Kuvaus yrityksestä

Nordkalk konserni on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikiviyhtiö ja meillä on huomattava jalansija Keski-Euroopassa. Omistajamme on brittiläinen SigmaRoc PLC. Suomessa toimivalla emoyhtiöllä Nordkalk Oy Ab:llä on 11 kalkkikivikaivosta. Suurimmat kaivokset sijaitsevat Paraisilla, Lappeenrannassa ja Tytyrissä Lohjalla, joista Tytyri on maanalainen kaivos. Nämä kolme kaivosta, jotka ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta, edustaa yli 90 % Nordkalkin kalkkikivituotannosta Suomessa. Kalkkikiven lisäksi Nordkalk louhii sivukiviä ja Lappeenrannassa wollastoniittia. Juuan Dolomiittikalkki toimii edelleen omana yrityksenään eikä ole sisällytetty vuoden 2024 katsaukseen, ellei toisin mainittu.

Nordkalkin liiketoiminta ei rajoitu kaivostoimintaan; Se valmistaa myös poltettua kalkkia ja sammutettua kalkkia. Nämä toiminnot eivät kuitenkaan ole tämän raportin painopiste.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Suomi yhteensä 2,1 Mtonnia kalkkikiveä ja wollastoniittia (Lappeenranta 0,9 / Parainen 0,8 / Tytyri 0,2 Mtonnia)
  • Kokonaislouhinta: 3,4 Mtonnia (62% tuotantoa, 38% sivukiveä)
  • Raportoidut malmivarat: Salassapidettävä
  • Raportoidut mineraalivarannot: Salassapidettävä
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 450 ha / Parainen 250 ha / Tytyri 90 ha
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 327 (SKOY ja Juuan Dolomiittikalkki sisällytetty)
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Lohja 15%, Turku 5%, Parainen 30%, Lappeenranta 33%
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): -
  • Käyttökate EBITDA: 23,6 MEuro
  • Maksettu yhteisövero: 3,2 MEuro

Tietoja etsinnöistä

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Kaivospiirit Parasilla, Vimpelissä, Mustiossa ja Kolarilla ovat osittain tai täysin päällekkäisiä luonnonsuojelu- tai Natura2000 ohjelma-alueiden kanssa, yhteensä n. 30 ha
  • ** Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti
  • *** 1 kpl Lappeenrannassa, kiintoainetason ylittyminen pohjoisessa vesitarkkailupisteessä johtuen maan-poistoprojektista kaivoksen laajentamiseksi

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: Kaikilla toimipaikoilla on voimassa oleva ympäristölupa ja monella paikkakunnalla useampia päällekkäisiä lupia. Yhteensä voimassa olevia ympäristölupia muutoslupineen on n. 35 kpl.
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 539 400 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 383 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Lappeenranta 2 Mtonnia (10% rikastushiekka, 30% sivukivi, 60% maanpoistomaita) / Parainen 0,7 Mtonnia (100% sivukivi) / Tytyri 7000 tonnia (100% sivukivi)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Lappeenranta: Sivukivi 65% ja rikastushiekka 17% / Parainen: Sivukivi 48% / Tytyri: Sivukivi 100%
  • Polttoaineiden kulutus: Lappeenranta (louhos) 14 GWh / Parainen 7 GWh / Tytyri 1 GWh
  • Muu energian kulutus: Lappeenranta (kaivos): sähkö 5 GWh + lämpö 1 GWh / Parainen: sähkö 6 GWh / Tytyri: sähkö 4 GWh. Kaikilla paikkakunnilla sähkö fossiilivapaata (ydinvoima).
  • Energian kulutuksen tavoite: -
  • Kaivoksen CO2-päästöt: Tytyri: Scope 1 (polttoaineiden ja räjähteiden kulutus) + Scope 2 (sähkön kulutus, market based) = 292 tCO2e / Parainen: Scope 1 (polttoaineiden ja räjähteiden kulutus) + Scope 2 (sähkön kulutus, market based) = 1740 tCO2e / Lappeenranta (kaivos ja rikastamo): Scope 1 (polttoaineiden ja räjähteiden kulutus) + Scope 2 (sähkön kulutus, market based) = 4050 tCO2e.
  • Veden kulutus: Lappeenranta 0,45 Mm3 / Parainen 0,006 Mm3 / Tytyri 0,02 Mm3
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Lappeenranta; 2,16 Mm3 / Parainen: 1,02 Mm3 / Tytyri: 0,53 Mm3 luontoon palautettu, 0,57 Mm3 kaupungin käyttöön puhtaana juomavetenä
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: Lappeenrannassa 1 kpl
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 203 tonnia
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Paraisilla vanhalla Skarpdalin läjitysalueella toteutettiin KuntaHelmi-hanketta ”Paraisten kalkkipitoiset ympäristöt”. Hankkeen ensisijainen tavoite on edistää uhanalaisten perhosten isäntäkasvilajien menestymistä ehkäisemällä umpeenkasvua. Lisäksi osana hanketta syyskuussa 2024 toteutettiin kokeellinen kalkin levitys lupiinin torjumiseksi. Vaikka tälle osalle ei myönnetty rahoitusta, Nordkalk toteutti sen itsenäisesti. Hanke rahoitetaan ELY-keskuksen toimesta, ja se toteutetaan yhteistyössä Paraisten kaupungin ja Nordkalkin kanssa. Vimpelin Vesterbackassa rahoitimme kesällä 2024 ketokatkeron hoidon edistämistä koealalla ELY-keskuksen laatiman hoitosuunnitelman mukaisesti.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Sertifioitu ISO 45001

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1 päivä/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,63% (SKOY sisällytetty)
  • Tapaturmataajuus: Koko Nordkalk (LTI) 5,2
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö (työaikajoustot: liukuva työ ja joustotyöaika), kaksivuorotyö, keskeytymätön kaksi-vuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö, keskeytymätön kolmivuorotyö
  • Naisten osuus työvoimasta: 17 %

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Louhinnan tai uunin toiminnan aikana paikallisyhteisöille aiheutuu vaikutuksia, kuten melua, pölyä, tärinää, paikallisia päästöjä ja liikennekuormitusta. Vaikka näitä vaikutuksia ei voida poistaa kokonaan, niitä on hallittu ympäristölupaprosessien (mukaan lukien säännölliset viranomaistarkastukset ja raportointi), ISO 14001 -sertifioidun johtamisjärjestelmän, jatkuvan omavalvonnan ja jatkuvan parantamisprosessin avulla. Toimintamme vaikutusten vähentämiseen tähtääviä toimia ovat mm. pölysuodattimien asentaminen ja kunnon varmistaminen, räjäytyssuunnitelman parantaminen ja pölyntorjuntamenetelmät. Yritys on kunnostanut näköalapaikan ja kuntoportaat Paraisilla sekä mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan Lohjalla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin. Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, voidaan Tytyrissä hyödyntää voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Sidosryhmävuoropuhelu useiden sidosryhmien kanssa ja eri kanavien kautta.
  • Tärkeimpiä sidosryhmäviestinnän kanavia ovat verkkosivut, sosiaalisen median kanavat, paikallislehdet, vastuullisuusraportti, kirjeet ja tapahtumat
  • Kesätyöt, harjoittelut ja tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille
  • Sponsorointi ja paikallinen tuki paikallisille yhteisöille ja naapureille
  • Tuemme järjestöjä, jotka ovat omistautuneet parantamaan lasten hyvinvointia

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa

Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Parainen, Lohja, Lappeenranta, Vimpeli, Vampula, Sipoo, Mustio, Louhi, Siikainen, Varmo, Kolari
Yhteystiedot:
Teresa Lindholm
Environmental Manager Finland
Nordkalk Oy Ab

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi