Kuvaus yrityksestä

Agnico Eagle Finland Oy operoi Kittilän kaivosta ja harjoittaa malminetsintää Suomessa ja Ruotsissa. Emoyhtiö Agnico Eagle Mines Limited on kanadalainen kullantuottaja, jolla on kaivoksia Kanadassa, Australiassa, Suomessa ja Meksikossa. Näiden maiden lisäksi sillä on malminetsintä- ja kehityshankkeita Yhdysvalloissa, Kolumbiassa ja Ruotsissa. Agnico Eagle on haluttu kumppani kaivosteollisuudessa, ja se on saanut tunnustusta ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintoon liittyvistä käytännöistään.
Kittilän kaivos sijaitsee Lapissa noin 900 kilometrin päässä Helsingistä ja noin 200 kilometrin päässä Rovaniemeltä pohjoiseen. Agnico Eagle Finland aloitti malminetsinnän Kittilässä vuonna 2006 ja malmin louhinnan ja kullan rikastuksen Kittilän kaivoksella vuonna 2008. Kaupallinen tuotanto alkoi vuonna 2009. Avolouhinta päättyi vuoden 2012 lopussa, ja siitä lähtien malmia on louhittu ainoastaan maanalaisesta kaivoksesta. Kaivoksen tämänhetkiset tuotantosuunnitelmat ulottuvat 2030-luvun puoliväliin.

Kittilän kaivos aloitti keväällä 2018 investointiohjelman, johon kuuluvat muun muassa 1044 metrin syvyyteen ulottuvan kaivoskuilun rakentaminen, rikastamon laajennus ja ympäristörakentamisen hankkeita. Valtaosa näistä rakennusprojekteista on valmistunut kevääseen 2023 mennessä.

AAA
AA
A
B
C
SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ LUONNON MONIMUOTOISUUS RIKASTUSHIEKAN HALLINTA VESIEN HALLINTA ENERGIA TEHOKKUUS KAIVOKSEN SULKEMINEN TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS

Kriisinhallinta

Laitos Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointi Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius yhtiötasolla
Kriisinhallintavalmius toimipaikkatasolla
Tulokset: 25.10.2023
Tulokset todennettu edellisen kerran: 26.10.2021

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: 216947 unssia kultaa
  • Kokonaislouhinta: 3 223 832 t (malmia 55,8 %, 1 799 036 t; sivukiveä 44,2 %, 1 424 796 t)
  • Raportoidut malmivarat: Malmivarat 27,3 Mt (4,20 g/t): todetut 1,2 Mt (4,36 g/t), todennäköiset 26,0 Mt (4,20 g/t)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 21,3 Mt (2,75 g/t ): mitatut 5,1 Mt (2,76 g/t), osoitetut 16,2 Mt (2,74 g/t), mahdolliset 6,2 Mt (4,50 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 2006 (malminetsintä), 2008 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: kaivoksen toiminta jatkuu ainakin 2030-luvun puoliväliin saakka
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1734 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 480
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kittilä 53 %, Muu Lapin kunta 39 %, Muu Suomi 8 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 527 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 161 936 213 €
  • Maksettu yhteisövero: 16 M€

Tietoja malminetsinnästä

Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Kittilässä sijaitsevilla malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, kallio- ja maaperänäytteiden ottoa iskuvasaraporaus-menetelmällä, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua näytteenottoa (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: – , 1, 58 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 39, 9318 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 33, 14619 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: 8,35 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: RMMS – Responsible Mining Management system, Agnico Eaglen oma johtamisjärjestelmä (ei sertifioitu), kattaa eri kriteeristöjen vaatimukset, mm. • MAC TSM – Towards Sustainable Mining (ulk. auditointi 12/2021), • RGMP – Responsible Gold Mining Principles (ulk. auditointi 12/21) • VPSHR – Voluntary Principles on Security and Human Rights (ulk. auditointi 12/21) • ICMC – International Cyanide Management Code (sertifioitu, uudelleenauditointi 11/2021).Kaivosvastuujärjestelmä, todentaminen 9/2021, itsearviointi 05/2022. Vastuullinen malminetsintäjärjestelmä, itsearviointi 05/2022.
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta Poikkeamia ympäristöluvasta 3 kpl vuonna 2022: NP4-Rikastushiekka-altaan kuivavyöhykkeen leveyden lupaehtopoikkeama (LM42, PSAVI/1079/2018) Kaasupesuri-1:n poistokaasun pölypitoisuuden lupaehdon ylitys (LM 32, PSAVI/1079/2018) Talousjäteveden fosforin puhdistustehon vaaditun vuosikeskiarvon alitus (LM 29, PSAVI/1079/2018)

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2020
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1465367
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 84 000 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 1 568 700 e
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 88 508 €. Muut vakuudet: 1 667 239 €

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 2 693 580 t (sivukivi 24,6 %, NP-rikastushiekka 65,4 %, CIL-rikastushiekka 10,0 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 100 %, NP-rikastushiekka 27,9 %
  • Polttoaineiden kulutus: 86,3 GWh (yhtiön ja urakoitsijoiden kulutukset)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Ostettu sähkö 260 GWh (sähkö ja lämpö), uusiutuvia 10 %, vuodesta 2023 alkaen kaikki ostettu sähkö fossiilivapaata. Hukkalämpöä hyödynnetään kaivosilman ja tilojen lämmitykseen.
  • Energian kulutuksen tavoite: Olemme edenneet Motivan Energiatehokkuussopimuksen (2017-25) mukaisesti ja happilaitosten 1 ja 2 lämmön talteenoton optimoinnin tuloksena hukkalämmöstä saadaan lisälämmitystehoa parhaimmilaan 6-7 MW/h. Nykyisen sopimuskauden tavoitteemme on vuoteen 2025 mennessä säästää energiaa 10 % verrattuna vuoden 2016 tasoon.
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 101 344 t CO2-ekv (Scope 1 + Scope 2), 0.05 t CO2-ekv/syöttömalmitonni.
  • Veden kulutus: Raakavedenkulutus yhteensä 2,21 Mm3, josta raakavettä joesta 2,17 Mm3
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: yhteensä 5,65 Mm3, josta käsiteltyä prosessivettä 1,92 Mm3 ja kuivatusvettä 3,73 Mm3.
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 6
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: ankerias (European Eel, IUCN Red list), jokihelmisimpukka (Freshwater pearl mussel, IUCN Red list), sitruunakääpä (Lemon-colored Antrodiella/Flaviporus citrinellus, IUCN Red list), Lettosara (Carex heleonastes), Lapinleinikki (Coptidium lapponicum, Euroopan luontodirektiivn mukainen).
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 1160 t, natriumsyanidi 596 t, kaliumisoamyyliksantaatti 239 t, ferrisulfaatti (PIX-105, PIX-322) 249 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

    (kompensaatiot, siirtoistutukset, linnunpöntöt jne)
     lapinleinikin suojelualueen perustaminen ja siirtoistutus (2018). Siirtoistutuksen vuosittainen seuranta vuosina 2019-2021 on osoittanut, että siirtoistutus on onnistunut. Seuranta seuraavan kerran 2023.
     Parvajoen vesistökunnostushanke (ekologinen kompensaatio, taimenkannan lisääntymisedellytysten elvyttäminen), aloitettu 2019, kunnostustyö jatkuu edelleen, taimenkannan elpymisestä jo havaintoja.
     vuosittaiset kalaistutukset: Seurujokeen 1-vuotisia taimenenpoikasia 6 800 kpl ja Loukiseen ja Kapsajokeen 10 000 kpl
     kaivosaluetta ympäröivien aitojen kunnossapito ja tarkastus erityisesti porojen pääsyn estämiseksi alueelle.
     kuusentaimien (30 000 kpl) istutus kaivoksen alueelle kesällä 2022 (maisemointi, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, maanalaiseen kaivokseen päätyvien suotovesien määrän vähentäminen)
     sääksen pesän seurantakameran hankinta (yhteistyö Sääksisäätiön kanssa).

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Järjestelmää ei ole sertifioitu.

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 27 tuntia/hlö / työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 7,2 %
  • Tapaturmataajuus: LTA (Lost time accident) + LD (Light duty) taajuus oli 1,14 ja TRI (Total recordable injuries = LTA + LD + Medical treatment) 1,56 (200 000 työtuntia kohti)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: o 5/5 työaika on joko 10 h tai 10,5 h, tehdään joko yksi- tai kaksivuoroa o 4/6 työaika on 12 h tai 12,5 h, tehdään yksi- tai kaksivuoroa o 5/2 työaika on 7,5 h tai 8 h päivätyö
  • Naisten osuus työvoimasta (%): 15

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kittilän kaivoksen tärkeimmät sidosryhmät ovat omat työntekijät ja urakoitsijat, lähinaapurit, lähikylät, Kittilän kunta, Kuivasalmen paliskunta (sen alasta, 3474 km2, noin 0,5 % jää kaivospiirin alle), maanomistajat, alueen matkailu ja yksityiset matkailuelinkeinojen harjoittajat, Metsähallitus.
Kaivostoiminnan yhteensovittaminen muiden elinkeinojen kanssa on toiminnan elinehto ja kaivosyhtiö käykin aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Lisäksi kaivosyhtiöllä on yhteisiä sidosryhmien kanssa toteutettavia projekteja muun muassa luonnon monimuotoisuuteen liittyen, ks. yllä. Kaivoksen taloudelliset vaikutukset alueella ja koko Lapissa ovat varsin merkittävät maksettujen verojen ja maksujen sekä työllistämisen kautta. Kaivoksen työntekijöistä yli 50 % on Kittilästä ja yli 90 % Lapin alueelta. Myös hankinnat pyritään tekemään lähialueilta aina kun se on mahdollista. Kaivostoiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset selvitetään aina ennen hankkeen käynnistämistä, ja suuremmissa hankkeissa toteutetaan hankekohtainen ympäristölainsäädäntöön perustuva ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely. Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia ehkäistään, lievennetään ja seurataan muun muassa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti sekä omin vapaaehtoisin toimin.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Alueellisia virkistyskäyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa.
Projekteja toteutetaan yhteisinä sidosryhmäprojekteina, joita ovat esimerkiksi uuden kodan rakentaminen NP4-rikastushiekka-altaan pohjoispuolelle moottorikelkkareitin varteen jo aikaisemmin ja Parvajoen vesistökunnostus-hanke taimenten elinympäristön palauttamiseksi otollisemmaksi ja taimenkannan elvyttämiseksi. Lähikylien kanssa on yhdessä toteutettu liikenneturvallisuuskampanja koskien kaivokselle johtavia teitä. Kaivosyhtiö osallistui yhdessä Kittilän kunnan kanssa Köngäs-Hanhimaa välisen tien parantamishankkeeseen.
Vesienhallinnan pitkäjänteistä suunnittelua tukee käytössä oleva Agnico Eaglen kaivosten vesienhallintastandardi, mikä vahvistaa kaivosvastuujärjestelmän mukaisia vesienhallinnan käytäntöjä. Merkittävimmistä kestävän kehityksen vesienhallintaan liittyvistä investoinneista mainittakoon vuonna 2016 käyttöön otettu vesienkäsittelylaitos sekä vuoden 2022 lopulla valmistunut typenpoistolaitos.
Ympäristö- ja kalataloustarkkailu on jatkuvaa, ja kalanpoikasia istutetaan vuosittain Seurujokeen ja Loukiseen ja Kapsajokeen.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema- ja luontoarvot otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa kaivoksen koko elinkaaren ajan, ja ne arvioidaan aina merkittävien rakennushankkeiden luvituksessa.
Maisemallisista tekijöistä mainittakoon myös sivukiven läjitysalueen korkeus, mikä ympäristöluvan mukaisesti määräytyy suhteutettuna alueen muihin vertailupisteisiin.
Puiden kaataminen kaivosalueella minimoidaan mahdollisuuksien mukaan.
Kaivoksen päivitetty sulkemissuunnitelma sisältää muun muassa periaatteet ja toimenpiteet maisemoinnille ja ympäristöön sopeuttamiselle. Suunnitelmassa on huomioitu myös luonnon monimuotoisuuden asettamat tarpeet.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyö: Agnico Eagle Finland (Kittilän kaivos ja malminetsintä) käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa muun muassa tapaamalla heitä säännöllisesti eri yhteyksissä, joita ovat
• avoimet ovet –tapahtuma
• kaivoksen yhteistyöryhmätapaamiset (mukana paikallisten sidosryhmien edustajat kaivoksen edustajien lisäksi)
• luvituksiin liittyvät tapaamiset ja kuulemiset (YVA)
• kyläillat
Tuemme paikallista urheilua ja kulttuuria sekä lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja hyvinvointia. Koronapandemian aikana olemme paikallisille yrityksille antaneet taloudellista tukea ympäristösertifikaatin saavuttamiseksi, mikä jatkuu edelleen myös vuonna 2023.
Kaivosyhtiöllä on Twitter-tili ja Facebook-sivu, joiden kautta kerrotaan ajankohtaisista asioista ja suunnitelmista sekä sidosryhmien esittämistä huolenaiheista. Agnico Eagle Finlandin verkkosivuilla on yhteydenottolomake palautteen antamista varten. Sidosryhmiä rohkaistaan keskusteluun ja yhteydenottoon näissä kanavissa:
• Verkkosivu
• Facebook: @AgnicoEagleFinland
• Twitter.
• Instagram
• LinkedIn

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa (mm. Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Oulu Mining School, Lapin AMK, ammatilliset oppilaitokset). Tuemme myös hankkeita kaivosteollisuuden tunnettuuden lisäämiseksi. Horizon-hankeyhteistyö: Nexgen Sims.

Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Kittilä
Yhteystiedot:
Elsi Malkki
CCR Mgr
Agnico Eagle Finland Oy

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi