Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) kymmenellä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä noin 95 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia. 

Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalkin omistaa brittiläinen SigmaRoc PLC. 

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 3 miljoonaa tonnia kalkkikiveä ja wollastoniittia (Lappeenranta 1,4, Parainen 1,2 ja Tytyri 0,2 miljoonaa tonnia)
  • Kokonaislouhinta: 4,1 miljoonaa tonnia (kalkkikivi 73 % / sivukivi 27 %) Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
  • Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 450 hehtaaria, Parainen 254 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 322 (sisältää Suomen Karbonaatti Oy)
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Lohja 13 %, Turku 5 %, Parainen 24 %, Lappeenranta 27 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 35 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 20 807 064 euroa
  • Maksettu yhteisövero: 2 774 782 euroa

Tietoja etsinnöistä

Nordkalk käyttää malminetsintämenetelminään geologisia kartoitustietoja, geofysikaalisia mittauksia sekä syväkairausta. Lisäksi Nordkalk suorittaa malmitutkimuksia kaivosten ympäristössä tarkoituksena tutkia malmiota. Vuonna 2021 ei tehty syväkairausta eikä suoritettu malminetsintää kaivospiirien ulkopuolella.  

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: 0

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Parainen: Alueen vanhat kalkkilouhosalueet (pitkänomainen muodostelma louhoksia) on luokiteltu Natura 2000 -alueeksi, joka on yhdestä kulmasta päällekkäinen (< 1 ha) kaivospiirin kanssa
  • ** Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin
  • *** 1 kpl, Tytyrin savukaasupäästöt

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: Kaikilla toimipaikoilla on voimassa oleva ympäristölupa ja monella paikkakunnalla useampia päällekkäisiä lupia. Yhteensä voimassa olevia ympäristölupia muutoslupineen on n. 35 kpl. Ympäristölupa/Päätös myönnetty 2021: Siivikkalan kalkkikivikaivoksen toiminnan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupa, Huittinen
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 553 400 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 328 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Lappeenranta: Sivukivi 581 298 t ja rikastushiekka 206 445 t Parainen: Sivukivi 625 135 t Tytyri: 9171 t
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Lappeenranta: Sivukivi 38 % ja rikastushiekka 10 % Parainen: Sivukivi 65 % Tytyri: 100 %
  • Polttoaineiden kulutus: Lappeenranta: 17,14 GWh Parainen: 9,63 GWh Tytyri: 0,92 GWh
  • Muu energian kulutus: Lappeenranta: Sähkö 29,8 GWh ja lämpö 0,820 GWh Parainen: Sähkö 9,92 GWh, kaukolämpö 0,31 GWh Tytyri: 3,93 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite: Lappeenranta: Tavoite -1.0%, 2021 saavutettiin vain -0,3% (koko Nordkalk) Parainen: Tavoite -1.0%, 2021 saavutettiin vain -0,3% (koko Nordkalk) Tytyri: Tavoite -1.0%, 2021 saavutettiin vain -0,3% (koko Nordkalk)
  • Kaivoksen CO2-päästöt: Lappeenranta: 4 611 tonnia Parainen: 2 596 tonnia Tytyri: 232 tonnia
  • Veden kulutus: Lappeenranta: 0,43 Mm3 (0 %) Parainen: 0,002 miljoonaa m3 (100%) Tytyri: 0.013 Mm3 (100%)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Lappeenranta: 1,19 Mm3 Parainen: 0,9 Mm3 Tytyri: 0,56 Mm3 luontoon palautettu, 0,54 Mm3 kaupungin käyttöön puhtaana juomavetenä
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: Lappeenranta: 1 kpl (luokka 2)Parainen:0 kpl Tytyri: 0 kpl
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Lappeenranta: 2 kasvilajia Parainen: 2 kasvilajia Tytyri: 4 kpl, sammaleita ja jäkälää
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Lappeenranta: 267 tonnia (rikastamo) Parainen:0 kg Tytyri: 0 kg
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Lappeenranta: Uhanalaisen Aavekämmekän (Ghost Orchid) kalkitushoitoa ja seurantaa lähialueella. 
    • Parainen: -
    • Tytyri: Nordkalk osallistuu Lohjan kaupungin hoitosuunnitelman tekemiseen Tytyrin avolouhoksen länsipuolen alueelle. 
       

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * ISO 45001, on sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: n. 1 päivää/henkilö
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,79%
  • Tapaturmataajuus: Suomi (LTA1) 3,6 ja koko Nordkalk 4,9
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö (työaikajoustot: liukuva työ ja joustotyöaika), kaksivuorotyö, keskeytymätön kaksivuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö, keskeytymätön kolmivuorotyö.
  • Naisten osuus työvoimasta: 17% (blue collar (194): 2% naisia, white collar (128): 41% naisia

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä. 

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan ja uudet kuntoportaat Paraisilla sekä mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan Lohjalla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana.
Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.
Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, voidaan hyödyntää voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa 
  • Naapuri-illat, avoimien ovien tapahtumat, tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille (rajoitettu vuonna 2021 Covid 19-pandemian vuoksi) 
  • Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille 
  • Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia 
  • Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt niiden käsittelylle 
  • Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat nettisivut ja sosiaalisen median kanavat, paikallislehdet, vastuullisuusraportti, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut) 

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • CircVol ja CircVol 2 -hanke: suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa (mm. Turku Science Parkin kanssa)
  • Urban Infra Revolution -hanke: metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali korvaamaan betonia (mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa)
  • UUMA3-ohjelma: Uusiomaarakentaminen osana kiertotaloutta
  • 3C-klusteri – Circular Materials and Solutions for Construction Industry (mm. Turku Science Parkin kanssa)
  • Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi