Kuvaus yrityksestä

Yara Suomi Oy on lannoitealan yritys, joka harjoittaa myös kaivostoimintaa ja malminetsintää. Yaran kaivos sijaitsee Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Sen omistaa norjalainen Yara ASA International. Kaivoksen arvokkaimmat tuotteet ovat apatiitti, kalkki, biotiitti sekä erilaiset kiilletuotteet. Siilinjärven kaivos oli vuonna 2014 tuotantomääriltään Suomen suurin.

Yaran Siilinjärven toimipaikalla sijaitsevat apatiittikaivoksen lisäksi pasutto, rikkihappotehtaat, fosfori- happotehdas, typpihappotehdas, lannoitetehdas, lannoitteiden pakkaamo ja fosforin tutkimuskeskus. Tehtaat ovat käynnistyneet vuonna 1969, kun taas kaivos on käynnistynyt vuonna 1979. Kaivoksen apatiittimalmin pitoisuus on maailman hyödynnetyistä apatiittiesiintymistä alhaisin (noin 4,2 % P2O5 in situ). Apatiittirikaste erotetaan  malmista  vaahdotusprosessissa,  jolloin P2O5 -pitoisuus  nousee 36,5 %:iin. Noin 80 % apatiitista käytetään Siilinjärven fosforihappotehtaalla, jossa apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin fosforihapon lisäksi syntyy kipsiä. Fosforihappoa ja apatiittia käytetään fosforin raaka-aineina valmistettaessa lannoitteita niin Siilinjärven lannoitetahtaalla kuin myös yhtiön muilla lannoitetehtailla.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 1 042 227 tonnia: apatiitti 946 234 tonnia, kalkki 42 023 tonnia, biotiitti 41 997 tonnia, kiilletuotteet 11 973 tonnia
  • Kokonaislouhinta: 32,2 miljoonaa tonnia (malmi 36,4 %, sivukivi 63,6 %)
  • Raportoidut malmivarat: 218 miljoonaa tonnia (3,70 % P2O5)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 888 miljoonaa tonnia (3,77 % P2O5)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1979 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 2 648 hehtaaria (100% Yaran omistuksessa)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 85 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Siilinjärvi 53 %, Kuopio 36 %, muut 11 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 230 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: Siilinjärven kaivoksen taloudellisia tunnuslukuja ei raportoida erikseen, vaan ne sisältyvät Yara Suomi Oy:n ja Yara International ASA:n taloudellisiin tunnuslukuihin.
  • Maksettu yhteisövero: Ei raportoitu

Tietoja etsinnöistä

Yara Suomi Oy on harjoittaa kaivosalueellaan kaivostoiminnan lisäksi myös malminetsintää. Yrityksen voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita Siilinjärven toimipisteen ympäristössä ei ole erikseen raportoitu. Yara Suomi Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, geofysikaalisia mittauksia, RC-kairausta sekä kallioperäkartoitusta. Syväkairausta tehtiin 2014 yhteensä 33 km, ainoastaan kaivosalueella.
  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti.
  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 29 549 306 t (sivukivi 66,3 %, rikastushiekka 33,7 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 33 % sivukivestä hyödynnetään
  • Polttoaineiden kulutus: 209,7 GWh (uusiutumattomia 100 %)
  • Muu energian kulutus: sähkö 168,6 GWh (ydinvoima 43 %, uusiutuvaa 2 %, uusiutu- matonta 8 %, rikkihappotuotannon reaktiolämmöstä omalla voimalaitoksella 47 %), lämpö 55,4 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: 11 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 20 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 5 kpl (3 kpl luokka 1, 2 kpl luokka 3)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: 2 lajia
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: vaahdotuskemikaali 1 373,7 t
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
      • Luonnon monimuotoisuutta kompensoidaan kalaistutuksilla. Lisäksi Kolmisopenjärven kunnostus alkaa kesällä 2015 sisältäen hoito- ja tehokalastusta, vesikasvillisuuden poistoa ja ruoppausta.
       

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,4 %
  • Tapaturmataajuus: 4,4 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).
  • Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinojen harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen ja retkeilyyn.

Kaivoksen perustamisvaiheessa ja toiminnan laajentuessa kaivos on hankkinut omistukseensa alueita (nykyään yhteensä 3 800 ha), jolloin nämä alueet ovat poistuneet virkistyskäytön piiristä. Toiminnalla on ollut myös vaikutusta kaivosalueen ulkopuolella oleviin Syrjänlampeen ja Kolmisopen järveen, joissa järvien virkistyskäyttöarvo on heikentynyt järvien rehevöitymisen myötä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Huomioituja seikkoja ovat muun muassa läjitysten maisemointisuunnitelmat ja sovittaminen muuhun maisemaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Yritys on järjestänyt tupailtoja, tiedostustilaisuuksia ja avoimien ovien päiviä
  • Yhdessä Kolmisopen kyläyhdistyksen kanssa on tehty Kolmisopenjärven kunnostussuunnitelma
  • Kaivoksella käy paljon vierailijaryhmiä oppilaitoksista, eri seuroista ja yhdistyksistä
  • Yritys on järjestänyt vierailuita lannoiteliiketoimintaan liittyen (asiakkaat, jakelijat, tutkimuslaitokset)
  • Sidosryhmäyhteistyö ei ole niinkään säännöllistä vaan tarpeen mukaan suunniteltua
  • Palautekanava sidosryhmien palautteelle on olemassa ja käytänteet palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

 

  • Ei raportoitu