Kuvaus yrityksestä

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.

Yhtiö on sitoutunut ottamaan kaivosvastuujärjestelmän käyttöön.

Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee Tornion terästehtaalla valmistettavasta teräksestä ruostumatonta.

Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana ja avolouhinnalla päästiinkin noin 200 metrin syvyyteen. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta. Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut yksittäiset louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan maanalaiselle murskaamolle, mistä murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.

Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen jatkoprosessia varten. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyllä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan kuorma-autoilla Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, mistä kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: (tonneina/kiloina, rikasteiden pitoisuudet prosentteina) Yhteensä 946 188 tonnia kromirikasteita: palarikaste 269 914 tonnia, hienorikaste 676 274 tonnia.
  • Kokonaislouhinta: (tonneina (suluissa malmin ja sivukiven osuudet prosentteina)) 3,04 miljoonaa tonnia (malmi 65,3 %, sivukivi 34,7 %)
  • Raportoidut malmivarat: (todennetut ja todennäköiset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)) 44,6 miljoonaa tonnia (Cr2O3 25,9 %) (FRB-standardi & JORC-koodi)
  • Raportoidut mineraalivarannot: (mitatut, osoitetut ja mahdolliset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)) 101 miljoonaa tonnia (Cr2O3 29,5 %) (FRB-standardi & JORC-koodi)
  • Toiminnan aloitusvuosi: (esiintymän löytymisvuosi ja kaivostoiminnan aloitusvuosi) 1968
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: (vuosina) 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: (hehtaaria) 990 hehtaaria (kaivospiiri)
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa) 191 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: (prosentteina, max. 5 merkittävintä kuntaa) Kemi 51 %, Keminmaa 27 %, Tornio 13 %, Tervola 2 %, Rovaniemi 2 %, muut yhteensä 5 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa) 215 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: (€) Ei raportoida erikseen
  • Maksettu yhteisövero: (€) Ei raportoida erikseen

Tietoja etsinnöistä

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha (raportointivuonna)) -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha) -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: (kpl ja ha) -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: (kpl) -
  • Malminetsintäkairaus: (km) -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Erittely, millä suojelualueilla ja hehtaarit Osittain soidensuojeluohjelma-alueella SSO120497 Elijärvenviia. Suojelualue on tullut kaivoksen jälkeen.
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifiointi ISO 14001:2004 -standardin mukaisesti.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: (euroina) -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: (euroina) -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: (euroina) -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: (tonneina, yksilöinti prosentteina) 996 248 t (sivukivi 0 %, rikastushiekka 83,4 %, palakivi 16.6 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: (prosentteina lajeittain) 100 % sivukivestä hyödynnetään. Vanhoja sivukivikasoja purettiin 42 390 tonnia.
  • Polttoaineiden kulutus: 21,5 GWh (uusiutumattomia 100 %)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 70,3 GWh (uusiutuvaa 24 %, uusiutumatonta 76 %), lämpö 10,5 GWh (uusiutuvaa 69 %, uusiutumatonta 27 %, turve 4 %)
  • Energian kulutuksen tavoite: (GWh, saavutettiinko tavoite)
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: 2,7 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 0,1 miljoonaa m3)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: (lkm) 8 kpl (luokka 2)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: 0 lajia
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: (kemikaalit tonneina) kevyt polttoöljy (H4111) 1 658 tonnia; raskas polttoöljy (R52/53, H412) 238 tonnia; diesel (H411) 150 tonnia
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: (kompensaatiot, siirtoistutukset, linnunpöntöt jne)
    • Kaivoksen prosessivesien kierrätysaltaat ovat luoneet runsaan kala- ja vesilintukannan kaivosalueelle, mikä on lisännyt luonnon monimuotoisuutta

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu, sovelletaan urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: (työntekijää kohti) 2,3 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): (työntekijää kohti) 3,81 %
  • Tapaturmataajuus: (Poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti, urakoitsijoiden eriteltynä) LTi: 4,2; Tri: 16,9
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata)
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjärjestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Ei ole. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi istutetaan vuosittain 6 000 kuhaa Kemin edustan merialueelle.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Jätehuoltosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota sivukivialueen maisemointiin.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Yritys järjestää sidosryhmille naapuripäivät (1-2 kertaa/v.), joissa esitellään kaivoksen toimintaa ja käydään keskusteluja
  • Yritys tekee jatkuvasti yhteistyötä oppilaitosten kanssa (työharjoittelut, koulutukseen osallistumi- nen), minkä kautta on onnistuttu tuomaan käytännönläheisyyttä koulutukseen
  • Kuntien hallinnot ovat vierailleet yrityksessä 1-3 kertaa vuodessa (kaivostoimintaa on tehty tunne- tuksi päättäjille)
  • Palautekanava on olemassa sidosryhmien palautteelle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Developing environmental and geodynamical safety related to mine closure in the Barents region (ENVIMINE)
  • Solutions for Control of Nitrogen Discharges at Mines and Quarries (MINIMAN)
  • Yhteistyö ja avoimuus erilaisissa kyselyissä ja projekteissa (kuten Kestävän kaivostoiminnan verkosto ja tämä kysely)
  • Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä (HIME)
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Keminmaa
Yhteystiedot:
Samuli Nikula

016) 4521 (vaihde)

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi