Kuvaus yrityksestä

Sotkamo Silver konserni koostuu Sotkamo Silver AB -emoyhtiöstä ja sen täysin omistamasta tytäryhtiöstä Suomessa (Sotkamo Silver Oy).

Sotkamo Silver hallinnoi ja kehittää suoraan tai tytäryhtiön kautta hopea- kulta-, sinkki- ja lyijyesiintymiä. Yhtiön päähanke on Sotkamossa sijaitseva hopeakaivos, joka aloitti tuotannon maaliskuussa 2019.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä (tonneina/kiloina, rikasteiden pitoisuudet prosentteina): Hopea- ja kultapitoinen lyijyrikaste 3 073 t, hopeapitoinen sinkkirikaste 5 965 t, pyriittirikaste 6 820 t
  • Kokonaislouhinta (tonneina (suluissa malmin ja sivukiven osuudet prosentteina)): 760 000 tonnia (malmia 71 %, rajamalmia 12 %, sivukiveä 17 %)
  • Raportoidut malmivarat (todennetut ja todennäköiset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)): 1,86 miljoonaa tonnia (hopea 129 g/t %, kulta 0,44 g/t, sinkki 1,00 %, lyijy 0,47 %)
  • Raportoidut mineraalivarannot (mitatut, osoitetut ja mahdolliset, yksikkö Mt (suluissa pitoisuudet)): 5,74 miljoonaa tonnia (hopea 79 g/t, kulta 0,22 g/t, sinkki 0,63 %, lyijy 0,29 %)
  • Toiminnan aloitusvuosi (esiintymän löytymisvuosi ja kaivostoiminnan aloitusvuosi): 2006 (malminetsintä) 2019 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: (vuosina) n. 5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: (hehtaaria) 370 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): (tilanne vuoden lopussa) 50 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat (prosentteina, max. 5 merkittävintä kuntaa): Sotkamo 32 %, Kajaani 8 %, Pyhäsalmi 8 %, Kuhmo 6 %, Oulu 6 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.) (tilanne vuoden lopussa): n. 90 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA (€): 7,3 miljoonaa euroa (Sotkamo Silver Group)
  • Maksettu yhteisövero (€): 0 euroa

Tietoja etsinnöistä

Yhtiöllä oli voimassa malminetsintälupia Sotkamon, Valkeakosken, Ylöjärven, Hämeenkyrön ja Nokian alueella. Sotkamossa etsitään hopeaa, kultaa, sinkkiä ja lyijyä, kun taas muilla alueilla otaksutaan olevan kultaa. Vuoden 2020 aikana varsinaisia maastotöitä ei kohteilla tehty.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala (kpl ja ha (raportointivuonna)): 1 varausalue, 17 200 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala (kpl ja ha): 4 kpl, 1 485,84 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala (kpl ja ha): 11 aluetta, 1 972,66 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia (kpl): 4 kpl, näitä alueita koskien vuoden 2020 lopussa oli vireillä malminetsintälupien siirto New Peak Finlandille, TUKES teki asiasta päätöksen 27.1.2021
  • Malminetsintäkairaus (km): 0 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta -

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2020
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus (euroina): 5,9 miljoonaa euroa
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella (euroina): 50 000 euroa
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla (euroina): 11 500 euroa

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä (tonneina, yksilöinti prosentteina): rikastushiekka 524 000 t (20 %), sivukivi 128 000 t (20 %), pyriitti 6 820 t (1 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö (prosentteina lajeittain): sivukivi 100 %, pyriitti 0 %, rikastushiekka 3 %
  • Polttoaineiden kulutus: 11,5 GWh
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 21,5 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 2,65 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite (GWh, saavutettiinko tavoite):
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 8 800 t (0,016 t CO2/malmitonni)
  • Veden kulutus: 1,4 Mm3 (raakaveden osuus prosessissa 11,5 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 0,39 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella (lkm): 5
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: 0
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö (kemikaalit tonneina): sinkkisulfaatti 252 t, kuparisulfaatti 41 t, natriumsyanidi 0,03 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet (kompensaatiot, siirtoistutukset, linnunpöntöt jne):

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihi

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin (työntekijää kohti): 0,9 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat) (työntekijää kohti) 1,3 %
  • Tapaturmataajuus (Poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti, urakoitsijoiden eriteltynä): 13 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet). Tapaturmataajuuteen sisältyvät sekä omien työntekijöiden että urakoitsijoiden työntekijöille sattuneet työtapaturmat.
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: kaksivuorotyö seitsemänä päivänä viikossa, päivävuoro seitsemänä päivänä viikossa, 1-vuorojärjestelmä, liukuva työaika.
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Maaseutu- ja matkailuelinkeinojen harjoittajat sekä maanomistajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Vaikutuksia maisemaan on pyritty minimoimaan laitoksen ja rakenteiden sijoittelussa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Yrityksellä on säännöllisesti kokoontuva ympäristönseurantaryhmä, johon kuuluu sidosryhmien jäseniä
  • Sosiaalisia vaikutuksia seurataan yhteydenpidon sekä yhteisten tilaisuuksien kautta
  • Yritys tukee paikallista koulutus- sekä ympäristötoimintaa
  • Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • BAT-teknologian pilottikaivos
  • Tiedonhallintajärjestelmä pienen, monipaikkaisen kaivosyhtiön työkaluksi
  • Teollisuuden älykkäiden ratkaisujen yhteistyö (KAMK)
  • OMS ja vesien kehittyneet analyysimenetelmät (OY/OMS)
  • OMS ja vesien kehittyneet analyysimenetelmät (investointiosa) (OY/OMS)
  • Callio Underground rescue (Pyhäjärven kaupunki/Callio)
  • Prosessiakatemia (KAO, KAMK, OY)
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Sotkamo
Yhteystiedot:
Arttu Ohtonen

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi