Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa.
Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) kymmenellä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä noin 95 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia.
Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalkin omistaa brittiläinen SigmaRoc PLC.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 2,94 miljoonaa tonnia kalkkikiveä: Lappeenranta 1,14, Parainen 1,40 ja Tytyri 0,25 miljoonaa tonnia kalkkikiveä
  • Kokonaislouhinta: 4,1 miljoonaa tonnia (kalkkikivi 72,2 % / sivukivi 27,8 %)
  • Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 450 hehtaaria, Parainen 254 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 287
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Parainen 26 %, Lappeenranta 32 %, Lohja 14 %, Turku 9 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 50 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 14,2 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 19 710 euroa

Tietoja etsinnöistä

Nordkalk käyttää malminetsintämenetelminään geologisia kartoitustietoja, geofysikaalisia mittauksia sekä syväkairausta. Lisäksi Nordkalk suorittaa malmitutkimuksia kaivosten ympäristössä tarkoituksena tutkia malmiota. Syväkairausta ei tehty vuonna 2019. Valituksenalaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: 0

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Parainen: Alueen vanhat kalkkilouhosalueet (pitkänomainen muodostelma louhoksia) on luokiteltu Natura 2000 -alueeksi, joka on yhdestä kulmasta päällekkäinen (< 1 ha) kaivospiirin kanssa.
  • ** Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Lappeenranta: 361 562 t ja rikastushiekan määrä 138 985 t Parainen:777 285 t ja ulkomailta tuotu kalkkikivimäärä 92 498,8 t Tytyri: 6 419 t
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Lappeenranta: 243 % Parainen: 78,7 % Tytyri: 95%
  • Polttoaineiden kulutus: Lappeenranta: 12,2 GWh Parainen: 10,16 GWh Tytyri: 2,99 GWh
  • Muu energian kulutus: Lappeenranta: sähkö 25,4 GWh (sisältää rikastamot) lämpö 0,81 GWh Parainen: sähkö 8,46 GWh ja lämpö 0,3 GWh Tytyri: sähkö 10,19 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite: -
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: Lappeenranta: 0,5 miljoonaa m3. Alueelle tulee 1,7miljoonaa m3 vettä ja saman verran johdetaan takaisin luontoon. Rikastamoilla käytetään suljetussa kierrossa prosessivettä noin 6 miljoonaa m3. Parainen:  0,001 miljoonaa m3. Kaivoksessa otetaan talteen noin 825 000 m3 vettä ja saman verran vettä palautetaan luontoon. Tytyri: Kaivoksesta otetaan talteen n. 1,1 miljoonaa m3 pohjavettä, josta 0,62 miljoonaa m3 raakavettä myydään kaupungille, omaan käyttöön 0,02 miljoonaa m3 ja 0,46 miljoonaa m3 johdetaan takaisin luontoon.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: Lappeenranta: 1 kpl (luokka 2)Parainen:0 kpl Tytyri: 0 kpl
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Lappeenranta: 4 Parainen: 2 Tytyri: 4 kpl
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Lappeenranta: 0kg Parainen:0 kg Tytyri: 0 kg
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: -

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Sertifioitu OHSAS 18001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,1 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,65 %
  • Tapaturmataajuus: Nordkalk Suomi 14,4; Nordkalk-konserni 6,9 / miljoona työtuntia
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä, 6:4 järjestelmä, keskeytymätön 2-vuorojärjestelmä
  • Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan, mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan ja konserttien järjestämisen kaivosalueilla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.

Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, voidaan hyödyntää voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa
  • Naapuri-illat, avoimien ovien tapahtumat, tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille
  • Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille
  • Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
  • Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt niiden käsittelylle
  • Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat nettisivut ja sosiaalisen median kanavat, paikallislehti, vuosiraportit, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut)

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (mm. Suomen ympäristökeskuksen ja Åbo Akademin kanssa)
  • Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa
  • Kymijärvihanke järven alusveden fosforin poistamiseksi (mm. Helsingin yliopiston kanssa)
  • NP-Harvest: ravinteiden talteenoton mahdollisuuksia ja teknologiaa nestemäisistä jätevirroista (mm. Aalto-yliopiston kanssa)
  • Resurssikontti 2 -hanke: laivakonttiin rakennetaan jätevedenpuhdistamo, jonka tehtävänä on tuottaa puhdasta vettä ja ottaa jätevedestä talteen ravinteet ja hiilijae (mm. VTT:n kanssa).
  • Urban Infra Revolution -hanke: metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali korvaamaan betonia (mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa)
  • CircVol -hanke: suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa (mm. Turku Science Parkin kanssa)

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi