Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään monilla teollisuudenaloilla, maataloudessa ja ympäristönhoidossa, kuten vedenkäsittelyssä. Yhtiöllä on toimintaa yhdeksässä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) yhdeksällä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä 87 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia. Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalk kuuluu suomalaiseen Rettig Group -konserniin.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: (tonneina/kiloina, rikasteiden pitoisuudet prosentteina) Nordkalk Suomi yhteensä 3,3 miljoonaa tonnia kalkkikiveä: Lappeenranta 1,22, Parainen 1,25 ja Tytyri 0,24 miljoonaa tonnia kalkkikiveä
  • Kokonaislouhinta: (tonneina (suluissa malmin ja sivukiven osuudet prosentteina)) 4,8 miljoonaa tonnia (malmi 70 %, sivukivi 30 %)
  • Raportoidut malmivarat: (todennetut ja todennäköiset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)) Ei raportoitu.
  • Raportoidut mineraalivarannot: (mitatut, osoitetut ja mahdolliset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)) Ei raportoitu.
  • Toiminnan aloitusvuosi: (esiintymän löytymisvuosi ja kaivostoiminnan aloitusvuosi) 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: (vuosina) Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: (hehtaaria) Lappeenranta 412 hehtaaria, Parainen 254,4 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa) Nordkalk Suomi 432 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: (prosentteina, max. 5 merkittävintä kuntaa) Parainen 33 %, Lappeenranta 33 %, Lohja 16 %, Turku 11 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa) Lappeenranta 28 henkilöä, Parainen 10 henkilöä, Tytyri 0 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: (€) 18,9 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: (€) 9 274 euroa

Tietoja etsinnöistä

Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 71,5 hehtaaria (2 kappaletta): 31,1 hehtaaria Salossa (Kiskossa; Suvisilta) ja Siikaisissa (Hirvijärvi) 40,4 hehtaaria. Nordkalk käyttää malminetsintämenetelminään geologisia kartoitustietoja, geofysikaalisia mittauksia sekä syväkairausta. Lisäksi Nordkalk suorittaa malmitutkimuksia kaivosten ympäristössä tarkoituksena tutkia malmiota.
Syväkairausta tehtiin vuonna 2014 yhteensä 500 metriä. Valituksenalaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole.
  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha (raportointivuonna)) -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha) -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha) -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: (kpl) -
  • Malminetsintäkairaus: (km) -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Erittely, millä suojelualueilla ja hehtaarit Parainen: Alueen vanhat kalkkilouhosalueet (pitkänomainen muodostelma louhoksia) on luokiteltu Natura 2000 -alueeksi, joka on yhdestä kulmasta päällekkäinen (< 1 ha) kaivospiirin kanssa.
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: (euroina) -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: (euroina) -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: (euroina) -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: (tonneina, yksilöinti prosentteina) Lappeenranta: 508 185 t ja rikastushiekan määrä 170 352 t Parainen: Ulkomailta tuotu kalkkikivimäärä: 87 177 t Sivukiven määrä: 808 731 t Tytyri: 16 197 t
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: (prosentteina lajeittain) Lappeenranta: 54 % (272 546 t läjitetty myöhempää käyttöä varten) Rikastushiekan hyödynnys: 7 prosenttia (157 123 t läjitetty myöhempää käyttöä varten) Parainen: 50 % (403 283 t läjitetty myöhempää käyttöä varten) Tytyri: 100 % , josta 23 % kaivostäyttöön.
  • Polttoaineiden kulutus: Lappeenranta: 10,2 GWh (uusiutumattomia 100 %). Parainen: 10,9 GWh (uusiutumattomia 100 %).Tytyri: 1,4 GWh (uusiutumattomia 100 %).
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Lappeenranta: sähkö 25,1 GWh (uusiutuvaa 30%, uusiutumatonta 51%, energialähde ei tiedossa 19%) Parainen: sähkö 9,3 GWh (uusiutuvaa 30 %, uusiutumatonta 51 %, energialähde ei tiedossa 19 %), lämpö 0,5 GWh (kaukolämpö) Tytyri: sähkö 4,4 GWh (uusiutuvaa 30 %, uusiutumatonta 51 %,energialähde ei tiedossa 19 %), lämpö 0,2 GWh (kaukolämpö)
  • Energian kulutuksen tavoite: (GWh, saavutettiinko tavoite) -
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: Lappeenranta: 0,05 miljoonaa m3. Alueelle tulee 1,6 miljoonaa m3 vettä ja saman verran johdetaan takaisin luontoon. Rikastamoilla käytetään suljetussa kierrossa prosessivettä noin 6 miljoonaa m3 Parainen: 0,002 miljoonaa m3. Kaivoksessa otetaan talteen noin miljoona m3 pohjavettä ja saman verran vettä palautetaan luontoon. Tytyri: 0,03 miljoonaa m3. Kaivoksessa otetaan talteen 1,1 miljoonaa m3 pohjavettä, josta 0,65 miljoonaa m3 myydään kaupungille raaka-vetenä ja noin 0,5 miljoonaa m3 johdetaan takaisin luontoon.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: (lkm) Lappeenranta: 1 kpl (luokka 2)Parainen:0 kpl Tytyri: 0 kpl
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Lappeenranta: 4 Parainen: 2 Tytyri: 4 kpl
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: (kemikaalit tonneina) Lappeenranta: 0kg Parainen:0 kg Tytyri: 0 kg
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: (kompensaatiot, siirtoistutukset, linnunpöntöt jne)

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifioitu OHSAS 18001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: (työntekijää kohti) 1,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): (työntekijää kohti) 2,6 %
  • Tapaturmataajuus: (Poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti, urakoitsijoiden eriteltynä) 13 / miljoona työtuntia
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä, 6:4 järjestelmä, keskeytymätön 2-vuorojärjestelmä
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palve- luiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan, mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan ja konserttien järjestämisen kaivosalueilla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.

Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, hyödynnetään täyttämällä ne asiakkailta tulevalla loppusijoitettavalla voimalaitostuhkalla, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää. Yritys on tehnyt siirtoistutuksen (Vimpelissä 2012, Ketokatkero). Lappeenrannassa tehtiin v. 2012-2013 ympäristövaikutusarviointi läjitysalueiden mahdollisesta laajentamisesta. Toteutuessaan hankkeella olisi vaikutusta maisemaan

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa.
  • järjestää naapuri-iltoja, avoimien ovien tapahtumia (European Minerals Day), tutustumiskäyntejä koululaisille ja opiskelijoille
  • Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille.
  • Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
  • Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt sen käsittelylle
  • Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat paikallislehti, vuosiraportti, internetsivut, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut)

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • BSAG-sitoumus Itämeren fosforikuormituksen vähentämiseksi
  • Fosforin poistoa maatalouden valumavesistä kalkkisuodattimessa (Pyhäjärvi-instituutin kanssa)
  • Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (mm. Suomen
    ympäristökeskuksen ja Åbo Akademin kanssa)
  • Happamien sulfaattimaiden vesistökuormituksen vähentäminen
  • Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa
  • Osallistuminen Kestävän kaivostoiminnan verkoston työryhmiin
  • Green Mining -hanke: Solutions for Control of Nitrogen Discharges at Mines and Quarries (MINIMAN)
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Lappeenranta, Parainen, Tytyri
Yhteystiedot:
Anne Foley

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi