Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa.
Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) kymmenellä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä noin 95 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia.
Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalkin omistaa brittiläinen SigmaRoc PLC.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 2,98 miljoonaa tonnia kalkkikiveä: Lappeenranta 1,12, Parainen 1,5 ja Tytyri 0,22 miljoonaa tonni
  • Kokonaislouhinta: 4,1 miljoonaa tonnia (kalkkikivi 72,2 % / sivukivi 27,8 %)
  • Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 450 hehtaaria, Parainen 254 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 287
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Parainen 26 %, Lappeenranta 32 %, Lohja 14 %, Turku 9 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 50 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 23,8 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 14 580 euroa

Tietoja etsinnöistä

Nordkalk käyttää malminetsintämenetelminään geologisia kartoitustietoja, geofysikaalisia mittauksia sekä syväkairausta. Lisäksi Nordkalk suorittaa malmitutkimuksia kaivosten ympäristössä tarkoituksena tutkia malmiota. Vuonna 2020 ei tehty syväkairausta eikä suoritettu malminetsintää kaivospiirien ulkopuolella.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: 0

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Parainen: Alueen vanhat kalkkilouhosalueet (pitkänomainen muodostelma louhoksia) on luokiteltu Natura 2000 -alueeksi, joka on yhdestä kulmasta päällekkäinen (< 1 ha) kaivospiirin kanssa
  • ** Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: Kaikilla toimipaikoilla on voimassa oleva ympäristölupa ja monella paikkakunnalla useampia päällekkäisiä lupia. Yhteensä voimassa olevia ympäristölupia muutoslupineen on n. 35 kpl. Ympäristölupa/Päätös myönnetty 2020: Mustio; Vaasan hallinto-oikeuden päätös 15.5.2020 20/0048/3 Parainen; Vaasan hallinto-oikeuden päätös 3.3.2020 20/0011/3 Tytyri; Vaasan hallinto-oikeuden päätös 8.7.2020 20/0097/3
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 553 400 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 310 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Lappeenranta: 468 776 t ja rikastushiekan määrä 145 578 t Parainen: 629 874 t ja ulkomailta tuotu kalkkikivimäärä 97 569 t Tytyri: 9867 t
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Lappeenranta: Sivukivi 49 %ja rikastushiekka 24 % Parainen: Sivukivi 48 % Tytyri: 100 %
  • Polttoaineiden kulutus: Lappeenranta: 10,49 GWh Parainen: 7,44 GWh Tytyri: 1,09 GWh
  • Muu energian kulutus: Lappeenranta: sähkö 27,679 GWh ja lämpö 0,751 GWh Parainen: Sähkö 8,47 GWh, kaukolämpö 0,24 GWh Tytyri: Sähkö 4,18 GWh, kaukolämpö 0,15 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite: Lappeenranta: -1.0%: 2020: -1.03% saavutettu Parainen: Tavoite -1.0%, 2020: -1.03% saavutettu Tytyri: Tavoite -1.0%, 2020: -1,3 % saavutettu
  • Kaivoksen CO2-päästöt: Lappeenranta: 2 956 tonnia Parainen:  2 129 tonnia Tytyri: 286 tonnia
  • Veden kulutus: Lappeenranta: 0,48 Mm3 (0 %) Parainen: 0,002 miljoonaa m3 (100%)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Lappeenranta: 1,23 Mm3 Parainen: 1,1 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: Lappeenranta: 1 kpl (luokka 2)Parainen:0 kpl Tytyri: 0 kpl
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Lappeenranta: 2 kasvilajia Parainen: 2 kasvilajia Tytyri: 4 kpl, sammaleita ja jäkälää
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Lappeenranta: 0kg Parainen:0 kg Tytyri: 0 kg
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Lappeenranta: Uhanalaisen Aavekämmekän (Ghost Orchid) kalkitushoitoa ja seurantaa lähialueella. 
    • Parainen: -
    • Tytyri: Nordkalk osallistuu Lohjan kaupungin hoitosuunnitelman tekemiseen Tytyrin avolouhoksen länsipuolen alueelle. 
       

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * ISO 45001, on sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: n. 1,5 päivää/henkilö
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,61%
  • Tapaturmataajuus: Suomi (LTA1)10,5 ja koko Nordkalk 8,3
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö (työaikajoustot: liukuva työ ja joustotyöaika), kaksivuorotyö, keskeytymätön kaksivuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö, keskeytymätön kolmivuorotyö.
  • Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan ja uudet kuntoportaat Paraisilla sekä mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan Lohjalla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana.
Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.
Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, voidaan hyödyntää voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa 
  • Naapuri-illat, avoimien ovien tapahtumat, tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille (rajoitettu vuonna 2021 Covid 19-pandemian vuoksi) 
  • Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille 
  • Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia 
  • Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt niiden käsittelylle 
  • Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat nettisivut ja sosiaalisen median kanavat, paikallislehdet, vastuullisuusraportti, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut) 

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • CircVol ja CircVol 2 -hanke: suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa (mm. Turku Science Parkin kanssa)
  • Urban Infra Revolution -hanke: metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali korvaamaan betonia (mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa)
  • UUMA3-ohjelma: Uusiomaarakentaminen osana kiertotaloutta
  • 3C-klusteri – Circular Materials and Solutions for Construction Industry (mm. Turku Science Parkin kanssa)
  • Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi