Kuvaus yrityksestä

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on EU:n ainoa kromikaivos. Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kaivoksen tehtävänä on tuottaa kromirikasteita raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromin sisältämä kromi tekee Torniossa valmistettavasta teräksestä ruostumatonta.

Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana noin 200 metrin syvyyteen asti. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta.
Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan murskaamolle, mistä murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.

Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyllä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan kuorma-autoilla Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, mistä kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä sekä kaivos- ja rikastusprosessin  prosessiveden suljetusta vesikierrosta.

Vuoden 2017 lopulla alkanut Kemin kaivoksen syventämiseen tähtäävä DeepMine-projekti on jatkunut. Projektin tavoitteena on laajentaa Kemin kaivoksen maanalainen kaivostoiminta 500 metrin syvyydestä uudelle, lähes 1000 metrin päätasolle. Investoinnilla varmistetaan turvallinen, kannattava ja pitkäaikainen moderni laajamittainen kaivosprosessi ja rikastamon tuotanto. DeepMine-projektin budjetti on n. 280 miljoonaa euroa ja suunniteltu käyttöönottoajankohta 2022 lopussa. Rakennettavan uuden nostokoneen kapasiteetti on suunniteltu olevan 3,3 miljoonaa tonnia malmia. Vuoden 2020 aikana merkittävimpiä töitä ovat olleet nostotornin ja maanalaisen malmilinjan rakentamiseen liittyvät työt, louhintatöiden loppuunsaattaminen sekä uusien ilmanvaihtonousujen käyttöönotto lämmityslai-toksineen (LNG). Nostotorni saavutti harjakorkeutensa keväällä 2020 ja kuilun pohja syvyytensä 1084 metriä.

AAA
AA
A
B
C
SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ LUONNON MONIMUOTOISUUS RIKASTUSHIEKAN HALLINTA VESIEN HALLINTA ENERGIA TEHOKKUUS KAIVOKSEN SULKEMINEN TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS

Kriisinhallinta

Laitos Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointi Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius yhtiötasolla
Kriisinhallintavalmius toimipaikkatasolla
Tulokset: 24.10.2022
Tulokset todennettu edellisen kerran: 24.10.2022

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Palarikaste 318 562 t ja hienorikaste 822 622 t
  • Kokonaislouhinta: 4,058 Mt (62 % malmia ja 38 % sivukiveä)
  • Raportoidut malmivarat: 32,2 Mt (Cr2O3 24,3 %) (PERC)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 123,1 Mt (Cr2O3 29,5 %) (PERC)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1968
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 990 hehtaaria (sis. apualueet)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 234 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 41 %, Tornio 22 %, Keminmaa 21 %, muut 16 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 357 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: Ei raportoida erikseen, vaan sisältyy Outokummun ferrokromiliiketoiminta-alueen raportointiin
  • Maksettu yhteisövero: Ei raportoida erikseen, vaan sisältyy laajempaan Outokummun raportointiin.

Tietoja malminetsinnästä

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: Nuottijänkä (1 kpl) ja 454 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: Nuottijänkä (1 kpl) ja 454 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Erittely, millä suojelualueilla ja hehtaarit Osittain soidensuojeluohjelma-alueella SSO120497 Elijärvenviia. Suojelualue on tullut kaivoksen jälkeen
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei:
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta 1 kpl

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2010
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 8 978 477 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 100 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Sivukivi 1,5 Mt, rikastushiekka 1,1 Mt, palakivi 0,36 Mt
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: sivukivi 100 %, palakivi 100 %
  • Polttoaineiden kulutus: 37,8 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Sähkö 103 GWh (ydinvoima 67 %, uusiutuvat energialähteet 21 %, fossiiliset energialähteet 12 %) lämpö 16 GWh.
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 30 295 tonnia CO2 ja 0,01 tonnia CO2/malmitonni
  • Veden kulutus: Rikastamon prosessivedenotto 2,77 Mm3 (raakaveden osuus 13,2 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,67 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 7 kpl (luokka 2), 1 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: Linnusto: suokukko, hömötiainen, jänkäkurppa, mustaviklo ja niittykirvinen Kasvilajit: lapinkämmekkä, suopunakämmekkä, veripunakämmekkä, pussikämmekkä, suovalkku, vaaleasara, valkolehdokki, soikkokaksikko, neidonkenkä, lehtotikankontti
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Ei käytetä
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

    Kalanistutukset vuosittain Kemin edustan merialueelle, kaivosalueelle asennettu runsaasti linnunpönttöjä  

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Kemin kaivoksella on käytössä työterveys ja -turvallisuus järjestelmä, joka mukailee ISO45001-standardia, sitä ei ole sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 0,7 päivää/henkilö/vuosi
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,3 %
  • Tapaturmataajuus: LTI 0,0; TRI 0,8
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 sekä 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe)
  • Naisten osuus työvoimasta (%): 13

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjärjestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Kaivoksen lähialueella muun muassa ulkoillaan, marjastetaan ja metsästetään.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Perinteisesti Kemin kaivos järjestää naapuripäivät (1-2 kertaa vuodessa), joissa esitellään kaivoksen toimintaa ja käydään avointa keskustelua. Vuonna 2021 Covid-19-pandemian vuoksi ei ole voitu järjestää naapuripäiviä. 
  • Yhteistyö oppilaitosten kanssa on jatkuvaa: työharjoittelut, koulutukseen osallistuminen, kaivosvierailut, kumppanuussopimukset. Onnistuttu tuomaan oppilaitoksille käytännönläheisyyttä koulutukseen. 
  • Sidosryhmien kanssa yhteydenpitoa liittyen YVA-selvitykseen.  
  • Kuntien hallinnot vierailleet (1-3 kertaa vuodessa) kaivoksella. Tehty kaivostoimintaa tunnetuksi päättäjille. 
  • Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on toimivaa ja suhtautuminen kaivostoimintaan on yhteistyökykyistä ja neutraalia. 
  • Luonnon monimuotoisuus on huomioitu ylläpitämällä lintuharrastajien kanssa yhteistyösopimusta kaivosalueella tapahtuvaan lintujen tarkkailuun sekä mahdollistettu lintuharrastajien retkiä 
  • Yritys tukee muun muassa paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- ja harrastustoimintaa, ympäristö- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöidensä perheiden vapaa-ajantoimintaa  
  • Palautekanava (palaute.keminkaivos@outokumpu.com) käytössä sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle 

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Kemin kaivos osallistui muun muassa Oulun yliopiston HybArkt-hankkeeseen (passiiviset puhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen) sekä Circlab-hankkeeseen (Ravinteiden kierrätyksen ja tulevaisuuden teknologioiden demonstraatioympäristö) 
  • Kaivoksella tehtiin biologiseen prosessiin perustuvan MBBR-laitteiston (Moving Bed Biofilm Reactor) pilotointi kaivosvesien typenpoistoon liittyen.  
  • Kaivoksella selvitettiin sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden korrelaatiota laboratorio- ja kenttämittauksin.  
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Keminmaa
Yhteystiedot:
Juha Erkkilä
vastuullisuusjohtaja
Outokumpu Oyj

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi