Kuvaus yrityksestä

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.  

Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee teräksestä ruostumatonta.  

Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana, minkä jälkeen on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta.   

Kemin kaivoksen toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.  

Outokumpu-konsernin ympäristötavoite on minimoida toiminnan ympäristövaikutukset ja pyrkiä kohti hiilineutraalisuutta. Kemin kaivoksen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali kaivos vuoteen 2025 mennessä. Kemin kaivoksen hiilineutraaliuden kolme tärkeintä tekijää ovat hiilivapaan sähkön hyödyntäminen, biopolttoaineiden käyttö liikenteessä ja koneissa sekä lämmitykseen käytettävän maakaasun ja propaanikaasun korvaaminen sähköllä ja biokaasulla. Kaivoskoneiden sähköistämistä tullaan laajentamaan, mikä vähentää myös polttoaineiden käyttöä.   

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA
AA
A
B
C
Sidosryhmäyhteistyö Luonnon monimuotoisuus Rikastushiekan hallinta Vesien hallinta Ilmastonmuutoksen hallinta Kaivoksen sulkeminen Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso
Tulokset: Ilmastonmuutoksen hallinnan tuloksia ei ole todennettu, ne todennetaan seuraavan todennuksen yhteydessä.
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 24.10.2022

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Palarikaste 217 598 t ja hienorikaste 673 784 t 
  • Kokonaislouhinta: 2,921 Mt (65 % malmia ja 35 % sivukiveä) 
  • Raportoidut malmivarat: 32,1 Mt (23,7 % Cr2O3) (PERC)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 108,2 Mt (28,6 % Cr2O3) (PERC) 
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1968
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 20-30 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 990 hehtaaria (sis. apualueet) 
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 220 henkilöä 
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 39 %, Tornio 20 %, Keminmaa 15 %, muut 26 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 300 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: Ei raportoida erikseen, vaan sisältyy Outokummun ferrokromiliiketoiminta-alueen raportointiin
  • Maksettu yhteisövero: Ei raportoida erikseen, vaan sisältyy laajempaan Outokummun raportointiin

Tietoja etsinnöistä

Outokumpu Chrome Oy:llä on yksi malminetsintälupa-alue Keminmaassa, Nuottijänkä, lupatunnus ML2021:0010. Alueella kairattiin vuonna 2022. Malminetsinnän kohteena oli kromi (Cr), eli Kemin kaivoksen kromimalmin itä- ja länsipuoliset jatkeet. Lisäksi kairarei’istä tutkittiin mahdollisia platinaryhmän (PGE) metalleja.  

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: Nuottijänkä (1 kpl) ja 446,12 ha 
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: Vuoden 2023 aikana ei malminetsintäkairausta Nuottijängällä 

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** EN ISO 9001:2015 ja EN ISO 14001:2015 -standardien mukaisesti 

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: Kemin kromiittikaivoksen ja rikastamon ympäristö- ja vesitalouslupa sekä toiminnan aloittamislupa. Lupapäätös Nro 125/20/1 (Dnro PSAVI/121/04.08/2010), 27.12.2010
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 8 978 477 € 
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 100 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 2000 € 

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Sivukivi 1,0 Mt, rikastushiekka 1,2 Mt, palakivi 0,35 Mt  
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 100 %, palakivi 100 % 
  • Polttoaineiden kulutus: 25 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella; sisältää yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen)
  • Muu energian kulutus: Sähkö 91 GWh (100 % vähähiilinen sähkö) lämpö 31 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 800 tonnia CO2 ja 0,005 tonnia CO2/malmitonni 
  • Veden kulutus: Rikastamon prosessivedenotto 3,27 Mm3 (raakaveden osuus 3,6 %) 
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,53 Mm3 
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 7 kpl (luokka 2), 1 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Painovoimaan perustuva rikastusmenetelmä, ympäristövaarallisia kemikaaleja ei käytetä 
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Luonnon monimuotoisuuden seurantaan ja ylläpitämiseen liittyen tehdään muun muassa seuraavia toimia: luontoselvityksiä, piilevä-, pohjaeläin- ja kalastotutkimuksia, lintujen havainnointia, kalojen siirtoistutuksia merialueelle, lintujen tekopesien asennuksia kaivosalueelle ml. yhteistyössä paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa rakennettu pääskyhotelli vesialtaille.    

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Kemin kaivoksella on käytössä työterveys ja -turvallisuus järjestelmä, joka mukailee ISO45001-standardia, sitä ei ole sertifioitu 

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 0,6 päivää/henkilö/vuosi 
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,6 % 
  • Tapaturmataajuus: LTI 0,0; TRI 0,0
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: (ma-pe) 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 sekä 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä 
  • Naisten osuus työvoimasta: 12 %

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kemin kaivos sijaitsee Keminmaan kunnassa, Meri-Lapin alueella. Kemin kaivos yhdessä Tornion tehtaiden kanssa on merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti Meri-Lapin alueella. Kemin kaivoksen lähiympäristön muita elinkeinoja ovat maa- ja metsätalous sekä maa- ja kiviainestoiminta. Kemin kaivos ei sijaitse poronhoitoalueella.  

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Kaivoksen lähialueella muun muassa ulkoillaan, marjastetaan ja metsästetään. 

Vaikutukset maisema-arvoon:

Kemin kaivoksen toiminnoista hallitsevia ovat kaivoksen rakennelmat, kuten kaivostornit ja sivukivikasat. Kaivos sijaitsee soiden ja metsien keskellä, minkä seurauksena kaivosalueen lähimaisemaan syntyy vain paikoin maisemavaikutuksia. Kaivostoiminnot aiheuttavat maisemavaikutuksia lähinnä kaukomaisemaan (yli 5 km etäisyydellä kaivosalueesta). Suurimmat kaukomaisemaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät lounaaseen Kemin kaupungintalon katolle ja Ajoksen rantaan. Vähäisiä vaikutuksia syntyy myös luoteeseen Keminmaan vanhan kirkon/museon rantaan, jossa sivukivialueet näkyvät ohuena siluettina metsälinjan yläpuolella.  

 

Maisema-arvot on huomioitu kaivoksen toiminnassa ja sulkemissuunnitelmassa. Kemin kaivoksen tavoitteena on huomioida luonnon monimuotoisuus maisemointi- ja sulkemissuunnitelmissa alueelle tyypilliset lajistot huomioon ottaen. Kaivoksen kaikessa toiminnassa pyritään pitämään ympäristövaikutukset kaivosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä mahdollisimman pieninä, esimerkiksi pölyämisen ja vesistövaikutusten osalta. Tavoitteena on myös ylläpitää ja edistää kaivosalueen positiivisia vaikutuksia muun muassa linnustoon.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Keskeisimpiä sidosryhmiä ovat omat työntekijät, urakoitsijat, viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä järjestöt ja yhdistykset.    

 

Sidosryhmien kanssa käydään avointa keskustelua ennakoivasti suunnitelmista, mahdollisista huolenaiheista, toiminnan aiheuttamien ilmiöiden lieventämiskeinoista ja muista toimintaympäristössä huomioitavista asioista. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on toimivaa ja suhtautuminen kaivostoimintaan on avointa, yhteistyökykyistä ja neutraalia.  Sidosryhmille on käytössä palauteväylä (palaute.keminkaivos@outokumpu.com), mikä toimii sekä yhteyskanavana että palautteen keräämisen kanavana.

  • Vuonna 2023 sidosryhmäyhteistyötoimintaa järjestettiin sekä Teams-palaverina että fyysisenä tapaamisena kaivoksella. Tapaamisien teemoina vuonna 2023 olivat muun muassa ajankohtaiset asiat, sidosryhmäyhteistyö ja sen kehittäminen, biodiversiteetin edistäminen kaivosalalla, kaivoksen hiilineutraalisuusprojekti sekä kaivosvesien typpikuormitus. Yhteistyöryhmäläisistä Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry:n edustajat esittelivät toimintaansa sekä kaivosalueella tavattuja harvinaisia lintulajeja sekä kaivosalueella toimiva Tapojärvi Oy esitteli toimintaansa sekä Kemin kaivoksella että laajemmin mm. eri kiertotaloushankkeissa.  
  • Kaivoksen syventämisen eli DeepMine-projektin vihkiäiset järjestettiin 6.10.2023 kaivosalueella. Tilaisuuteen oli kutsuttu laajasti myös paikallisia yhteistyö- ja sidosryhmiä edustajineen.  
  • Paikallisen Meri-Lapin Lintutieteellinen Yhdistys Xenus ry:n jäsenet vierailivat allasalueella vuoden 2023 aikana aktiivisesti. Allasalueella järjestettiin lintuseuralaisten vuotuinen retki. Lisäksi lintuharrastajat järjestivät yhdessä Kivalo-opiston kanssa lintukurssin, jonka päävierailukohteena allasalueet runsaine lintulajeineen toimivat.   
  • Vuoden 2023 aikana kaivoksella tehtiin useita ulkopuolisten toimijoiden, kaupallisten yhteistyökumppaneiden sekä oppilaitosten vierailuja. Lisäksi kumppanuussopimuksien puitteissa yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa.  
  • Yritys tukee muun muassa paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- ja harrastustoimintaa, ympäristö- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöidensä perheiden vapaa-ajantoimintaa. 

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Vuoden 2023 aikana tehtiin Kemin kaivoksen hiilineutraalisuusuutta edistävää tutkimus- ja kehitystyötä, kuten mm. selvitettiin lämmityksessä käytettävien polttoaineiden korvaamista vähähiilisillä menetelmillä sekä tutkittiin kaivostäytössä käytettävien materiaalien hiilijalanjäljen pienentämistä.   
  • Kemin kaivoksella syksyllä 2017 aloitettu kaivoksen syventämiseen tähdännyt DeepMine -projekti saatiin päätökseen.   
  • Kemin kaivos on mukana Business Finlandin PILCCU-hankkeessa, jossa tavoitteena on selvittää laajamittaisen hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön (CCU) käyttöönottoa Suomessa.  
  • Kemin kaivos osallistuu Vesitar-hankkeeseen (2023–2025), jonka tavoitteena on kokeellisesti tutkien määrittää teollisuusvesille soveltuvia käsittelymenetelmiä ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja.   
  • Kemin kaivos on mukana Action4Commons-tutkimuksessa, jossa kehitetään teoriaa kollektiivisesta sidosryhmätoiminnasta yhteishyödykkeiden turvaamiseksi. Tutkimus luo uutta tietoa yritysten osallistumisesta yhteishyödykkeiden hallintaan pitkäkestoisen arvon luomiseksi yhdessä sidosryhmien kanssa.  
  • Vuoden 2023 aikana osallistuttiin useisiin kaivosten sivuvirtoihin ja niiden hyödyntämiseen liittyviin webinaareihin sekä työpajoihin.   

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi