteystiedot:
Elina Arponen

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi