Yara Suomi Oy on lannoitealan yritys, joka harjoittaa myös kaivostoimintaa ja malminetsintää. Yaran kaivos sijaitsee Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Sen omistaa norjalainen Yara ASA International.
Kaivoksen avolouhoksista saatavasta malmista rikastetaan apatiittia, josta saadaan maailman puhtainta fosforia lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi. Kaivoksen muut arvokkaimmat tuotteet ovat kalkki, biotiitti sekä erilaiset kiilletuotteet.
Yaran Siilinjärven toimipaikalla sijaitsevat apatiittikaivoksen lisäksi pasutto, rikkihappotehtaat, fosforihappotehdas, typpihappotehdas, lannoitetehdas, lannoitteiden pakkaamo ja fosfaattien tutkimuskeskus. Tehtaat ovat käynnistyneet vuonna 1969, kun taas kaivos on käynnistynyt vuonna 1979. Apatiittirikaste erotetaan malmista vaahdotusprosessissa, jolloin P2O5 -pitoisuus nousee 36,5 %:iin. Vuonna 2019 noin 85 % apatiitista käytettiin Siilinjärven fosforihappotehtaalla, jossa apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin fosforihapon lisäksi syntyy kipsiä. Fosforihappoa ja apatiit-tia käytetään fosforin raaka-aineina valmistettaessa lannoitteita niin Siilinjärven lannoitetahtaalla kuin myös yhtiön muilla lannoitetehtailla. Yaran Kokkolan tehtaalla fosforihaposta valmistetaan rehufosfaatteja.
| AAA | |||||||||||||
| AA | |||||||||||||
| A | |||||||||||||
| B | |||||||||||||
| C | |||||||||||||
| SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ | LUONNON MONIMUOTOISUUS | RIKASTUSHIEKAN HALLINTA | VESIEN HALLINTA | ENERGIA TEHOKKUUS | KAIVOKSEN SULKEMINEN | TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS |
| Laitos | Kriisinhallintavalmius | Sisäinen arviointi | Koulutus ja harjoittelu |
|---|---|---|---|
| Kriisinhallintavalmius yhtiötasolla | |||
| Kriisinhallintavalmius toimipaikkatasolla |
Yara suorittaa malminetsintää Siilinjärven kunnan alueella Yaran kaivosalueen lähialueilla. Malminet-sintää suoritetaan geologisen kartoituksen, montutuksen, geofysikaalisten mittausten ja kairausten avulla. Etsittävät mineraalit ovat apatiitti ja kalsiitti. Lisäksi tehdään tutkimuskairauksia kaivosalueella.
| Kyllä | ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) * | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
| Kyllä | ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä: | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma: | ||
| Tasa-arvosuunnitelma: | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: | ||
| Oma pelastusyksikkö: |
Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinojen harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Yara on Siilinjärven suurin teollinen työnantaja ja Kuopion alueella merkittävä työnantaja. Yara Siilinjärvi työllistää suoraan noin 400 htv ja toimipaikan arvioitu kokonaistyöllisyysvaikutus on reilu 2200 htv.* Ura-koitsijat mukaan lukien toimipaikalla työskentelee päivittäin yli 700 henkilöä. *Kokonaistyöllisyysvaikutus perustuu vuoden 2018 lukuihin ja KPMG:n tekemään mallinnukseen. Kokonaistyöllisyysvaikutus koostuu välittömästä (omat työntekijät) ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta sekä tulovaikutuksesta. Tulovaikutus kuvaa työllisyysvaikutusta, joka syntyy kun suoraan ja välillisesti työllistetyt ihmiset ostavat ansaitsemillaan rahoilla. Suora työllisyysluku sisältää vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät
Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen ja retkeilyyn.
Kaivoksen perustamisvaiheessa ja toiminnan laajentuessa kaivos on hankkinut omistukseensa alueita (nykyään yhteensä n.3 800 ha), jolloin nämä alueet ovat osittain poistuneet virkistyskäytön piiristä. Toiminnalla on ollut myös vaikutusta kaivosalueen ulkopuolella oleviin Syrjänlampeen ja Kolmisopen järveen, joissa järvien virkistyskäyttöarvo on heikentynyt järvien rehevöitymisen myötä. Kolmisopenjärven rehevöitymiskehitystä on pyritty pysäyttämään ja vähentämään hapetuksen ja hoitokalastusten avulla. Yara aloitti järven lisäkunnostustoimet vuonna 2015. Kunnostuksen tavoitteena on järven virkistyskäyttöarvon parantaminen. Kunnostushankkeessa ovat mukana myös paikallinen kyläyhdistys sekä paikalliset asukkaat.
Kaivosalueelle tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä on selvitetty mallintamalla havainnekuvin ja näkyvyysarvioin toiminnan maisemavaikutuksia. Kaivostoiminnan maisemavaikutukset painottuvat kaivoksen lähialueelle, missä sivukiven läjitysalueet sekä rikastushiekka-allas nousevat maisemassa selvästi havaittaviksi kohteiksi. Kaivosalue sijaitsee vesistöjen läheisyydessä ja alueen läheisyydessä on maatalousalueita, joilla maisema on avointa. Näiltä alueilta käsin kaivosalueen läjitykset ovat havainnoitavissa. Läjitysalueet, kuten sivukiven kasa-alueita ja rikastushiekka-alueita maisemoidaan toiminnan edetessä siinä määrin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Kokonaisuudessaan maisemoinnit saatetaan loppuun toiminnan päättyessä. Maisemointisuunnitelmat on laadittu siten, että alueet saadaan sovitettua maisemointien avulla mahdollisimman luontaisesti aluetta ympäröivään maisemaan.
TYPKI-hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia ottaa talteen teollisuuden jätevesien isoa raaka-ainepotentiaalia sekä jalostaa se teollisuuskemikaalien, rakennusmateriaalien ja lannoitteiden lisäaineiksi
