Kuvaus yrityksestä

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa malminetsintää kaivostensa ympäristössä. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd, joka on listattu Hong Kongin pörssissä. Vuonna 2024 yhtiöllä on Huittisten Jokisivulla toimiva kultakaivos, jossa malmia louhitaan maanalaisesti. Valkeakosken Kaapelinkulman kaivoksen tuotantotoiminta päättyi huhtikuussa 2021 ja Oriveden kaivoksen tuotantotoiminta päättyi kesäkuussa 2019. Näillä kaivoksilla on käynnissä sulkemistoimet. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.

Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat Jokisivun, Kaapelinkulman ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa.

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA
AA
A
B
C
Sidosryhmäyhteistyö Luonnon monimuotoisuus Rikastushiekan hallinta Vesien hallinta Ilmastonmuutoksen hallinta Kaivoksen sulkeminen Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso
Tulokset: 14.8.2025
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 14.8.2025

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä n. 5200 t kultarikastetta
  • Kokonaislouhinta: Malmia n. 280 000 t ja sivukiveä n. 210 000 t.
  • Raportoidut malmivarat: Huittinen / Jokisivu: Todetut 300 000 t @ 2,5 g/t Au, Todennäköiset 930 000 t @ 2,2 g/t Au.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Huittinen / Jokisivu: mitatut 530 000 t / 3,5 g/t Au; osoitetut 1 500 000 t / 2,8 g/t Au ja mahdolliset 670 000 t / 2,7 g/t Au. Valkeakoski / Kaapelinkulma: mitatut 21 000 t / 1,9 g/t Au; osoitetut 41 000 t / 3,2 g/t Au ja mahdolliset 100 000 t / 4,4 g/t Au. Orivesi: mitatut 93 000 t / 5,0 g/t Au; osoitetut 110 000 t / 5,9 g/t Au ja mahdolliset 71 000 t / 4,8 g/t Au.
  • Toiminnan aloitusvuosi: Huittinen / Jokisivu 2009. Valkeakoski / Kaapelinkulma 2019. Kaivoksen toiminta päättyi huhtikuussa 2021 ja sulkemissuunnitelma on hyväksytty viranomaisen toimesta. Kaivoksen sivukiven hyötykäyttöä kaivosalueen ulkopuolella selvitetään. Orivesi 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus), vuosina 2003–2006 seisokki, kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Kaivoksen toiminta päättyi kesäkuussa 2019 ja sulkemissuunnitelma on jätetty viranomaisille. Viimeisimpänä selvityksenä sulkemissuunnitelmaa täydentämään on tehty Natura-arviointi. Sulkemissuunnitelman viranomaiskäsittely on vielä kesken. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys), rikastamo ollut kiinni 2003 - 2007, avattu alun perin 1970-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta.
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5
  • Kaivosalueen pinta-ala: Yhteensä noin 358 ha.
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 33
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sastamala, Tampere, Nokia, Huittinen.
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 53
  • Käyttökate EBITDA: 17,9 miljoonaa euroa.
  • Maksettu yhteisövero: 3,16 miljoonaa euroa.

Tietoja etsinnöistä

  • Kultamalminetsintää on tehty vuonna 2024 Huittisten Jokisivun kaivoksen kaivospiirillä ja malminetsintäalueilla timanttikairaamalla.
  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0 kpl
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 5 kpl ja 680 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: noin 9,5 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • *** 1 kpl (kiintoainepitoisuuden lievä ylitys kuivanapitovedessä)

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: Huittinen / Jokisivu: Voimassa oleva ympäristölupa myönnetty vuonna 2010, jota muutettu osin vuonna 2016. Ympäristöluvan muutoshakemus jätetty Aluehallintovirastolle vuonna 2024, josta Aluehallintovirasto antoi myöntävän päätöksen tammikuussa 2025. Luvasta on valitettu ja lupa-asian käsittely on vielä kesken. Vammala: Voimassa oleva ympäristölupa myönnetty tammikuussa 2024, jolloin Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä Vammalan rikastamon ympäristölupa-asiassa.
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: Voimassa olevien lupien mukaiset.
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: Voimassa olevien lupien mukaiset.
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: Voimassa olevien lupien mukaiset.

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Sivukiveä noin 210 000 t ja rikastushiekkaa noin 295 000 t.
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Vuonna 2024 sivukiveä on viety Jokisivun maanalaisen kaivoksen louhostäyttöön noin 195 000 t. Sivukiveä murskattiin Jokisivulla omaan käyttöön noin 5 500 t. Lisäksi vuonna 2024 ajettiin noin 13 000 t Jokisivun sivukiveä Vammalan rikastamon rikastushiekka-altaiden rakenteiden materiaaliksi.
  • Polttoaineiden kulutus: Polttoöljy 440 t, Diesel 275 t
  • Muu energian kulutus: Sähkö 14,6 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö maanalaisen Huittisten Jokisivun kaivoksen raitisilman lämmitykseen 0,34 GWh (nestekaasu).
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: Polttoaineiden CO2-päästöt noin 2200 t ja nestekaasun CO2-päästö noin 79 t (kaivosilman lämmitys)
  • Veden kulutus: Huittisten Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava kaivoksen käyttövesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä. Valkeakosken Kaapelinkulmalla ei vedenottoa. Oriveden kaivoksella tuotanto on päättynyt vuonna 2019. Vammalan rikastamo toimii pääosin suljetussa kierrossa, ja lähes kaikki tarvittava käyttövesi saatiin kierrätettävästä prosessivedestä.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Jokisivu 0,22Mm3, Vammala 0,73Mm3, Kaapelinkulma 0,007Mm3, Orivesi 0Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2).
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kaivoksilla ei käytetä ympäristövaarallisia kemikaaleja. Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi. Kemikaalit sitoutuvat pääosin lopputuotteeseen (rikasteeseen).
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: • Huittisten Jokisivun kaivosalueella vuosina 2018 ja 2022 suoritettujen liito-oravakartoitusten perusteella kaivosalueella on elinvoimainen liito-oravakanta ja yksi syy hyvään liito-oravatilanteeseen on hyvä pesätilanne. Alueelle on ripustettu kaivosyhtiön toimesta suuri määrä liito-oravalle sopivia pesäpönttöjä. Viimeisimmät pesäpönttöjen asennukset on tehty kesän 2023 aikana. Vuoden 2025 kartoituksessa merkkejä liito-oravista löytyi suppeammalta alueelta kuin vuosina 2018 ja 2022. Eroja papanamäärissä saattavat jonkin verran selittää sääolosuhteet ja se, että kartoitus tehtiin eri vuosina eri aikaan keväästä. Todennäköisempi selitys vuoden 2025 heikoimmille tuloksille lienee Jokisivun kaivosalueen metsien pienialaisuus ja eristäytyneisyys, jolloin pedot ja satunnaiset syyt voivat aiheuttaa vaihtelua liito-oravakannassa tavallista enemmän. Alueen liito-oravakantaa seurataan säännöllisin kartoituksin. • Valkeakosken Kaapelinkulman alueella on tehty kirjopapurikkoperhosen seurantaa vuosina 2018–2021 ja seurantojen perusteella Kaapelinkulman kirjopapurikkopopulaatiot on todettu elinvoimaiseksi. Vuoden 2024 seurannassa yksilömäärät olivat alhaisempia, joka johtui todennäköisesti kirjopapurikon oletettua aikaisemmasta lentoajasta, sekä lentoajalle sattuneesta säätilan epävakaisuudesta. Seuraava kirjopapurikkoseuranta on vuonna 2025.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: noin 2,4 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,6 %
  • Tapaturmataajuus: Poissaoloon johtaneet tapaturmat (1 kpl): 6,90 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (sisältäen urakoitsijat).
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 7,5 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika.
  • Naisten osuus työvoimasta: 18 %

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on osittain vaikutusta maankäyttöön kaivos- ja rikastamoalueiden ollessa poissa muusta käytöstä. Alueilla ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.

Päättyneellä Oriveden kaivoksen toiminnalla oli vaikutuksia kahteen alapuoliseen järveen. Järvien tilaa ja laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Vuonna 2024 toteutetussa koekalastuksessa Ala-Jalkajärven ahvenkanta on runsastunut merkittävästi vuoden 2021 jälkeen ja koekalastussaaliissa oli ahvenia niin runsaasti, että verkkoyksikkösaalis oli jopa yli kaksinkertainen Peräjärven yksikkösaaliiseen verrattuna. Ala-Jalkajärven ahvensaaliin kokojakauma oli monipuolinen edustaen oletettavasti hyvin monia ikäluokkia. Muutos ahvenkannassa on osoitus siitä, että olosuhteet ovat muuttuneet kalaston kannalta otollisemmiksi veden metallipitoisuuksien laskettua selvästi.

Ala-Jalkajärvestä kaivosalueen vedet kulkeutuvat Horhanpuron kautta Peräjärveen. Peräjärven voimakas kerrostuminen on kaventanut kaloille riittävän hapekasta ja elinkelpoista aluetta, ja tälläkin kertaa neljä syvimmälle laskettua verkkoa olivat kokonaan kalattomia. Suurin muutos Peräjärven vuoden 2024 koekalastustuloksissa oli särjen vähentyminen kolmeen edelliseen tarkkailukertaan verrattuna. Ahvensaalis on pysynyt lukumääräisesti kutakuinkin entisellään. Vesistöseurannan mukaan korkeista sulfaattipitoisuuksista johtuva Peräjärven kerrostuneisuus on päässyt purkautumaan osittain sekä vuonna 2023 että 2024. Tämä kehityssuunta tulee muuttamaan kalojen ja muiden eliöiden olosuhteita merkittävästi positiiviseen suuntaan.

Kuivanapitovesien juoksutusten lopettaminen ja Peräjärven vedenlaadun ja metallipitoisuuksien viimeaikaiset muutokset ovat luultavasti vaikuttaneet siihen, että täplärapu on viimein levittäytynyt Peräjoesta myös Peräjärveen. Peräjärven koeravustuksia on tehty jo vuodesta 2003 alkaen, ja sieltä vuonna 2024 saadut kaksi täplärapua olivat tarkkailuhistorian ensimmäiset.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnan suunnittelussa. Toiminnan päättyessä alueet maisemoidaan sulkemissuunnitelmien mukaisesti.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

 

  • Yritys on järjestänyt avoimia ovia.
  • Yritys ottaa vastaan vierailijoita, kuten kaivosten ja rikastamon lähinaapureita sekä alan opiskelijaryhmiä.
  • Yritys tarjoaa lopputyö, kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille.
  • Yritys tukee paikallista urheilu- tai harrastustoimintaa.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

 

  • Dragon Mining Oy:llä on suoritettu opintoihin kuuluvia harjoittelujaksoja sekä tehdään opinnäytetöitä, jotka palvelevat niin opiskelijaa kuin yritystä.
  • Yritys on yhteistyökumppanina kehitys- ja tutkimusprojekteissa.

 

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi