Kuvaus yrityksestä

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa myös malminetsintää. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd. Yhtiöllä on Orivedellä ja Huittisten Jokisivulla toimivat kaivokset, joista louhitaan kultamalmia maanalaisesti. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.

Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat ainoastaan Jokisivun ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa. Yhtiö on sittemmin avannut kultakaivoksen Valkeakosken Kaapelinkulmalle, joka huomioidaan vuoden 2019 yhteiskuntavastuuraportissa.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 4 293 tonnia Jokisivun vaahdotusrikastetta sekä 877 tonnia Oriveden vaahdotusrikastetta sekä 0,071 tonnia Jokisivun tärypöytärikastetta.
  • Kokonaislouhinta: Jokisivu: malmia 264 679 t ja sivukiveä 136 923 t. Orivesi: malmia 37 140 t ja sivukiveä 75 619 t.
  • Raportoidut malmivarat: Jokisivu: todetut 520 000 t / 2,3 g/t Au, todennäköiset 864 000 t / 2,6 g/t Au. Kaapelinkulma: todetut 52 000 t / 3,9 g/t Au, todennäköiset 19 000 t / 4,3 g/t Au.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Jokisivu: mitatut 615 000 t / 4,4 g/t Au; osoitetut 1 223 000 t / 3,8 g/t Au ja mahdolliset 300 000 t / 4,5 g/t Au. Orivesi: mitatut 75 000 t / 6,5 g/t Au; osoitetut 68 000 t / 6,5 g/t Au ja mahdolliset 66 000 t / 5,3 g/t Au.
  • Toiminnan aloitusvuosi: Jokisivu 2009 (uusi kaivostoiminta). Orivesi 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus). Vuonna 2003 - 2006 seisokki, kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys). Rikastamo ollut kiinni 2003 - 2007, avattu alun perin 1970-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta.
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta, Oriveden kaivoksen tuotantotoiminta päättyi kesäkuussa 2019
  • Kaivosalueen pinta-ala: Yhteensä 267 ha (omistuksessa hieman alle 70%). Jokisivu 70 ha (vuokrattu 47%, omistettu 53%; hakemus kaivosalueen laajennukselle (8,97 ha), vireille 8.12.2018). Orivesi 40 ha (100% vuokrattu). Vammalan rikastamo sijaitsee suljetun entisen Vammalan nikkelikaivoksen kaivospiirin alueella, joka on kooltaan 157 ha (vuokrattu noin 12%, omistuksessa noin 88%).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 57 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sastamala, Tampere, Nokia
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): Noin 50 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 2,6 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa

Tietoja malminetsinnästä

–

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta Jokisivulla tai Orivedellä lupapoikkeamia ei ollut. Vammalassa lupapoikkeamat ovat liittyneet rikastushiekka-alueen pölyämiseen (2 kpl) ja prosessiveden ylivuotoon Kovero-ojaan.
  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Jokisivun sivukiveä 136 923 t ja Oriveden sivukiveä 75 619 t. Jokisivun malmin rikastushiekkaa 269 027 t ja Oriveden malmin rikastushiekkaa 33 726 t.
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivistä on hyödynnetty 98 156 t louhostäyttöön. Jokisivulla on ympäristölupa sivukiven murskaamiseksi, sivukiveä on murskattu 23 200 t.
  • Polttoaineiden kulutus: Polttoöljy 564 t Diesel 330 t
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 22,6 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö maanalaisten kaivosten raitisilman lämmitykseen 4,64 GWh (propaani).
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 3 806,60 t.
  • Veden kulutus: Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava käyttövesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä. Orivedellä järvivettä otettiin kaivoksen käyttövedeksi 285 448 m3, muutoin käyttövesi saatiin kierrätysvedestä. Kierrätysvesien määrää ei seurata tarkasti. Vammalan rikastamon toiminnassa vettä käytettiin 1 230 126 m3. Vettä kierrätetään prosessissa, alueella oleva suljettu maanalainen kaivos toimii ylimääräisen veden varastona. Kaivoksesta pumpattiin prosessiin tuorevettä 705 600 m3. Prosessiin ei ole tarvittu lisävettä vesikierron ulkopuolelta.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2).
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: 1 laji (Jokisivun kaivosalueella elää liito-orava.)
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kaivoksilla ei käytetä ympäristövaarallisia kemikaaleja. Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi. Kemikaalit sitoutuvat pääosin lopputuotteeseen (rikasteeseen).
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Jokisivun kaivosalueelle on liito-oravalle rakennettu pesäpönttöjä kompensaationa liito-oravan pesäpuun poistosta. Asiantuntijaselvitysten mukaan liito-oravia on alueella nyt enemmän kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 0,7 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 0,49%
  • Tapaturmataajuus: Yksi poissaoloon johtanut tapaturma vuonna 2018. 0 miljoonaa työtuntia kohden (urakoitsijat sisältäen) vuonna 2018 94 543 työtuntia ilman urakoitsijoita.
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 7,5 tunnin työpäiväjärjestelmä, 10 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön Oriveden kaivosta lukuunottamatta. Oriveden kahden alapuolisen järven kalakannoissa näkyy kaivoksen kuivanapitovesien vaikutus.

Oriveden kaivosta lähinnä olevan Ala-Jalkajärven koekalastuksissa kesällä 2015 järvestä saatiin runsas ahvensaalis. Kesän 2018 tulosten pohjalta voidaan sanoa ahvenen lisääntymisen onnistuneen ainakin kahtena vuonna. Ahvenista tehtiin metallimääritykset vuonna 2013, ja havaitut pitoisuudet olivat joko matalia suhteessa sallittuihin enimmäispitoisuusrajoihin tai alle määritysrajojen. Ala-Jalkajärveä seuraavassa Peräjärvessä on kalasto normaalia suppeampi ja se koostuu tyypillisimmistä pienten järvien kalalajeista. Peräjärven alapuolisessa Peräjoessa on saatu hyviä tuloksia taimenten mätirasiaistutuksissa. Peräjoen täplärapusaalis oli poikkeuksellisen hyvä kesän 2018 tutkimuksissa, Ala-Jalkajärvestä tai Peräjärvestä ei rapuja ole tavattu tarkkailuhistorian aikana.

Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella on ympäri vuoden lukuisia lintulajeja. Alue on lintubongareiden suosiossa. Rikastamoa lähinnä olevassa Rautaveden koekalastuksessa kesällä 2017 ahventen osuus kokonaissaaliista oli yli 50%. Rautaveden verkkokoekalastussaaliin koostumus on tyypillistä suurehkolle ja rehevälle reittivedelle. Rikastamon toiminnalla ei ole havaittu olevan vaikutusta kalastoon. Koekalastukset sruoritetaan jälleen kesällä 2020.

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on osittain vaikutusta maankäyttöön kaivos- ja rikastamoalueiden ollessa poissa muusta käytöstä. Alueilla ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa sivukivikasojen sijainnin suunnittelussa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • –

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • –
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Huittinen, Orivesi, Sastamala
Yhteystiedot:
Elina Arponen

040 3007 800

Kaivostoiminta

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi

© 2000-2024 Kaivosvastuu Finland