2021 Pyhäsalmi Mine Oy

Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä ja siitä tuotetaan kupari-, sinkki- ja rikkirikastetta. Malmi sisältää noin 2 % kuparikiisua (CuFeS2), 1 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuonna 2021 malmia louhittiin noin 670 000 tonnia. Tuotanto aloitettiin vuonna 1962. Maanalainen tuotanto on päättymässä vuonna 2022, jonka jälkeen tuotetaan noin viiden vuoden ajan rikkirikastetta rikastushiekka-alueelle varastoidusta materiaalista.

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA

Sidosryhmäyhteistyö

Luonnon monimuotoisuus

Rikastushiekan hallinta

Vesien hallinta

Energiatehokkuus

Kaivoksen sulkeminen

Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

	Kriisinhallintavalmius	Sisäinen arviointimenettely	Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Crisis Management Planning – Site

Tulokset: 31.5.2022

Viimeisin ulkoinen vahvistus: 23.8.2021

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Kuparirikaste 11 413 t (28,84% Cu), sinkkirikaste 2 681 t (50,5% Zn), Pyriittirikaste 434 148 t (51,6% S)
Kokonaislouhinta: 0,67 Mt (malmi 98 %, sivukivi 2 %) Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,15 Mt
Raportoidut malmivarat: 0,25 Mt (kupari 0,48%, sinkki 0,10%, rikki 44,24%, kulta 0,4 g/t, hopea 10 g/t)
Raportoidut mineraalivarannot: 3,6 Mt (kupari 0,48%, sinkki 0,30 %, rikki 40,58 %, kulta 0,4 g/t, hopea 10 g/t)
Toiminnan aloitusvuosi: 1958 (esiintymän löytyminen), 1962 (tuotanto)
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (100 % omassa omistuksessa).
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 114 henkilöä.
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 79 %, Nivala 6 %, Haapajärvi 3 %
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 25 henkilöä.
Käyttökate EBITDA: 13,1 miljoonaa euroa.
Maksettu yhteisövero: 6,4 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy 0,93 M€, Inmet Finland Oy 5,44 M€)

Tietoja etsinnöistä

Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella jo vuodesta 1957 alkaen. Vuosina 2020 ja 2021 ei ole tehty malminetsintää. Pyhäsalmi Mine Oy:llä oli lisäksi Mullikkorämeen kaivospiiri (Pyhäjärvi), joka on lakkautettu kesällä 2021.

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

** ISO 14001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu
*** 1 kpl. lupapoikkeama liittyi veteen

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Luvan myöntövuosi: 2007
Linkki lupaan: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B894B5FE1-3E1C-4223-A0CC-08BC68BF9A60%7D/86841
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 13,4 miljoonaa euroa
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 1 miljoonaa euroa
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 235 518 t (93,5 % rikastushiekkaa, 6,5 % sivukiveä)
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 46 % rikastushiekasta ja 100 % sivukivestä hyödynnettiin maanalaisten louhosten täytössä
Polttoaineiden kulutus: 5.34 GWh (liikkuva kalusto kaivosalueella, sisältäen myös pääurakoitsijat)
Muu energian kulutus: Sähkö 46,38 GWh (pörssisähkö: ydinvoima 33%, uusiutuvat energialähteet 54%, fossiiliset energialähteet 13%), lämpö 8,84 GWh (kaivosveden lämmöntalteenotto 47,8%, uusiutuvat 47,0%)
Energian kulutuksen tavoite: 88,4 kWh/tonni, toteuma 81,8 kWh/tonni
Kaivoksen CO2-päästöt: 9 740 tonnia CO2, 0.013 tonnia CO2/malmitonni
Veden kulutus: 3,25 Mm3 (josta 68 % järvivettä)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 3,34 Mm3
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 1)
Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: ei
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 98 t, kuparikloridi 172 t, sinkkisulfaatti (12 %) 191 t, natriumsyanidi 2,75 t
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Vuosittainen kalatalousmaksu (4 800 €), joka käytetään kalaston ja rapukannan hoitoon kaivoksen vaikutusalueella. Kaivosyhtiö on tehnyt vieraslajin (jättipalsami) torjuntaa maisemoidulla rikastushiekka-alueella.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö

* ISO45001 standardin mukainen järjestelmä, ei sertifioitu

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 2 pv/työntekijä
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,7 %
Tapaturmataajuus: 11,4 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet työtapaturmat, oma väki), urakoitsijoilla 0 tapaturmaa.
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: : 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
Naisten osuus työvoimasta: 16

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminnan taloudellinen merkitys Pyhäjärvelle on suuri. Kaivoksella on ollut merkittävä vaikutus alueen elinkeinotoimintaan ja sen jatkuvuuteen ja kehittymiseen. Kaivoksen loppumisen myötä katoaa myös osa siitä perustasta, jolle yritykset ovat liiketoimintansa rakentaneet. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, paikalliset yrittäjät sekä Pyhäjärvenkylän osakaskunnat huomioidaan sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yhtiö on kunnostanut lähialueen asukkaiden virkistyskäyttöä varten läheisen pururadan, venelaiturin ja uimarannan.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa ja sulkemissuunnitelmassa. Kaivosaluetta maisemoidaan jo toiminnan aikana, mm. käytöstä poistettu A-allas on peitetty ja maisemoitu.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa ja tiivis yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n Callio-hankkeessa, jossa edistetään kaivosalueen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loppuessa.
Yhteistyöryhmä kokoontui kerran vuonna 2021.
Kaivosyhtiö on antanut rahallista tukea erilaisille paikallisille ja valtakunnallisille yhdistyksille ja tempauksille/tapahtumille.
Kaivosyhtiö on tarjonnut kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms.
Käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa jatkui Callio-konseptin alla. Callion tarkoituksena on saada kaivokseen uusiokäyttöä kaivostoiminnan loputtua, edistettävinä hankkeina mm. energiavarasto, data-center ja maanalainen tutkimus- ja laboratoriotoiminta. Seuraavat hankkeet olivat käynnissä vuonna 2021:

FireLab hanke, joka tähtää maanalaisten tilojen paloturvallisuuden kehittämiseen
Undergorund Rescue hanke, jonka tavoitteena on kehittää maanalainen työturvallisuuden koulutus-, harjoittelu-, kehittämis- ja innovaatioympäristö
FutureMINE-hanke, jonka tavoitteena on selvittää, mikä on kaivosteknologian innovaatioiden tulevaisuus sekä niiden testaustarpeet ja vaatimukset. 
Energy Park hankkeessa tehdään teknistä- ja liiketaloudellista toteutussuunnittelua sekä vaatimusmäärittelyjä ja mallinnetaan Callio Energy Park -liiketoimintakonsepti
Sähkökäyttöisten kaivosajoneuvojen testaustoiminta
Pyhäsalmi Mine Oy on rahoittajana ja ohjausryhmän jäsenenä TypArkt –hankkeessa, jossa tutkitaan passiivisia hybridipuhdistusratkaisuja arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen
Pyhäsalmi Mine Oy tarjoaa testausympäristön Golden Eye hankkeelle, jossa kehitetään kaivosten ja niiden vaikutusten kattavan seurannan mahdollistavaa tekoälyalustaa