Keliber on suomalainen kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö, jonka tavoitteena on tuottaa akkulaatuista litiumhydroksidia omista malmivaroista vuonna 2024.
Keliber toimii Keski-Pohjanmaalla, jossa sijaitsevat litiumesiintymät kuuluvat Euroopan merkittävimpiin. Vuonna 2001 perustetulla yhtiöllä on kuusi pitkälle tutkittua litiumesiintymää, kaivosluvat Kokkolan Syväjärven ja Läntän esiintymiin sekä malminetsintälupia moniin spodumeenipegmatiittiesiintymiin Kaustisen, Kokkolan ja Kruunupyyn alueella. Potentiaali malmivarojen kasvattamiseen ja uusien esiintymien löytymiseen on erinomainen. Vuoden 2021 aikana esimerkiksi Keliberin suurimman litiumesiintymän Rapasaaren todetut ja todennäköiset malmivarat kasvoivat malminetsintäkairausten ja päivitetyn kaivossuunnittelun kautta 55 prosenttia.
Keliberin litiumhankkeen rakennusvaiheen on määrä käynnistyä vuonna 2022 ja tuotannon vuonna 2024. Kaivoksista avataan ensimmäiseksi Syväjärvi ja sen jälkeen Rapasaari, jonka välittömään läheisyyteen Päivänevan turvesuoalueelle rakennetaan rikastamo. Syväjärven kaivoksella louhinta toteutetaan avolouhintana. Rapasaaren kaivos alkaa avolouhinnalla, ja etenee myöhemmin maanalaiseksi kaivosoperaatioksi. Akkukemikaalitehdas sijoittuu Kokkolan suurteollisuusalueelle.
Keliberin suurimmat omistajat ovat Suomen Malmijalostus Oy, maailmanlaajuinen jalometallituottaja Sibanye Stillwater Limited ja norjalainen kaivosalan sijoitusyhtiö Nordic Mining ASA. Lisäksi omistajiin kuuluu suomalaisia sijoitusyhtiöitä ja kymmeniä yksityisiä sijoittajia.
Yrityksen nettisivut ja vastuullisuuskatsaus 2021
Keliberin malminetsintä keskittyy pääasiassa Kaustisen, Kokkolan ja Kruunupyyn alueille. Tutkimusalueilta etsitään spodumeenipegmatiitteja, joita voidaan hyödyntää litiumin raaka-ainelähteinä. Keliber käyttää malminetsintä- ja tutkimusmenetelminään syväkairausta, kalliomurskeporausta, lohkare- ja maaperänäytteenottomenetelmiä (näytteenottoa mm. minikairalla, kivisahalla, vasaralla ja lapiolla), geofysikaalisia mittauksia ja geokemiallisia tutkimuksia.
| Kyllä | ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvasta *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
Vuoden 2021 aikana yhtiö jatkoi aktiivisia suojelutoimia. Tavoitteena on suojata ja parantaa kotkan pesimismahdollisuuksia, joten kaivosalueen ulkopuolelle on rakennettu tekopesiä ja talvisin on järjestetty keinoruokintaa. Viitasammakoita varten on kaivettu lampia, jotka sopivat sammakon lisääntymiseen ja talvehtimiseen. Liito-oravan reviiristä on havaintoja Päivänevalle rakennettavan rikastushiekka-altaan läheisyydessä. Syksyllä 2021 Keliber päätti muuttaa rikastushiekka-altaan rajausta varmistaakseen turvallisen etäisyyden liito-oravan elinpiiriin. Keliber seuraa näiden ns. direktiivilajien tilaa varmistaakseen niiden suotuisan suojelutason säilymisen.
| Kyllä | ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä: | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma: | ||
| Tasa-arvosuunnitelma: | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: | ||
| Oma pelastusyksikkö: |
Malminetsintää ei harjoiteta poronhoitoalueella. Kunnat, lähiseudun asukkaat, maanomistajat ja ympäristöjärjestöt ovat yrityksen keskeisiä sidosryhmiä ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Tällä hetkellä yhtiö hankkii palveluita pääosin suomalaisilta yrityksiltä ja paikallisesti aina kun mahdollista. Yhtiön han-kintapolitiikan mukaan kaikkien hankintojen tulee olla kokonaisratkaisultaan tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Hankintoja tehdään vain luotettavilta ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavilta toimittajalta ja yhteistyökumppaneilta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius julkaisi alkukeväästä 2019 Kaustisen seutukunnan (KASE-alue) kaivos- ja tuulivoimahankkeiden taloudellisten kokonaisvaikutusten ennakkoarvioinnin. Rakentamisen, kaivannaistoiminnan ja metallien jalostuksen ohella Keliberin tulevan toiminnan vaikutus heijastuu muun muassa kuljetukseen, erilaisiin kuluttajapalveluihin sekä kauppaan ja majoitus- ja ravitsemustoimintaan. Keliberin henkilöstömäärä kasvaa litiumhankkeen edetessä. Rakennusvaiheessa hanke työllistää jopa 500 henkilöä, ja tuotannon alettua yhtiön henkilöstömäärä on 150–200.
Ympäristövaikutusten arvioinnin (Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin laajennus) yhteydessä selvitettiin tulevan toiminnan vaikutukset alueen virkistyskäyttöön. Alueella ei sijaitse virallisia luonto- tai ulkoilureit-tejä, marjastukselle ja metsästykselle koettiin aiheutuvan pientä haittaa. Vaikutusten merkittävyys ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen arvioitiin pieneksi.
Osana arviointia toteutettiin syksyllä 2020 asukaskysely, jolla selvitettiin hankkeen mahdollisia vaikutuksia lähialueen asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen. Yli puolet (51 %) vastaajista koki Keliberin toiminnan tulevan vaikuttamaan yksilötasolla myönteisesti, 34 % koki kielteisen vaikutuksen ja 15 % koki, ettei toiminnalla ole vaikutusta. Vastaajista 49 % piti erityisen tärkeänä Keliberin toiminnassa työllistäviä vaikutuksia Keski-Pohjanmaalla, 42 % ympäristöasioiden hallintaa ja kestävää kehitystä ja 7 % vähäpäästöisemmän liikennemuodon kehittämistä.
Suuri osa toiminnasta sijoittuu nykyiselle turvetuotantoalueelle, jossa toiminta on päättymässä ja maisema-arvot ovat pienet. Metsätalousalueelle sijoittuvilla louhosalueilla maisemaa havainnoivien ja muutok-sen kokevien ihmisten määrä on pieni, eikä lähialueella ole arvokkaita maisema-alueita tai merkittäviä kulttuuriympäristön kohteita. Näin ollen maiseman ja kulttuuriympäristön herkkyys on arvioitu vähäiseksi muutosten näkyessä vain tulevilla tuotantoalueilla ja niiden lähiympäristössä.
Keliber toimii aktiivisesti paikallisissa yhteisöissä ymmärtääkseen toimintansa haitalliset vaikutukset, joita yhtiö pyrkii ehkäisemään ja vähentämään, ja vastatakseen paikallisten ihmisten huolenaiheisiin ja valituksiin. Keliberin sidosryhmätyö on ennakoivaa ja suunnitelmallista sidosryhmien tiedonsaannin varmistamiseksi. Yhtiön toiminnasta ja ajankohtaisista asioista tiedotetaan ajantasaisesti yhtiön internet-sivuilla sekä Facebook- ja LinkedIn-sivuilla Vuonna 2021 kaikille avoimia yleisötilaisuuksia järjestettiin kaksi: litiumkemiantehtaan YVA-tilaisuus verkossa ja yleisötilaisuus Kaustisella ja verkossa. Keliber osallistui myös Kokkola Material Week -tapahtumaan. Social Koronapandemian takia messuja ja muita tapahtumia oli rajoitetusti ja osallistujien määrä pienempi kuin tavanomaisena vuotena. Kunnat, lähiseudun asukkaat, maanomistajat ja ympäristöjärjestöt ovat yrityksen keskeisiä sidosryhmiä ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Tällä hetkellä yhtiö hankkii palveluita pääosin suomalaisilta yrityksiltä ja paikallisesti aina kun mahdollista. Yhtiön vuonna 2021 päivitetyn hankintapolitiikan mukaan kaikkien hankintojen tulee olla kokonaisratkaisultaan tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita.
Keliber tekee laajaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä omana työnään ja yhdessä laitetoimittajiensa kanssa sekä yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa. Yhtiön tutkimus- ja kehityspanostukset olivat vuoden 2021 aikana yhteensä 2,28 miljoonaa euroa (malminetsintä mukaan lukien).
Keliber osallistuu useisiin T&K-hankkeisiin GTK:n, VTT:n, Oulun yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Aalto yliopiston ja muiden julkisten ja teollisten toimijoiden kanssa.
Vuonna 2021 Keliberin tutkimus- ja kehityshankkeita (T&K) olivat BATCircle 2.0, jonka keskiössä on akkumetallien kierrätyksen kehittäminen (Business Finlandin rahoittama yhteishanke); BATTRACE, akkumineraalien, -metallien ja -materiaalien jäljitettävyys ja kestävä tuotanto (Business Finland); MIMEPRO, korkean potentiaalin epäorgaaniset sivuvirrat (Business Finland); DECARBONATE (Business Finland); MAA-kierto, sivuvirtojen hyödyntäminen maanparannuksessa (EAKR, Euroopan aluekehitysrahasto).
Keliber on myös mukana hankkeissa IPCEI 1 ja 2 (Important Projects of Common European Interest), joissa kehitetään kestävää litiumioniakkuketjua hankinnoista kierrätykseen. Morecovery-hanke, jossa kehitettiin metallien talteenottoa teollisuuden sivuvirroista (EIT RM, European Institute of Taloudellinen ja hallinnollinen vastuu Innovation and Technology, Raw Materials) päättyi 2021. Keliberin T&K-työn suuntaviivoja täsmennettiin vuonna 2021 valitsemalla neljä painopistealuetta, jotka ovat tuotannon käynnistämisen tuki, prosessikehitys, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen.
Yhtiö tekee tutkimus- ja kehitysyhteistyötä itsenäisesti ja yhdessä laitetoimittajiensa kanssa. Business Finland myönsi Keliber Technology Oy:lle enintään 7 miljoonan euron investointiavustuksen, joka kohdistuu ympäristönsuojelua merkittävästi parantavaan litiumhydroksidin tuotantoteknologiaan ja tuotteen valmistuksessa syntyvän sivuvirran hyödyntämiseen.
