Lähetetty: 13.5.2016 | Uutishuone

Blogikirjoitus 13.5.2016

Maailmantalous elää seesteistä vaihetta, ja se näkyy myös mineraalien hinnoissa. Juuri nyt suurin paine avata uusia kaivoksia on taittunut. Kiivaimmassa nousukiidossa tuntuu usein, että poliitikot tai virkamiehetkään eivät aina muista luonnonvarojen kestävyyden reunaehtoja. Kaivostoiminnassa niiden huomioiminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Joskus on tuntunut, että kaivosteollisuuden toimintaa on talouden edun nimissä katsottu ympäristö- ja sosiaalinäkökulmasta läpi sormien. Tätä on tapahtunut eri aikakausina ja eri puolilla maailmaa, valitettavasti myös Suomessa.

Onneksi Suomessa kaivannaisteollisuuden toimijat ovat itse huomanneet, että heidän täytyy olla asiassa aloitteellisia ja luoda kestävyyden reunaehdot yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kestävän kaivostoiminnan verkoston yhteistyö Suomessa on jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Suomessa avoimuus ja suora puhe ongelmista on mahdollista.

Uutta nousukautta odottaessa oma huoleni on ennen kaikkea se, että päätöksenteossa ja suunnittelussa ympäristön ja luonnon hyvinvointia ei aidosti huomioida. Valitettavan monessa tapauksessa lupaukset ovat jotain muuta kuin mitä käytännössä on tehty. Erityistä varovaisuutta on noudatettava uusien kaivosten avaamisessa. Luonnonarvoiltaan erityisissä kohteissa täytyy suunnitteluvaiheessa todeta, että mineraalit voivat edelleen jäädä maaperän pankkiin.

Mineraalien hinta ja kysyntä kasvavat joka tapauksessa tulevaisuudessa, joten kenelläkään ei pitäisi olla kiirettä avata herkillä alueilla olevia kohteita. Käytetään ensin ne raaka-aineet, jotka eivät aiheuta suurempia ongelmia. Teknologian kehittyessä opimme mahdollisesti myös kierrättämään ja tehostamaan raaka-aineiden käyttöä, jolloin kaikkia suunniteltuja kaivoksia ei edes tarvita. Kaivannaisten tai muiden uusiutumattomien luonnonvarojen ottamisen käynnistämiselle ei ole mitään kiirettä, koska ne eivät häviä tai pilaannu maaperässä. Jokainen uusi tapaus tulisi käsitellä erittäin huolellisesti ennen toimiluvan myöntämistä. Riskit ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta ovat osoittautuneet todellisiksi.

Meidän tulisi muistaa, että kaivoksen avaaminen on peruuttamaton toimenpide. Esimerkiksi jos Kuusamon Kitkajoki ja sen taimenkanta häviäisivät uusien kaivoshankkeiden seurauksena, häviäisi samalla 10 000 vuotta vanhan luonnon kehityskulku. Tämän aiheuttaisi kaivos, joka toimisi parhaimmillaan ehkä vain muutaman kymmenen vuotta.

Lisäksi on huolehdittava ympäristöviranomaisten resursseista ja toiminnan itsenäisyydestä. Mutta vaikka viranomaisen rooli on tärkeä, viime kädessä vastuu on aina toiminnanharjoittajalla. Yrityksen, joka tuhoaa ympäristöä tai vahingoittaa ihmisten terveyttä, on maksettava täysimääräisesti kaikki vahingot sekä mahdolliset lisävalvonnan ja -seurannan kustannukset.

Kaivosteollisuus on ottanut vastuun vakavasti ja pyrkii yhteistyössä meidän eri sidosryhmien kanssa siihen, että saamme tarvitsemamme mineraalit Suomen maaperästä vastuullisesti.

Jari Luukkonen

Kirjoittaja on WWF Suomen suojelujohtaja ja Kestävän kaivostoiminnan verkoston hallituksen jäsen.

Kuvateksti: Geofyysikko suorittaa maanpintamagneettisia mittauksia Lapin talvisessa maisemassa. Kuva: Janne Vuojärvi.

 

Jaa:

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi