Kuvaus yrityksestä

Boliden Kevitsa on Sodankylän kunnassa toimiva monimetallikaivos ja merkittävä työllistäjä Pohjois-Suomessa. Päätuotteemme ovat kupari- ja nikkelirikasteet. Rikasteet sisältävät myös platinaa, palladiumia, kultaa ja kobolttia. Malmirikaste toimitetaan jatkojalostettavaksi pääasiassa Bolidenin omalle sulatolle Harjavaltaan. Boliden Kevitsassa tehdään järjestelmällistä työtä ympäristövaikutusten minimoimiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Parannamme tuottavuutta ja kehitämme turvallisuutta investoimalla vahvasti automaatioon, sähköistykseen ja etäohjaukseen.

Boliden Kevitsa is a multimetal mine operating in Sodankylä, Northern Finland, and it is a major employer in the region. Our main products are copper and nickel concentrates. Concentrates also include platinum, palladium, gold and cobalt. The ore concentrates are further processed mainly by Boliden Harjavalta. Boliden Kevitsa is working systematically to minimize the environmental impact, increase energy efficiency and preserve biodiversity. We improve productivity and safety by investing in automation, electrification and remote control.

AAA
AA
A
B
C
SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ LUONNON MONIMUOTOISUUS RIKASTUSHIEKAN HALLINTA VESIEN HALLINTA ENERGIA TEHOKKUUS KAIVOKSEN SULKEMINEN TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS

Kriisinhallinta

Laitos Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointi Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius yhtiötasolla
Kriisinhallintavalmius toimipaikkatasolla
Tulokset: 31.05.2023
Tulokset todennettu edellisen kerran: 31.05.2021

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 232 624 tonnia: nikkelirikaste 132 980 tonnia, kuparirikaste 99 645 tonnia
  • Kokonaislouhinta: 36,4 miljoonaa tonnia (malmi 27 %, sivukivi 73%)
  • Raportoidut malmivarat: 101 Mt
  • Raportoidut mineraalivarannot: 142 Mt
  • Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi 1987, kaivostoiminnan aloitusvuosi 2012
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 10-15 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): (31.12.2022): 577
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 63 %, Rovaniemi 11 %, Inari 5 %, Kemijärvi 3 %, Kittilä 3 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): (31.12.2022): noin 380
  • Käyttökate EBITDA: 339,6 miljoonaa €
  • Maksettu yhteisövero: 40 miljoonaa €

Tietoja malminetsinnästä

Boliden Kevitsan malminetsinnän keskeisimmät toiminnot vuonna 2022 sijoittuivat Keski-Lappiin, Sodankylän kunnan alueelle sekä Kiuruveden, Pyhäjärven, Polvijärven, Kaavin ja Leppävirran kuntien alueille. Alueilta etsittiin pääasiassa nikkeliä (Ni), kuparia (Cu), sinkkiä (Zn) ja platinaryhmän (PGE) metalleja. Malminetsintä- ja tutkimusmenetelminään yhtiö käyttää syväkairausta, pohjamoreeni- ja kalliomurskenäytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia, vasaralla tapahtuvaa palanäytteenottoa, käsityökaluilla tehtäviä geokemiallisia näytteenottomenetelmiä (moreeni, purosedimentit, kasvit jne.) sekä kallioperäkartoitusta.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 3 kpl ja 203 540 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 18 kpl ja 15 319 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 32 kpl ja 30 236 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 1 kpl
  • Malminetsintäkairaus: 12,7 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifioitu ISO 140001 järjestelmä 
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta (3 kpl) Lupapoikkeamat ovat liittyneet vesien johtamiseen kaivosalueen sisällä sekä malmin väliaikaiseen murskaukseen malmin välivarastoalueella päämurskaimen ollessa epäkunnossa. Lisäksi vähärikkisen rikastushiekan rikkipitoisuuden vuosikeskiarvo ylitti sille asetetun tavoitearvon. Kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajapoikkeamia.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2014
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 68,96 miljoonaa €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 3,13 miljoonaa €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 114 000 €

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 33 miljoonaa tonnia (rikastehiekat A ja B 30 %, sivukivi 68 %, pintamaat ja moreeni 2 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 19 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella
  • Polttoaineiden kulutus: 260 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Sähkö 468 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 38,7 GWh (94,6 % uusiutuva, 5,4 % uusiutumaton)
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 104 706 tonnia CO2 (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto (sis. urakoitsijat) ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,0105 tonnia CO2/malmitonni
  • Veden kulutus: 21,5 Mm3, josta 22,5 % luonnon raakavettä
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 2,85 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Viitasammakko
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) 310 t, kaliumisoamyyliksantaatti (PIAX) 48,7 t
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista. Vuoden 2023 kevään huoltokierroksella siirrettiin tarkkailun ajan asumattomia pönttöjä 10 kpl suotuisampiin sijainteihin.
    • Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu yhteensä 18 kertaa, vuoden 2021 aikana ei tarkkailukierros ajoittunut räjäytysten aikaan ja siten vaikutuksia ei voitu seurata. Aiempien vuosien tarkkailuissa räjäytysten on havaittu aiheuttavan vesilintujen pakoreaktion järven pohjoispäässä. Linnut ovat kuitenkin laskeutuneet nopeasti, muutaman minuutin kuluessa takaisin veteen, eikä viime vuosina ole havaittu lintujen poistuvan järveltä räjäytysten seurauksena. Järven eteläpään linnut eivät välttämättä nouse edes ilmaan, kuten esimerkiksi vuoden 2020 tarkkailussa havaittiin. Hautova joutsen ei viime vuosina ole reagoinut räjäytyksiin lainkaan.
    • Malminetsinnässä tutkimustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan mahdollisten uhanalaisten lajien esiintyminen. Esimerkiksi kosteilla suoalueilla etsintätoimet toteutetaan pääasiassa talviaikaan, tiedossa oleviin uhanalaisiin kasvilajeihin jätetään suojaetäisyydet ja huomioitavien lintulajien pesimäaikoina ei tehdä koneellisia tutkimuksia. Yhtiö myös tarkkailee tutkimustoimiensa vaikutusta ympäristöön.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifioitu ISO 45001 järjestelmä

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 3,7 päivää / henkilö / vuosi
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,1 %
  • Tapaturmataajuus: 7,7 tapaturmaa (oma henkilöstö+urakoitsijat) miljoonaa työtuntia kohti, eriteltynä 8,3 (urakoitsijat) ja 7,3 (oma henkilöstö) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 6 vapaata), jatkuva 1-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 5 vapaata ja 10 h, 5 töitä 5 vapaata), päivätyö (8 h ja 7,5 h)
  • Naisten osuus työvoimasta (%): 17%

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Malminetsinnässä käytetään ensisijaisesti paikallisia palveluntarjoajia alihankintaurakoissa.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Kevitsassa on toiminut vuodesta 2020 lähtien sidosryhmäyhteistyöryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti neljä kertaa vuodessa. Palaute on ollut hyvää ja yritys on saanut kiitosta reagoinnista ja tehdyistä toimenpiteistä sidosryhmien esittämiin kysymyksiin. Kaivoksen vaikutusalueella toimivan paliskunnan kanssa vuoropuhelu on ollut aktiivista ja yhteistyökokouksia on pidetty säännöllisesti. Mahdollisen maa-ainesten ottotoiminnan suunnitteleminen lisättiin asialistalle. Yleisesti ottaen sidosryhmien huolenaihe oli pölyäminen.

Kevitsassa järjestettiin avoimet ovet syyskuussa 2022 ja erillisiä vierailijaryhmiä otettiin vastaan resurssien puitteissa. Kevitsa on tarjonnut kesätyö- ja harjoittelupaikkoja sekä lopputyöprojekteja. Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa.

Kyselytutkimuksen mukaan sodankyläläiset arvostavat kaivostoiminnasta syntyneitä työpaikkoja ja kaivostoiminnalla on ollut positiivinen vaikutus paikkakunnan elinvoimaisuuteen. Kaivostuotteiden kysynnän uskotaan kasvavan ja kaivostoimintaa halutaan pitää Suomessa.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Nutrient recycling and future technologies demonstration environment (CircLab)
  • Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II)
  • Kierroksia biopeittoon – Kiertotaloutta edistävät uude talueelliset toimintamallit ja biopeittoratkaisut kaivosten jälkihoidossa
  • Drones in support of mining control (LeKaT)
  • Treatment of nitrogen and heavy metal runoff in artic areas with hybrid purification solution (TypArkt)
  • Deposit to Regional scale Exploration (D-REX)
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Sodankylä
Yhteystiedot:
Johanna Holm
EHSQ johtaja
Boliden Kevitsa Mining Oy
+358 40 664 0330

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi