Kuvaus yrityksestä
Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa malminetsintää kaivostensa ympäristössä. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd, joka on listattu Hong Kongin pörssiin. Vuonna 2025 yhtiöllä on Huittisten Jokisivulla toimiva kultakaivos, jossa louhinta tapahtuu maanalaisesti. Jokisivulla tuotantotoiminta on alkanut vuonna 2009. Valkeakosken Kaapelinkulman kaivoksen tuotantotoiminta päättyi huhtikuussa 2021 ja Oriveden kaivoksen kesäkuussa 2019. Näillä kaivoksilla on käynnissä sulkemistoimet. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.
Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat Jokisivun, Kaapelinkulman ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa.
TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset
| C | B | A | AA | AAA | |
|---|---|---|---|---|---|
| Sidosryhmäyhteistyö | |||||
| Luonnon monimuotoisuus | |||||
| Rikastushiekan hallinta | |||||
| Vesien hallinta | |||||
| Ilmastonmuutoksen hallinta | |||||
| Kaivoksen sulkeminen | |||||
| Työterveys ja turvallisuus | |||||
| Yhdenvertaiset, monimuotoiset ja osallistavat työpaikat * | NA |
* Tulokset ovat itsearviointeja ja ne tullaan todentamaan vuonna 2028
Kriisinhallinta
| Kriisinhallintavalmius | Sisäinen arviointimenettely | Koulutus ja harjoittelu | |
|---|---|---|---|
| Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso | |||
| Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso |
Yhteiskuntavastuuraportti
Yritys lukuina
- Tuotantomäärä: Yhteensä noin 5350t kultarikastetta.
- Kokonaislouhinta: Malmia n. 345 000 t ja sivukiveä n. 174 000 t.
- Raportoidut malmivarat: Huittinen / Jokisivu: Todetut 930 000 t @ 1,9 g/t Au, Todennäköiset 2 100 000 t @ 2,4 g/t Au.
- Raportoidut mineraalivarannot: Huittinen / Jokisivu: mitatut 940 000 t / 3,2 g/t Au; osoitetut 2 000 000 t / 3,6 g/t Au ja mahdolliset 810 000 t / 2,4 g/t Au. Valkeakoski / Kaapelinkulma: mitatut 21 000 t / 1,9 g/t Au; osoitetut 63 000 t / 2,9 g/t Au ja mahdolliset 98 000 t / 4,8 g/t Au. (1.5.2025) Orivesi: mitatut 93 000 t / 5,0 g/t Au; osoitetut 110 000 t / 5,9 g/t Au ja mahdolliset 71 000 t / 4,8 g/t Au. (1.5.2025)
- Toiminnan aloitusvuosi: Huitinen / Jokisivu 2009. Valkeakoski / Kaapelinkulma 2019. Kaivoksen toiminta päättyi huhtikuussa 2021 ja sulkemissuunnitelma on hyväksytty viranomaisen toimesta. Kaivoksen sivukiven hyötykäytölle kaivosalueen ulkopuolella on haettu ympäristölupaa ja prosessi on edelleen kesken. Orivesi 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus), vuosina 2003–2006 seisokki. Kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Kaivoksen toiminta päättyi kesäkuussa 2019 ja sulkemissuunnitelma on jätetty viranomaisille. Viimeisimpänä selvityksenä sulkemissuunnitelmaa täydentämään on tehty Natura-arviointi. Sulkemissuunnitelman viranomaiskäsittely on vielä kesken. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys), rikastamo ollut kiinni 2003 - 2007, avattu alun perin 1970-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta.
- Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Huittinen / Jokisivu 5-10 vuotta.
- Kaivosalueen pinta-ala: Yhteensä 358 ha.
- Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 33 henkilöä.
- Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sastamala, Tampere, Nokia, Huittinen
- Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 53 henkilöä.
- Käyttökate EBITDA: 46,6 miljoonaa euroa.
- Maksettu yhteisövero: 8,21 miljoonaa euroa.
Tietoja etsinnöistä
Kultamalminetsintää tehtiin vuonna 2025 Huittisten Jokisivun kaivoksen kaivospiirillä ja malminetsintäalueilla timanttikairaamalla. Myös Huittisten Vampulan Uunimäen kohteella tehtiin malminetsintätutkimuksia ja -kairauksia.
- Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0 kpl
- Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 4 kpl ja 615 ha
- Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0
- Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
- Malminetsintäkairaus: 18287 metriä (malminetsintä + tuotantokairaus 2025).
Ympäristö
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
- Ympäristölupa myönnetty: kyllä
- Luvan myöntövuosi: Huittinen / Jokisivu: Voimassa oleva ympäristölupa myönnetty vuonna 2026. Vammala: Voimassa oleva ympäristölupa myönnetty 2024, jolloin Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä Vammalan rikastamon ympäristölupa-asiassa.
- Linkki lupaan: -
- Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: Voimassa olevien lupien mukaiset.
- Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: Voimassa olevien lupien mukaiset.
- Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: Voimassa olevien lupien mukaiset.
Avainluvut
- Kaivannaisjätteen määrä: Sivukiveä noin 174 000 t ja rikastushiekkaa noin 295 000 t.
- Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Vuonna 2025 sivukiveä on viety Jokisivun maanalaisen kaivoksen louhostäyttöön noin 160 000 t. Sivukiveä murskattiin omaan käyttöön noin 14 500 t.
- Polttoaineiden kulutus: Polttoöljy 460 t, Diesel 300 t.
- Muu energian kulutus: Sähkö 15,0 GWh (fossiiliset energialähteet 48,8 %, uusiutuvat energialähteet 19,9 % ja ydinvoima 31,3 %). Lämpö maanalaisen Huittisten Jokisivun kaivoksen raitisilman lämmitykseen 0,04 GWh (nestekaasu).
- Kaivoksen CO2-päästöt: 11 751t CO₂-ekv (kaikki Suomen toiminnot).
- Veden kulutus: Huittisten Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava kaivoksen käyttövesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä. Kaapelinkulmalla ei vedenottoa. Oriveden kaivoksella tuotanto on päättynyt vuonna 2019. Vammalan rikastamo toimii pääosin suljetussa kierrossa, ja lähes kaikki tarvittava käyttövesi saatiin kierrätettävästä prosessivedestä.
- Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Jokisivu 0,22Mm3, Vammala 0,49Mm3, Kaapelinkulma 0,0038Mm3, Orivesi 0Mm3.
- Patojen lukumäärä kaivosalueella: 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2).
- Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
- Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kaivoksilla ei käytetä ympäristövaarallisia kemikaaleja. Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi. Kemikaalit sitoutuvat pääosin lopputuotteeseen (rikasteeseen).
- Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Jokisivun kaivosalueella vuosina 2018 ja 2022 suoritettujen liito-oravakartoitusten perusteella kaivosalueella on elinvoimainen liito-orava kanta ja yksi syy hyvään liito-oravatilanteeseen on hyvä pesätilanne. Alueelle on ripustettu kaivosyhtiön toimesta suuri määrä liito-oravalle sopivia pesäpönttöjä. Viimeisimmät pesäpönttöjen asennukset on tehty kesän 2023 aikana. Vuoden 2025 kartoituksessa merkkejä liito-oravista löytyi suppeammalta alueelta kuin vuosina 2018 ja 2022. Eroja papanamäärissä saattaa jonkin verran selittää sääolosuhteet ja se, että kartoitus tehtiin eri vuosina eri aikaan keväästä. Todennäköisempi selitys vuoden 2025 heikoimmille tuloksille lienee Jokisivun kaivosalueen metsien pienialaisuus ja eristäytyneisyys, jolloin pedot ja satunnaiset syyt voivat aiheuttaa vaihtelua liito-oravakannassa tavallista enemmän. Seuraava liito-oravakartoitus on vuonna 2028. Valkeakosken Kaapelinkulman alueella on tehty kirjopapurikkoperhosen seurantaa vuosina 2018–2025 ja seurantojen perusteella Kaapelinkulman kirjopapurikkopopulaatiot on todettu elinvoimaiseksi.
Henkilöstö ja turvallisuus
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
- * Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin.
Avainluvut
- Koulutuspäivät keskimäärin: noin 3,15 pv/työntekijä.
- Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 1,9 %
- Tapaturmataajuus: Poissaoloon johtaneet tapaturmat (1 kpl): 6,00 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (sisältäen urakoitsijat).
- Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 7,5 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika.
- Naisten osuus työvoimasta: 18 %
Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon
Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:
Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.
Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:
Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on osittain vaikutusta maankäyttöön kaivos- ja rikastamoalueiden ollessa poissa muusta käytöstä. Alueilla ei kuitenkaan tiettävästi ole ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.
Päättyneellä Oriveden kaivoksen toiminnalla oli vaikutuksia kahteen alapuoliseen järveen. Järvien tilaa ja vedenlaatua tarkkaillaan säännöllisesti.
Vuonna 2024 toteutetussa koekalastuksessa Ala-Jalkajärven ahvenkanta on runsastunut merkittävästi vuoden 2021 jälkeen ja koekalastussaaliissa oli ahvenia niin runsaasti, että verkkoyksikkösaalis oli jopa yli kaksinkertainen Peräjärven yksikkösaaliiseen verrattuna. Ala-Jalkajärven ahvensaaliin kokojakauma oli monipuolinen edustaen oletettavasti hyvin monia ikäluokkia. Muutos ahvenkannassa on selvä osoitus siitä, että olosuhteet ovat muuttuneet kalaston kannalta otollisemmiksi veden metallipitoisuuksien laskettua selvästi.
Ala-Jalkajärvestä kaivosalueen vedet kulkeutuvat Horhanpuron kautta Peräjärveen. Peräjärven voimakas kerrostuminen on kaventanut kaloille riittävän hapekasta ja elinkelpoista aluetta, ja vuonna 2024 neljä syvimmälle laskettua verkkoa olivat kokonaan kalattomia. Suurin muutos Peräjärven vuoden 2024 koekalastustuloksissa oli särjen vähentyminen kolmeen edelliseen tarkkailukertaan verrattuna. Ahvensaalis on pysynyt lukumääräisesti kutakuinkin entisellään. Vesistöseurannan mukaan korkeista sulfaattipitoisuuksista johtuva Peräjärven kerrostuneisuus on päässyt purkautumaan osittain sekä vuonna 2023 että 2024. Tämä kehityssuunta tulee muuttamaan kalojen ja muiden eliöiden olosuhteita merkittävästi positiiviseen suuntaan.
Kuivanapitovesien juoksutusten lopettaminen ja Peräjärven vedenlaadun ja metallipitoisuuksien viimeaikaiset muutokset ovat luultavasti vaikuttaneet siihen, että täplärapu on viimein levittäytynyt Peräjoesta myös Peräjärveen. Peräjärven koeravustuksia on tehty jo vuodesta 2003 alkaen, ja sieltä vuonna 2024 saadut kaksi täplärapua olivat tarkkailuhistorian ensimmäiset. Vuonna 2025 toteutetuissa sähkökalastuksissa saatiin Peräjoen kahdelta ylimmältä koealalta 2-3 cm pituisia täpläravun poikasia, mikä on merkki ravun lisääntymisen onnistumisesta tällä osuudella. Täplärapu on vedenlaadun suhteen varsin vaatelias ja siten täplärapukannan levittäytyminen kuvaa tarkkailuvesistön positiivista kehityssuuntaa.
Vaikutukset maisema-arvoon:
Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnan suunnittelussa. Toiminnan päättyessä alueet maisemoidaan sulkemissuunnitelmien mukaisesti.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Sidosryhmäyhteistyö:
- Yritys on järjestänyt avoimia ovia.
- Yritys ottaa vastaan vierailijoita, kuten kaivosten ja rikastamon lähinaapureita sekä alan opiskelijaryhmiä.
- Yritys tarjoaa lopputyö, kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille.
- Yritys tukee paikallista urheilu- tai harrastustoimintaa.
Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:
- Dragon Mining Oy:llä on suoritettu opintoihin kuuluvia harjoittelujaksoja sekä tehdään opinnäytetöitä, jotka palvelevat niin opiskelijaa kuin yritystä.
- Yritys on yhteistyökumppanina kehitys- ja tutkimusprojekteissa.