Kuvaus yrityksestä

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.

Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee teräksestä ruostumatonta, ja se on siksi tärkeä Tornion terästehtaan raaka-aine.

Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana ja avolouhinnalla päästiinkin noin 200 metrin syvyyteen. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta.

Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut yksittäiset louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan maanalaiselle murskaamolle, josta murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.

Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen jatkoprosessia varten. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyillä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, josta kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.

Vuoden 2017 lopulla alkanut Kemin kaivoksen syventämiseen tähtäävä DeepMine-projekti on valmistunut keväällä 2023. Kaivoksen 280 miljoonan euron laajennus vie louhinnan kilometrin syvyyteen ja turvaa toiminnan pariksi kymmeneksi vuodeksi.

Outokumpu-konsernin ympäristötavoite on minimoida toiminnan ympäristövaikutukset ja pyrkiä kohti hiilineutraalisuutta. Kemin kaivoksen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali kaivos vuoteen 2025 mennessä. Kemin kaivoksen hiilineutraaliuden kolme tärkeintä tekijää ovat hiilivapaan sähkön hyödyntäminen, biopolttoaineiden käyttö liikenteessä ja koneissa sekä lämmitykseen käytettävän maakaasun ja propaanikaasun korvaaminen biokaasulla. Kaivoskoneiden sähköistämistä tullaan myös laajentamaan, mikä vähentää  polttoaineiden käyttöä.

AAA
AA
A
B
C
SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ LUONNON MONIMUOTOISUUS RIKASTUSHIEKAN HALLINTA VESIEN HALLINTA ENERGIA TEHOKKUUS KAIVOKSEN SULKEMINEN TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS

Kriisinhallinta

Laitos Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointi Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius yhtiötasolla
Kriisinhallintavalmius toimipaikkatasolla
Tulokset: 31.10.2023
Tulokset todennettu edellisen kerran: 24.10.2022

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Palarikaste 276 337 t ja hienorikaste 663 863 t
  • Kokonaislouhinta: 3,168 Mt (67 % malmia ja 33 % sivukiveä)
  • Raportoidut malmivarat: 31,9 Mt (24,0 % Cr2O3) (PERC)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 117,8 Mt (29,3 % Cr2O3) (PERC)
  • Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi 1959 ja kaivostoiminnan aloittamisvuosi 1968
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 20-30 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 990 hehtaaria (sis. apualueet)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 205 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 38 %, Tornio 22 %, Keminmaa 14 %, muut 26 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 300 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: Ei raportoida erikseen, vaan sisältyy Outokummun ferrokromiliiketoiminta-alueen raportointiin
  • Maksettu yhteisövero: Ei raportoida erikseen, vaan sisältyy laajempaan Outokummun raportointiin

Tietoja malminetsinnästä

Outokumpu Chrome Oy:llä on yksi malminetsintälupa-alue Keminmaassa, Nuottijänkä, lupatunnus ML2021:0010, pinta-ala 446,12 ha. Alueelle kairattiin vuonna 2022 yhteensä 6 kpl kairareikiä. Kairausta tehtiin kaikkiaan 3460 m. Malminetsinnän kohteena oli kromi (Cr), eli Kemin kaivoksen kromimalmin itä- ja länsipuoliset jatkeet.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: Nuottijänkä (1 kpl) ja 454 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: 3,5 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: EN ISO 9001:2015 ja EN ISO 14001:2015 -standardien mukaisesti
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta 1 kpl

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: Kemin kromiittikaivoksen ja rikastamon ympäristö- ja vesitalouslupa sekä toiminnan aloittamislu-pa, Lupapäätös Nro 125/20/1 (Dnro PSAVI/121/04.08/2019), 27.12.2010
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 8 978 477 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 100 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 2000 €

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Sivukivi 1,1 Mt, rikastushiekka 1,0 Mt, palakivi 0,34 Mt
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 100 %, palakivi 88 %
  • Polttoaineiden kulutus: Kulutus: 0,32 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella; sisältää yh-tiön ja urakoitsijoiden kulutuksen)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 97 GWh (ydinvoima 77 %, uusiutuvat energialähteet 18 %, fossiiliset energialähteet 5 %) lämpö 18 GWh.
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 15 854 tonnia CO2 ja 0,007 tonnia CO2/malmitonni
  • Veden kulutus: 2,67 Mm3 (raakaveden osuus 2,4 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,23 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 7 kpl (luokka 2), 1 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: Kaivosalueen läheisyydessä esiintyviä uhanalaisia lajeja: Linnusto: suokukko, hömötiainen, jänkäkurppa, mustaviklo ja niittykirvinen Kasvilajit: lapinkämmekkä, suopunakämmekkä, veripunakämmekkä, pussikämmekkä, suo-valkku, vaaleasara, valkolehdokki, soikkokaksikko, neidonkenkä, lehtotikankontti
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Ei käytetä
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

    Kalanistutukset vuosittain Kemin edustan merialueelle, kaivosalueelle asennettu runsaasti linnunpönttöjä

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Kemin kaivoksella on käytössä työterveys ja -turvallisuus järjestelmä, joka mukailee ISO45001-standardia, sitä ei ole sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 0,6 päivää/henkilö/vuosi
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 6,5 %
  • Tapaturmataajuus: LTI 0,0; TRI 0,9
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 sekä 12 tunnin työpäiväjär-jestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe)
  • Naisten osuus työvoimasta (%): 12 %

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjärjestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä

 

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Kaivoksen lähialueella muun muassa ulkoillaan, marjastetaan ja metsästetään.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema- ja luontoarvot huomioidaan yrityksen toiminnassa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Vuonna 2022 sidosryhmäyhteistyö virkistyi parin hiljaisen koronapandemiavuoden jälkeen. Yhteistyöryhmätoimintaa järjestettiin sekä Teams-palaverina että fyysisenä tapaamisena kaivoksella.
  • Varsinaisia naapuripäiviä ei vuonna 2022 pidetty.
  • Sidosryhmien palauteväylä (keminkaivos@outokumpu.com) toimii sekä yhteyskanavana että palautteen keräämisen kanavana.
  • Syksyn 2022 aikana aktivoituivat ulkopuolisten toimijoiden, kaupallisten yhteistyökumppaneiden sekä oppilaitosten vierailut kaivoksella.
  • Vuonna 2022 jatkettiin kumppanuussopimuksien puitteissa yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa.
  • Kaivoksen toimintojen ja kaivosalueen laajentamiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA) selvityksineen valmistui keväällä 2022. Arviointiselostus ja sitä koskeva kuulutus olivat nähtävillä 9.2.–10.3.2022, ja hankkeesta järjestettiin yleisötilaisuus etäyhteydellä 24.2.2022. Arviointiselostuksesta annettiin yhteensä 10 lausuntoa. Yhteysviranomainen antoi perustellun päätelmänsä YVA-selostuksesta 9.5.2022.
  • Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on toimivaa ja suhtautuminen kaivostoimintaan on yhteistyökykyistä ja neutraalia.
  • Luonnon monimuotoisuus on huomioitu ylläpitämällä lintuharrastajien kanssa yhteistyösopimusta kaivosalueella tapahtuvaan lintujen tarkkailuun sekä mahdollistettu lintuharrastajien retkiä.
  • Yritys tukee muun muassa paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- ja harrastustoimintaa, ympäristö- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöidensä perheiden vapaa-ajantoimintaa.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Kemin kaivos on osallistunut vuosina 2019–2022 CircLab-hankkeeseen, jossa rakennettiin ravinteiden kierrätyksen ja tulevaisuuden teknologioiden demonstraatioympäristö. Kaivokselta toimitettiin maanalaisen kaivoksen kuivanapitovesiä levillä toteutettuun vesien puhdistuskokeeseen. Kokeen tulokset olivat positiivisia, minkä perusteella puhdistuskokeita on tarkoitus jatkaa uuden hankkeen puitteissa.
  • Kemin kaivos on mukana Business Finlandin PILCCU-hankkeessa, jossa tavoitteena on selvittää laajamittaisen hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön (CCU) käyttöönottoa Suomessa.
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Keminmaa
Yhteystiedot:
Heidi Peltonen
vastuullisuusjohtaja
Outokumpu Oyj

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi