Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään monilla teollisuudenaloilla, maataloudessa ja ympäristönhoidossa, kuten vedenkäsittelyssä. Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) kymmenellä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä noin 94 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia. Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalk kuuluu suomalaiseen Rettig Group -konserniin.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 3,1 miljoonaa tonnia kalkkikiveä: Lappeenranta 1,37, Parainen 1,33 ja Tytyri 0,22 miljoonaa tonnia kalkkikiveä
  • Kokonaislouhinta: 4,5 miljoonaa tonnia (malmi 69,7 %, sivukivi 30,3 %)
  • Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 412 hehtaaria, Parainen 254,4 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): Nordkalk Suomi 388 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Parainen 31 %, Lappeenranta 36 %, Lohja 19 %, Turku 14 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): Lappeenranta 25 henkilöä, Parainen 12 henkilöä, Tytyri 2 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 17,6 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 122 104 euroa

Tietoja malminetsinnästä

Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 1 kpl, 31,1 hehtaaria Salossa (Kiskossa; Suvisilta). Nordkalk käyttää malminetsintämenetelminään geologisia kartoitustietoja, geofysikaalisia mittauksia sekä syväkairausta. Lisäksi Nordkalk suorittaa malmitutkimuksia kaivosten ympäristössä tarkoituksena tutkia malmiota. Syväkairausta tehtiin vuonna 2017 yhteensä 3910,90 metriä. Valituksenalaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: 0

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Erittely, millä suojelualueilla ja hehtaarit Parainen: Alueen vanhat kalkkilouhosalueet (pitkänomainen muodostelma louhoksia) on luokiteltu Natura 2000 -alueeksi, joka on yhdestä kulmasta päällekkäinen (< 1 ha) kaivospiirin kanssa.
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Lappeenranta: 537025 t ja rikastushiekan määrä 146247 t Parainen: 89 959 t Sivukiven määrä: 698 730 t Tytyri: 6 421 t
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Lappeenranta: 69,8 % Rikastushiekan hyödynnys: 10,1% (131523 t läjitetty myöhempää käyttöä varten) Parainen: 76 % Tytyri: 100 %
  • Polttoaineiden kulutus: Lappeenranta: 13,8 GWh Parainen: 8,6 GWh (uusiutumattomia 100 %). Tytyri: 1,05 GWh
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Lappeenranta: 27,7 GWh(sisältää rikastamot) Parainen: 8,2 GWh (uusiutuvaa 30 %, uusiutumatonta 51 %, energialähde ei tiedossa 19 %) lämpö 0,4 GWh (kaukolämpö) Tytyri: sähkö 4,3 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite: -
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: Lappeenranta: 0,2 miljoonaa m3. Alueelle tulee 1,6 miljoonaa m3 vettä ja saman verran johdetaan takaisin luontoon. Rikastamoilla käytetään suljetussa kierrossa prosessivettä noin 6 miljoonaa m3. Parainen:  0,001 miljoona m3. Kaivoksessa otetaan talteen noin miljoona m3 pohjavettä ja saman verran vettä palautetaan luontoon. Tytyri: Kaivoksesta otetaan talteen n. 1,1 miljoonaa m3 pohjavettä, josta 0,62 miljoonaa m3 myydään raakavettä kaupungille, omaan käyttöön 0,02 miljoonaa m3 ja 0,48 miljoonaa m3 johdetaan takaisin luontoon.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: Lappeenranta: 1 kpl (luokka 2)Parainen:0 kpl Tytyri: 0 kpl
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Lappeenranta: 4 Parainen: 2 Tytyri: 4 kpl
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Lappeenranta: 0kg Parainen:0 kg Tytyri: 0 kg
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifioitu OHSAS 18001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,9 %
  • Tapaturmataajuus: Nordkalk Suomi 5,8; Nordkalk-konserni 7,6 / miljoona työtuntia
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä, 6:4 järjestelmä, keskeytymätön 2-vuorojärjestelmä
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan, mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan ja konserttien järjestämisen kaivosalueilla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.

Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, hyödynnetään täyttämällä ne asiakkailta tulevalla loppusijoitettavalla voimalaitostuhkalla, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää. Yritys on tehnyt siirtoistutuksen (Vimpelissä 2012, Ketokatkero). Lappeenrannassa tehtiin v. 2012-2013 ympäristövaikutusarviointi läjitysalueiden mahdollisesta laajentamisesta. Prosessi saatiin päätökseen syksyllä 2016, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi kaivoksen ympäristöluvasta tehdyn valituksen, mikä tarkoittaa, että Nordkalk sai oikeuden olemassa olevan läjitysalueen korottamiseen ja laajentamiseen sekä uuden läjitysalueen perustamiseen. KHO:n päätöksellä ei toistaiseksi ole ollut vaikutusta toimintaan, koska uusille läjitysalueille ei ole ollut tarvetta; useiden infraprojektien ansiosta Lappeenrannassa on hyödynnetty lähes kaikki sivukivi. KHO:n päätös kuitenkin varmistaa toiminnan jatkon myös siinä tapauksessa, että sivukiveä joudutaan joskus tulevaisuudessa läjittämään.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa
  • Naapuri-illat, avoimien ovien tapahtumat, tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille
  • Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille
  • Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
  • Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt niiden käsittelylle
  • Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat nettisivut ja sosiaalisen median kanavat, paikallislehti, vuosiraportit, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut)

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (mm. Suomen ympäristökeskuksen ja Åbo Akademin kanssa)
  • Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa
  • Kymijärvihanke järven alusveden fosforin poistamiseksi (mm. Helsingin yliopiston kanssa)
  • NP-Harvest: ravinteiden talteenoton mahdollisuuksia ja teknologiaa nestemäisistä jätevirroista (mm. Aalto-yliopiston kanssa)
  • Resurssikontti 2 -hanke: laivakonttiin rakennetaan jätevedenpuhdistamo, jonka tehtävänä on tuottaa puhdasta vettä ja ottaa jätevedestä talteen ravinteet ja hiilijae (mm. VTT:n kanssa).
  • Urban infra revolution -hanke: metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali korvaamaan betonia (mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa)
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Lappeenranta, Parainen, Tytyri
Yhteystiedot:
Anne Foley

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi