Kuvaus yrityksestä

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa myös malminetsintää. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd. Yhtiöllä on Orivedellä sekä Huittisten Jokisivulla toimivat kaivokset, joista louhitaan kultamalmia maanalaisesti. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.

Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat ainoastaan Jokisivun ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 7 865 tonnia kultarikastetta, josta 7 865 tonnia vaahdotusrikastetta sekä 0,068 tonnia tärypöytärikastetta
  • Kokonaislouhinta: Jokisivu: malmia 232 870 t ja sivukiveä 191 114 t. Orivesi: malmia 88 050 t ja sivukiveä 131 424 t
  • Raportoidut malmivarat: Jokisivu: todetut 176 000 t / 3,5 g/t Au, todennäköiset 324 000 t / 3,60 g/t Au. Orivesi: todetut 12 000 t / 5,20 g/t Au, todennäköiset 34 000 t / 5,40 g/t Au
  • Raportoidut mineraalivarannot: 1 801 000 tonnia, josta Jokisivu: mitatut 504 000 t / 4,40 g/t Au; osoitetut 1 265 000 t / 4,00 g/t Au ja mahdolliset 743 000 t / 3,0 g/t Au. Orivesi: mitatut 37 000 t / 6,10 g/t Au; osoitetut 85 000 t / 7,70 g/t Au ja mahdolliset 35 000 t / 7,70 g/t Au
  • Toiminnan aloitusvuosi: Jokisivu 2009 (uusi kaivostoiminta). Orivesi 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus). Vuonna 2003 - 2006 seisokki, kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys). Rikastamo ollut kiinni 2003 - 2007, avattu alun perin 1970-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta.
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta, Oriveden kaivoksen tuotantotoiminta päättyi kesäkuussa 2019
  • Kaivosalueen pinta-ala: Yhteensä 267 ha (omistuksessa hieman alle 70 %), josta Jokisivu 70 ha (vuokrattu 47 %, omistettu 53 %; Kaivoslupapäätös kaivospiirin laajennukselle (21 ha) saatiin elokuussa, kaivospiiritoimitus loppuunsaatettiin helmikuussa 2016). Orivesi 40 ha (100 % vuokrattu). Vammalan rikastamo sijaitsee suljetun entisen Vammalan nikkelikaivoksen kaivospiirin alueella, joka on kooltaan 157 ha (vuokrattu noin 12 %, omistettu noin 88 %).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 70 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sastamala, Tampere, Nokia
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 65 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 8,7 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa

Tietoja malminetsinnästä

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta Orivedellä lupapoikkeamat ovat liittyneet veteen (2 kpl: yksi alumiini- sekä yksi kiintoainepitoisuuden ylitys poisjuoksutettavassa vedessä). Jokisivulla tai Vammalassa ei lupapoikkeamia ole ollut.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 301 255 t rikastushiekkaa, sivukiveä 322 528 t.
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivistä on hyödynnetty 54 % louhostäyttöön. Orivedellä saatiin joulukuussa 2016 lupa pysyväksi jätteeksi luokitellun sivukiven tilapäiselle murskaukselle. Jokisivulta louhittavan sivukiven murskaamiselle saatiin ympäristölupa kesäkuussa 2016.
  • Polttoaineiden kulutus: -
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 26 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa)
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava vesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä (juoksutus alapuoliseen vesistöön 150 000 m3). Orivedellä järvivettä otettiin kaivoksen käyttövedeksi 28 531 m3, muutoin käyttövesi saatiin kierrätysvedestä. Alueelta juoksutettiin pois 115 149 m3 vettä. Vammalan rikastamon toiminnassa vettä käytettiin1 231 005 m3. Vettä kierrätetään prosessissa alueella olevan suljetun maanalaisen kaivoksen kautta. Prosessiin ei ole tarvittu lisävettä. Alueelta juoksutettiin pois noin 231 000 m3 vettä. Osa juoksutetusta vedestä koostuu ympäristön valuma-alueelta tulleista pintavesistä. Talven sääolosuhteet kasvattivat juoksutusmäärää.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2).
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: 1 laji (Jokisivun kaivosalueella elää liito-orava.)
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg. Kaivoksilla ei käytetä ympäristövaarallisia kemikaaleja. Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi. Kemikaalit sitoutuvat lopputuotteeseen (rikasteeseen).
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Jokisivun kaivosalueelle on liito-oravalle rakennettu pesäpönttöjä kompensaationa liito-oravan pesäpuun poistosta. Asiantuntijaselvitysten mukaan liito-oravia on alueella nyt enemmän kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 1,7%
  • Tapaturmataajuus: 3,81 miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2016.
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika.
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön Oriveden kaivosta lukuunottamatta. Oriveden kahden alapuolisen järven kalakannoissa näkyy kaivoksen kuivanapitovesien vaikutus.

Oriveden kaivosta lähinnä olevassa Ala-Jalkajärvessä kesän 2015 kalataloudellisessa tarkkailussa järvestä saatiin runsas ahvensaalis. Ahvenista tehtiin metallimääritykset, ja havaitut pitoisuudet olivat joko matalia suhteessa sallittuihin enimmäispitoisuusrajoihin tai alle määritysrajojen. Ala-Jalkajärveä seuraavassa Peräjärvessä on kalasto normaalia suppeampi ja se koostuu tyypillisimmistä pienten järvien kalalajeista. Peräjoessa on saatu hyviä tuloksia taimenten mätirasiaistutuksissa.

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on osittain vaikutusta maankäyttöön kaivos- ja rikastamoalueiden ollessa poissa muusta käytöstä. Alueilla ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa sivukivikasojen sijainnin suunnittelussa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Huittinen, Orivesi, Sastamala
Yhteystiedot:
Elina Arponen

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi