Kuvaus yrityksestä

Kittilän kaivos kuuluu kanadalaiselle kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines Ltd:lle, joka omistaa 9 kaivosta kolmessa maassa (Kanada, Meksiko, Suomi). Malminetsintää yhtiö tekee Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Skandinaviassa. Kaikkiaan kaivosyhtiö työllistää 8774 henkilöä (2020) mukaan lukien urakoitsijat.

Yhtiön ainoa Euroopassa sijaitseva kaivos toimii Kittilässä, minne se on myös rekisteröity. Kittilän kaivos on samalla Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on ollut tuotannossa noin 12 vuotta ja kullan tuotanto on noin 6 800 kg vuodessa. Kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2008 avolouhoslouhinnalla, mikä päättyi vuoden 2012 lopussa ja siitä alkaen on louhittu maanalaisessa kaivoksessa.

Lisätietoja www.agnicoeagle.fi , www.agnicoeagle.com

AAA
AA
A
B
C
SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ LUONNON MONIMUOTOISUUS RIKASTUSHIEKAN HALLINTA VESIEN HALLINTA ENERGIA TEHOKKUUS KAIVOKSEN SULKEMINEN TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS

Kriisinhallinta

Laitos Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointi Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius yhtiötasolla
Kriisinhallintavalmius toimipaikkatasolla
Tulokset: 26.10.2021
Tulokset todennettu edellisen kerran: 26.10.2021

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: 208 125 unssia kultaa
  • Kokonaislouhinta: 3 314 573 t (malmia 55,8 %,1 848 666 t; sivukiveä 44,2 %, 1 465 907 t)
  • Raportoidut malmivarat: Mineraalivarat 30,4 Mt (4,16 g/t): todetut 3,0 Mt (4,23 g/t), todennäköiset 27,4 Mt (4,15 g/t)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 22,9 Mt (2,50 g/t): mitatut 4,7 Mt (2,44 g/t), osoitetut 18,2 Mt (2,52 g/t), mahdolliset 12,0 Mt (3,77 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 2006 (malminetsintä), 2008 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: kaivoksen toiminta jatkuu ainakin 2030-luvun puoliväliin saakka
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1 700 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 488 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kittilä 54,1 %, Rovaniemi 10,8 %, Sodankylä 9,9 %, Muonio 3,6 %, Oulu3,2 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 671 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 167 269 472 €
  • Maksettu yhteisövero: 865 165 € tilikaudelta 2019 (maksettu 2020), vuodelta 2020 yhteisöveroa maksetaan 12,4 M € (menee maksuun vuoden 2021 lopussa)

Tietoja malminetsinnästä

Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Kittilässä sijaitsevilla malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malmin-etsintämenetelminään syväkairausta, kallio- ja maaperänäytteiden ottoa iskuvasaraporausmenetelmällä, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua käytteenottoa (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 2, 633 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 40, 12 714 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 35, 13 286 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: 9,7 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: RMMS – Responsible Mining Management system, Agnico Eaglen oma johtamisjärjestelmä (ei sertifioitu), kattaa eri kriteeristöjen vaatimukset, mm. MAC TSM – Towards Sustainable Mining (ei sertifioitu), ICMC – International Cyanide Management Code (sertifioitu). Kaivosvastuujärjestelmä, todentaminen 2021

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2020
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1465367
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 71 000 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 1 568 700 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 54 508,33 €

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 3 155 553 t (sivukivi 46,5 %, NP-rikastushiekka 45,1 %, CIL-rikastushiekka 8,4 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 87,3 %, NP-rikastushiekka 40,5 % Polttoaineiden kulutus: 21 GWh (kaivoskoneet, ajoneuvot; ei sisällä urakoitsijoiden kulutusta)
  • Polttoaineiden kulutus: 85,4 GWh (sisältää yhtiön ja urakoitsijoiden kulutukset)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Ostettu sähkö 247 GWh (uusiutuvia 29,7%); prosessin, tilojen ja kaivosilman lämmitys 10,3 GWh, ostettua lämpöenergiaa. Lisäksi hukkalämpöä tilojen lämmitykseen.
  • Energian kulutuksen tavoite: Motivan Energiatehokkuussopimus vuosille 2017-25: Vuonna 2020 säästö ollut 40 700 MWh (lämpö ja sähkö), saavutimme sopimuksen mukaisen tavoitteen.
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: 5,99 Mm3 (raakavettä joesta 1,9 Mm3, 31,8 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 5,58 Mm3 18.12.2020 saakka, siitä 4,08 Mm3 kuivatusvettä ja 1,50 Mm3 käsiteltyä prosessivettä. 19.-31.12.2020 vesien yhteispurku Loukiseen 224 503 m3 (purku Seurujokeen päättyi 18.12.2020).
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 6
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: lettosara, lettorikko, lapinkämmekkä, lapinleinikki, pohjansirvikäs
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: typpihappo 121 t, natriumhydroksidi 263 t, natriumsyanidi 493 t, kuparisulfaatti 1331 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
      • lapinleinikin suojelualueen perustaminen ja siirtoistutus (2018), siirtoistutuksen vuosittainen seuranta (siirtoistutus on onnistunut)
      • Parvajoen 3-vuotinen vesistökunnostushanke (ekologinen kompensaatio, taimenkannan lisääntymisedellytysten elvyttäminen), aloitettu 2019
      • vuosittaiset kalaistutukset: Seurujokeen 1-vuotisia taimenenpoikasia 5000 kpl ja Loukiseen 7000 kpl
      • kaivosaluetta ympäröivien aitojen korjaus, kunnossapito ja tarkastus erityisesti porojen pääsyn estämiseksi alueelle
      • porojen seurantaan hankittu GPS-pantoja Kuivasalmen paliskunnalle porojen liikkumisen seuraamiseksi
      • sääksen pesän seurantakameran hankinta

       

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Järjestelmää ei ole sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,5 pv / työntekijä (10,6 tuntia), kun yksi koulutuspäivä on 7 h.
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 6,21 % (vuonna 2020)
  • Tapaturmataajuus: LTA (Lost time accident) + LD (Light duty) taajuus oli 1,52 ja TRI (Total recordable injuries = LTA + LD + Medical treatment) 2,43 (200 000 työtuntia kohti)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 5/5 työaika on joko 10 h tai 10,5 h, tehdään joko yksi- tai kaksivuoroa 4/6 työaika on 12 h, tehdään yksi- tai kaksivuoroa 5/2 työaika on 7,5 h tai 8 h päivätyö
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kittilän kaivoksen tärkeimmät sidosryhmät ovat omat työntekijät ja urakoitsijat, lähinaapurit, lähikylät, Kittilän kunta, Kuivasalmen paliskunta (sen alasta, 3474 km2, noin 0,5 % jää kaivospiirin alle), maanomistajat, alueen matkailu ja yksityiset matkailuelinkeinojen harjoittajat, Metsähallitus. Kaivostoiminnan yhteensovittaminen muiden elinkeinojen kanssa on toiminnan elinehto ja kaivosyhtiö käykin aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Lisäksi kaivosyhtiöllä on yhteisiä sidosryhmien kanssa toteutettavia projekteja muun muassa luonnon monimuotoisuuteen liittyen, ks. yllä. Kaivoksen taloudelliset vaikutukset alueella ja koko Lapissa ovat varsin merkittävät maksettujen verojen ja maksujen sekä työllistämisen kautta. Kaivoksen työntekijöistä yli 50 % on Kittilästä ja yli 90 % Lapin alueelta. Hankinnat pyritään tekemään lähialueilta aina kun se on mahdollista. Kaivostoiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset selvitetään aina ennen hankkeen käynnistämistä, ja suuremmissa hankkeissa toteutetaan hankekohtainen ympäristölainsäädäntöön perustuva ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely. Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia ehkäistään, lievennetään ja seurataan muun muassa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti sekä omin vapaaehtoisin toimin.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Alueellisia virkistyskäyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa.
Projekteja toteutetaan yhteisinä sidosryhmäprojekteina, joita ovat esimerkiksi uuden kodan rakentaminen NP4-rikastushiekka-altaan pohjoispuolelle moottorikelkkareitin varteen ja Parvajoen vesistökunnostus-hanke taimenten elinympäristön palauttamiseksi otollisemmaksi ja taimenkannan elvyttämiseksi. Lähikylien kanssa on yhdessä toteutettu liikenneturvallisuuskampanja koskien kaivokselle johtavia teitä.

Vesienhallinnan pitkäjänteistä suunnittelua tukee käytössä oleva Agnico Eaglen kaivosten vesien-hallintastandardi, mikä vahvistaa kaivosvastuujärjestelmän mukaisia vesienhallinnan käytäntöjä. Merkittävimmistä kestävän kehityksen vesienhallintaan liittyvistä investoinneista mainittakoon vuonna 2016 käyttöön otettu vesienkäsittelylaitos sekä valmistumassa oleva typenpoistolaitos.

Ympäristö- ja kalataloustarkkailu on jatkuvaa, ja kalanpoikasia istutetaan vuosittain Seurujokeen ja Loukiseen.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema- ja luontoarvot otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa kaivoksen koko elinkaaren ajan, ja ne arvioidaan aina merkittävien rakennushankkeiden luvituksessa.
Maisemallisista tekijöistä mainittakoon myös sivukiven läjitysalueen korkeus, mikä ympäristöluvan mukaisesti määräytyy suhteutettuna alueen muihin vertailupisteisiin.
Puiden kaataminen kaivosalueella minimoidaan mahdollisuuksien mukaan.
Kaivoksen sulkemissuunnitelma sisältää muun muassa periaatteet ja toimenpiteet maisemoinnille ja ympäristöön sopeuttamiselle. Suunnitelmassa on huomioitu myös luonnon monimuotoisuuden asettamat tarpeet.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyö: Sidosryhmäyhteistyö: Agnico Eagle Finland (Kittilän kaivos ja malminetsintä) käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa muun muassa tapaamalla heitä säännöllisesti eri yhteyksissä, joita ovat

  • avoimet ovet –tapahtuma
  • yhteistyöryhmä (mukana paikallisten sidosryhmien edustajat kaivoksen edustajien lisäksi)
  • luvituksiin liittyvät tapaamiset ja kuulemiset (YVA)
  • kyläillat

Tuemme paikallista urheilua ja kulttuuria sekä lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja hyvinvointia. Koronapandemian aikana olemme paikallisille yrityksille yhdessä Kittilän kunnan kanssa tarjonneet keskusteluapua sekä antaneet taloudellista tukea ympäristösertifikaatin saavuttamiseksi. Liikennekulttuurin kehittämiseksi kaivokselle johtavilla teillä olemme lähikylien kanssa yhteistyössä tehneet liikenneturvallisuusvideon. Kaivosyhtiöllä on Twitter-tili ja Facebook-sivu, joiden kautta kerrotaan ajankohtaisista asioista ja suunnitelmista sekä sidosryhmien esittämistä huolenaiheista. Agnico Eagle Finlandin verkkosivuilla on yhteydenottolomake palautteen antamista varten. Sidosryhmiä rohkaistaan keskusteluun ja yhteydenottoon näissä kanavissa:

Koronapandemian vuoksi sidosryhmätapaamiset toteutettiin vuonna 2021 pääasiassa Teamsin välityksellä lukuun ottamatta yhteistyöryhmän vuoden viimeisintä kokousta. Avoimet ovet -tapahtumaa ei niin ikään voitu koronan vuoksi järjestää.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa (Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Oulu Mining School, Lapin AMK, ammatilliset oppilaitokset).

Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Kittilä
Yhteystiedot:
Anita Alajoutsijärvi

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi