Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään monilla teollisuudenaloilla, maataloudessa ja ympäristönhoidossa, kuten vedenkäsittelyssä. Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) yhdeksällä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä 92 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia. Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalk kuuluu suomalaiseen Rettig Group -konserniin.
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.
Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan, mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan ja konserttien järjestämisen kaivosalueilla.
Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.
Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, hyödynnetään täyttämällä ne asiakkailta tulevalla loppusijoitettavalla voimalaitostuhkalla, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää. Yritys on tehnyt siirtoistutuksen (Vimpelissä 2012, Ketokatkero). Lappeenrannassa tehtiin v. 2012-2013 ympäristövaikutusarviointi läjitysalueiden mahdollisesta laajentamisesta. Toteutuessaan hankkeella olisi vaikutusta maisemaan.
