Kittilän kaivos kuuluu kanadalaiselle kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines Ltd:lle, joka omistaa 8 kaivosta kolmessa maassa (Kanada, Meksiko, Suomi). Malminetsintää yhtiö tekee Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Skandinaviassa. Kaikkiaan kaivosyhtiö työllistää 8774 henkilöä mukaan lukien urakoitsijat.
Yhtiön ainoa Euroopassa sijaitseva kaivos toimii Kittilässä, minne se on myös rekisteröity. Kittilän kaivos on samalla Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on ollut tuotannossa noin 10 vuotta vuotuisen kultatuotannon ollessa noin 6 000 kg. Ensimmäinen kultaharkko valettiin tammikuussa 2009.
Kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2008 avolouhoslouhinnalla, mikä päättyi vuoden 2012 lopussa. Tällä hetkellä louhintaa tehdään vain maan alla. Louhittu malmi kuljetetaan kiviautoilla maan pinnalle joko välivarastoon tai murskaamolle suoraan, mistä se edelleen jatkaa hihnakuljettimella jauhatukseen. Jauhatusta seuraavassa vaahdotuksessa sulfidit kiinnittyvät ilmakupliin ja kohoavat pintaan, mistä ne kuoritaan pois ja johdetaan autoklaavihapetukseen. Autoklaavissa korkeassa paineessa ja lämpötilassa sekä autoklaaviin syötettävän lisähapen vaikutuksesta malmissa oleva kulta saadaan vapautumaan. Saatu liete pestään, johdetaan liuotuspiiriin ja liuennut kulta adsorboidaan aktiivihiileen. Aktiivihiilestä kulta otetaan talteen happouutolla, saostetaan elektrolyyttisesti ja valetaan harkoiksi.
Kullan erotusprosessin eri vaiheissa muodostuu kahdenlaista rikastushiekkaa, jotka pumpataan rikastushiekka-altaille varastoitavaksi. Sekä malmin vaahdotus- että syanidiliuotusprosessin hiekoilla on oma rikastushiekka-altaansa. Syanidiliuotuksesta jäljelle jäänyt liete johdetaan syanidin tuhoamisreaktoriin ennen pumppaamista altaalle, jotta mahdollisesti jäljelle jäänyt reagoimaton syanidi saadaan kemiallisesti hajotetuksi ja vaarattomaksi. Altaiden vesi kierrätetään takaisin prosessiin, ja vaahdotuksen hiekan vedestä osa pumpataan ympäristöluvan mukaisesti pintavalutuskentän kautta vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).
Osa vaahdotuksen hiekasta ja malmin louhinnan yhteydessä louhitusta sivukivestä käytetään jo louhittujen louhosten täyttöön, ja osa sivukivestä kuljetetaan maan pinnalle käytettäväksi joko altaiden ja teiden rakennusmateriaalina tai läjitettäväksi.
Kittilän kaivoksella on meneillään vuonna 2018 alkanut 250 M€:n laajennusinvestointi, joka kattaa muun muassa prosessikapasiteetin noston sekä nostokuilun rakentamisen. Investoinnin tuloksena rikastamon kapasiteetti kasvaa 1,6 miljoonasta tonnista 2 miljoonaan tonniin vuodessa, ja malmin kuorma-autoilla tapahtuva kuljetus vaihtuu kuilunostoon. Rakennettava kaivoskuilu ulottuu 1044 metrin syvyyteen ja sen avulla mahdollistuu syvemmällä sijaitsevien malmioiden parempi hyödyntäminen. Vuotuinen kullantuotanto kasvaa investoinnin myötä 1400 – 2000 kiloa. Hanke jakautuu neljälle vuodelle ja kuilu on määrä ottaa käyttöön vuonna 2022. Pysyviä työpaikkoja hankkeen myötä kaivokselle syntyy 20 – 40.
Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Yrityksen malminetsintäalueen suuruus on 28 876 ha, joka koostuu yhteensä 83:sta voimassa olevasta tai jatkoaikahakemus-käsittelyssä olevasta valtauksesta ja malminetsintälupa-alueesta. Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, kallio- ja maaperänäytteiden ottoa iskuvasara-porausmenetelmällä, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua näytteenottoa (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa. Syväkairausta tehtiin vuonna 2018 yhteensä 7,0 km. Valituksen alaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole tiedossa.
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
Paliskunnat, joiden alueella on kaivostoimintaa ja malminetsintää, ovat Kuivasalmi (27 226 ha) ja Oijärvi (1 641 ha). Kuivasalmen paliskunnan alasta noin 0,024 % (1 144 ha) jää kaivospiirin alle. Kunta, lähialueen asukkaat, maanomistajat, matkailuelinkeinojen harjoittajat, ympäristöjärjestöt ja paliskunnat tunnistetaan yrityksen tärkeimmiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan sidosryhmätyössä. Kaivosyritys istuttaa istutusvelvoitteen mukaisesti vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).
Kaivosvesien vaikutus voidaan havaita Seurujoessa ja Loukisessa kaivosvesien alapuolisella purkureitillä selvimmin lähinnä sulfaattipitoisuuden seurauksena kohonneena sähkönjohtavuutena ja pääosin räjähdysaineista peräisin olevien typpiyhdisteiden seurauksena pintavesien typpipitoisuuden kasvuna.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna metallipitoisuuksien osalta kaivoksen vaikutus voidaan havaita kaivosvesien purkupaikkojen alapuolisilla pisteillä lähinnä kohonneena antimonipitoisuutena sekä satunnaisesti määritysrajan ylittävinä nikkelipitoisuuksina. Nikkelin määritysrajaa laskettiin vuonna 2018, jolloin määritysrajojen ylittäviä pitoisuuksia on esiintynyt aiempaa enemmän, mutta pitoisuudet ovat olleet alhaisia. Seurujoella myös mangaanipitoisuuksien on havaittu olleen purkuvesien alapuolisilla näytteenottopisteillä hieman suurempia kuin kaivoksen yläpuolisilla näytteenottopisteillä. Vesistöistä mitatut metallipitoisuudet olivat vuonna 2018 vesieliöstölle haitattomalla tasolla. Kaivoksen toiminnasta aiheutuneet pitoisuusnousut eivät ole nousseet tasolle, jossa voitaisiin ekotoksikologisten tutkimustulosten perusteella arvioida aiheutuvan merkittäviä haittoja vesieliöstölle. Vesieliöstön näkökulmasta ympäristö on kuitenkin muuttunut kaivoksen alapuolisella Seurujoella vedenlaadun muutosten myötä.
Maisema- ja luontoarvot huomioidaan kaivoksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa läpi kaivoksen koko elinkaaren. Maisemavaikutukset arvioidaan maisemallisesti merkittävien rakennushankkeiden luvituksessa. Esimerkiksi sivukiven läjitysalueen läjityskorkeus määräytyy toiminnalle annetun ympäristöluvan mukaisesti ja se on suhteutettu alueen muiden vertailupisteiden korkeuksiin.
Kittilän kaivos on sitoutunut tukemaan luonnon monimuotoisuutta monin tavoin. Esimerkiksi kompensaatiotoimenpiteenä kaivos on yhteistyössä viranomaisen kanssa perustanut uhanalaiselle lapinleinikille suojelualueen ja tukenut lajin säilymistä siirtoistutuksin. Vuonna 2019 toteutettiin lapinleinikin siirtoistutusten ensimmäinen seurantakäynti, jonka tulokset olivat lupaavia. Siirretyt kasvustot olivat pääosin sopeutuneet uuteen ympäristöönsä.
Lisäksi kaivospiirin alueella puiden kaataminen minimoidaan mahdollisuuksien mukaan.
Erilaiset tutkimus- ja yhteistyöhankkeet mm. yliopistojen, korkeakoulujen ja alan tutkimuslaitosten sekä muiden kaivostoimijoiden kanssa.
