Kuvaus yrityksestä

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa myös malminetsintää. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd. Yhtiöllä on Orivedellä sekä Huittisten Jokisivulla toimivat kaivokset, joista louhitaan kultamalmia maanalaisesti. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.

Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat ainoastaan Jokisivun ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 6 430 tonnia kultarikastetta, josta 6 430 tonnia vaahdotusrikastetta sekä 0,071 tonnia tärypöytärikastetta
  • Kokonaislouhinta: Jokisivu: malmia 244 383 t ja sivukiveä 1148 355 t. Orivesi: malmia 69 291 t ja sivukiveä 71 316 t
  • Raportoidut malmivarat: Jokisivu: todetut 172 000 t / 2,8 g/t Au, todennäköiset 841 000 t / 2,90 g/t Au. Orivesi: todetut 24 000 t / 4,00 g/t Au, todennäköiset 46 000 t / 6,30 g/t Au. Kaapelinkulma: todetut 52 000 t / 3,90 g/t Au, todennäköiset 19 000 t / 4,30 g/t Au.
  • Raportoidut mineraalivarannot: 1 801 000 tonnia, josta Jokisivu: mitatut 355 000 t / 4,20 g/t Au; osoitetut 759 000 t / 3,40 g/t Au ja mahdolliset 156 000 t / 4,40 g/t Au. Orivesi: mitatut 66 000 t / 5,70 g/t Au; osoitetut 89 000 t / 6,00 g/t Au ja mahdolliset 34 000 t / 3,00 g/t Au
  • Toiminnan aloitusvuosi: Jokisivu 2009 (uusi kaivostoiminta). Orivesi 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus). Vuonna 2003 - 2006 seisokki, kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys). Rikastamo ollut kiinni 2003 - 2007, avattu alun perin 1970-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta.
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta, Oriveden kaivoksen tuotantotoiminta päättyi kesäkuussa 2019
  • Kaivosalueen pinta-ala: Yhteensä 267 ha (omistuksessa hieman alle 70 %), josta Jokisivu 70 ha (vuokrattu 47 %, omistettu 53 %; Kaivoslupapäätös kaivospiirin laajennukselle (21 ha) saatiin elokuussa 2016, kaivospiiritoimitus loppuunsaatettiin helmikuussa 2016). Orivesi 40 ha (100 % vuokrattu). Vammalan rikastamo sijaitsee suljetun entisen Vammalan nikkelikaivoksen kaivospiirin alueella, joka on kooltaan 157 ha (vuokrattu noin 12 %, omistettu noin 88 %).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 58 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sastamala, Tampere, Nokia
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): Noin 70 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 7,9 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa

Tietoja etsinnöistä

–

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • *** ** Orivedellä lupapoikkeamat ovat liittyneet veteen (2 kpl; maanpäällisen automaattisen pH-mittarin häiriötilanne, joka aiheutti luparajaa korkeamman pH-arvon poisjuoksutettavassa vedessä). Vammalassa lupapoikkeamat ovat liittyneet rikastushiekka-alueen pölyämiseen (2 kpl) puuskittaisen tuulen vuoksi ja prosessiveden ylivuotoon Kovero-ojaan poikkeuksellisen sateisissa sääolosuhteissa.
  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 311 243 t rikastushiekkaa, sivukiveä 219 670 t.
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivistä on hyödynnetty 121 133 t louhostäyttöön. Jokisivulla on ympäristölupa sivukiven murskaamiseksi, sivukiveä on toimitettu erilaisina murskejakeina kaivoksen ulkopuolelle 25 666 t ja käytetty kaivosalueen kunnossapidossa 11 827 t. Orivedellä on lupa pysyväksi jätteeksi luokitellun sivukiven tilapäiselle murskaukselle, murskausta ei toistaiseksi ole tehty.
  • Polttoaineiden kulutus: Polttoöljy 354 390 l (Jokisivu, Orivesi) Diesel 67 815 l (Jokisivu, Orivesi)
  • Muu energian kulutus: sähkö 23,5 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa)
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava vesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä (juoksutus alapuoliseen vesistöön 135 982 m3). Orivedellä järvivettä otettiin kaivoksen käyttövedeksi 11 304 m3, muutoin käyttövesi saatiin kierrätysvedestä. Alueelta juoksutettiin pois 125 798 m3 vettä. Vammalan rikastamon toiminnassa vettä käytettiin 1 372 960 m3. Vettä kierrätetään prosessissa alueella olevan suljetun maanalaisen kaivoksen kautta. Prosessiin ei ole tarvittu lisävettä. Alueelta juoksutettiin pois noin 452 053 m3 vettä. Osa juoksutetusta vedestä koostuu ympäristön valuma-alueelta tulleista pintavesistä. Talven sääolosuhteet kasvattivat juoksutusmäärää.Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava vesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä (juoksutus alapuoliseen vesistöön 135 982 m3). Orivedellä järvivettä otettiin kaivoksen käyttövedeksi 11 304 m3, muutoin käyttövesi saatiin kierrätysvedestä. Alueelta juoksutettiin pois 125 798 m3 vettä. Vammalan rikastamon toiminnassa vettä käytettiin 1 372 960 m3. Vettä kierrätetään prosessissa alueella olevan suljetun maanalaisen kaivoksen kautta. Prosessiin ei ole tarvittu lisävettä. Alueelta juoksutettiin pois noin 452 053 m3 vettä. Osa juoksutetusta vedestä koostuu ympäristön valuma-alueelta tulleista pintavesistä. Talven sääolosuhteet kasvattivat juoksutusmäärää.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2).
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: 1 laji (Jokisivun kaivosalueella elää liito-orava.)
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kaivoksilla ei käytetä ympäristövaarallisia kemikaaleja. Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi. Kemikaalit sitoutuvat pääosin lopputuotteeseen (rikasteeseen).
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Jokisivun kaivosalueelle on liito-oravalle rakennettu pesäpönttöjä kompensaationa liito-oravan pesäpuun poistosta. Asiantuntijaselvitysten mukaan liito-oravia on alueella nyt enemmän kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,5%
  • Tapaturmataajuus: 0 miljoonaa työtuntia kohden (urakoitsijat sisältäen) 105 725 työtuntia ilman urakoitsijoita
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 7,5 tunnin työpäiväjärjestelmä, 10 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika
  • Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön Oriveden kaivosta lukuunottamatta. Oriveden kahden alapuolisen järven kalakannoissa näkyy kaivoksen kuivanapitovesien vaikutus.

Oriveden kaivosta lähinnä olevassa Ala-Jalkajärvessä kesän 2015 kalataloudellisessa tutkimuksessa järvestä saatiin runsas ahvensaalis. Ahvenista tehtiin metallimääritykset, ja havaitut pitoisuudet olivat joko matalia suhteessa sallittuihin enimmäispitoisuusrajoihin tai alle määritysrajojen. Ala-Jalkajärveä seuraavassa Peräjärvessä on kalasto normaalia suppeampi ja se koostuu tyypillisimmistä pienten järvien kalalajeista. Peräjärven alapuolisessa Peräjoessa on saatu hyviä tuloksia taimenten mätirasiaistutuksissa. Kesällä 2018 on tehty kalataloudellinen tutkimus, raportointi on kesken.

Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella on ympäri vuoden lukuisia lintulajeja. Alue on lintubongareiden suosiossa. Rikastamoa lähinnä olevassa Rautaveden verkkokoe-kalastuksessa ahventen osuus kokonaissaaliista oli yli 50 %. Rautaveden verkkokoekalastussaaliin koostumus on tyypillistä suurehkolle ja rehevälle reittivedelle. Rikastamon toiminnalla ei ole havaittu olevan vaikutusta kalastoon.

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on osittain vaikutusta maankäyttöön kaivos- ja rikastamoalueiden ollessa poissa muusta käytöstä. Alueilla ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa sivukivikasojen sijainnin suunnittelussa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • –

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • –
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Huittinen, Orivesi, Sastamala
Yhteystiedot:
Elina Arponen

040 3007 800

Muut Vuodet

Kaikki kaivokset

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi

© 2000-2024 Kaivosvastuu Finland