Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) yhdellätoista paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä noin 95 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia.

Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalkin omistaa brittiläinen SigmaRoc PLC.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 3 miljoonaa tonnia kalkkikiveä ja wollastoniittia (Lappeenranta 1,2, Parainen 1,6 ja Tytyri 0,2 miljoonaa tonnia)
  • Kokonaislouhinta: 4,1 miljoonaa tonnia (tuotanto 75 % / sivukivi 25 %)
  • Raportoidut malmivarat: Salassapidettävä
  • Raportoidut mineraalivarannot: Salassapidettävä
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta / Parainen 20-30 vuotta / Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 450 ha / Parainen 250 ha / Tytyri 90 ha
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 322 (sisältää Suomen Karbonaatti Oy)
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Lohja 14%, PA 37%, LV 43%
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): Yhteensä 42 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 22 268 568
  • Maksettu yhteisövero: 2 449 247

Tietoja malminetsinnästä

Nordkalk käyttää malminetsintämenetelminään geologisia kartoitustietoja, geofysikaalisia mittauksia sekä syväkairausta. Lisäksi Nordkalk suorittaa malmitutkimuksia kaivosten ympäristössä tarkoituksena tutkia malmiota. Vuonna 2022 ei suoritettu malminetsintää kaivospiirien ulkopuolella.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: 0

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Erittely, millä suojelualueilla ja hehtaarit Kaivospiirit Parasilla, Vimpelissä, Mustiossa ja Kolarilla ovat osittain tai täysin päällekkäisiä luonnonsuojelu- tai Natura2000 ohjelma-alueiden kanssa, yhteensä n. 30 ha
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: Lappeenranta 2014 / Parainen 2012 (osittain muutettu 2018) / Tytyri 2007 (tarkistettu 2018, osittain muutettu 2022)
  • Linkki lupaan: Eri paikkakuntien lupia voi hakea Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelusta: https://ylupa.avi.fi/fi-FI
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 553 400
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 328 000
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 0

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Lappeenranta: Sivukivi 533 500 t ja rikastushiekka 158 400 t / Parainen: Sivukivi 514 600 t / Tytyri: Sivukivi 7700 t
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Lappeenranta: Sivukivi 67% ja rikastushiekka 18% / Parainen: Sivukivi 71% / Tytyri: Sivukivi 100%
  • Polttoaineiden kulutus: Lappeenranta: 14 GWh / Parainen: 11 GWh / Tytyri: 1 GWh
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Lappeenranta: sähkö 6 GWh + lämpö 1,3 GWh / Parainen: sähkö 9,7 GWh / Tytyri: sähkö 4,7 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite: Tavoite -1.0%, 2022 saavutettiin vain -0,4% (koko Nordkalk)
  • Kaivoksen CO2-päästöt: Lappeenranta: Scope 1 - 3730 tonnia, Scope 2 - 2830 tonnia / Parainen: Scope 1 - 3050 tonnia, Scope 2 - 4571 tonnia / Tytyri: Scope 1 - 210 tonnia, Scope 2 - 2215 tonnia
  • Veden kulutus: Lappeenranta: 0,529 Mm3 / Parainen; 0,002 Mm3 / Tytyri: 0,013 Mm3
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Lappeenranta: 1,85 Mm3 / Parainen: 0,9 Mm3 / Tytyri: 0,53 Mm3 luontoon palautettu, 0,51 Mm3 kaupungin käyttöön puhtaana juomavetenä
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 1 kpl (luokka 2, Lappeenranta)
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: Lappeenranta: 2 kpl / Parainen: Useampia lajeja tunnistettu / Tytyri: 5 kpl
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Lappeenranta: 160 tonnia (rikastamo)
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

    Parainen: ELY-keskus on kartoittanut uhanalaisia perhoslajeja suljetuilla jätealueilla kesällä 2022.

    Lappeenranta: Uhanalaisen Aavekämmekän (Ghost Orchid) kalkitushoitoa ja seurantaa lähialueella.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: ISO 45001, on sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: n. 3,5 päivää/henkilö
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,9%
  • Tapaturmataajuus: Koko Nordkalk (LTA1) 4,3
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: Päivätyö (työaikajoustot: liukuva työ ja joustotyöaika), kaksivuorotyö, keskeytymätön kaksi-vuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö, keskeytymätön kolmivuorotyö
  • Naisten osuus työvoimasta (%): 18%

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan ja uudet kuntoportaat Paraisilla sekä mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan Lohjalla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin. Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, voidaan Tytyrissä hyödyntää voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat nettisivut ja sosiaalisen median kanavat, tekstiviestipalvelut, paikallislehdet, vastuullisuusraportti, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut)
  • Naapureille suunnatut tiedotustilaisuudet, avoimien ovien tapahtumat (Lappeenrannassa toteutettu vuonna 2022), tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille
  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa
  • Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille
  • Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
  • Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt niiden käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • CircVol ja CircVol 2 -hanke: suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa (mm. Turku Science Parkin kanssa)
  • Urban Infra Revolution -hanke: metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali korvaamaan betonia (mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa)
  • UUMA3-ohjelma: Uusiomaarakentaminen osana kiertotaloutta
  • 3C-klusteri – Circular Materials and Solutions for Construction Industry (mm. Turku Science Parkin kanssa)
  • Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Parainen, Lohja, Lappeenranta, Vimpeli, Vampula, Sipoo, Mustio, Louhi, Siikainen, Varmo, Kolari
Yhteystiedot:
Teresa Lindholm
Environmental Manager Finland
Nordkalk Oy Ab
+358 (0)20 753 7338

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi