Kuvaus yrityksestä

Sodankylässä sijaitseva Kevitsa-esiintymä löydettiin vuonna 1987. Kaivoksen tuotanto aloitettiin vuonna 2012. Kevitsa tuli osaksi Bolide-konsernia kesäkuussa 2016. Bolide Kevitsa on tuotantovolyymilla mitattuna Suomen suurin avolouhos. Kaivoksen päätuotteita ovat nikkeli- ja kuparirikasteet, minkä lisäksi se tuottaa myös huomattavia määriä platinaa, palladiumia, kultaa ja pieniä määriä kobolttia. Malmirikastetta toimitetaan Bolidenin omiin sulatoihin Harjavallassa ja Rönnskäriin.

AAA
AA
A
B
C
SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ LUONNON MONIMUOTOISUUS RIKASTUSHIEKAN HALLINTA VESIEN HALLINTA ENERGIA TEHOKKUUS KAIVOKSEN SULKEMINEN TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS

Kriisinhallinta

Laitos Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointi Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius yhtiötasolla
Kriisinhallintavalmius toimipaikkatasolla
Tulokset: 31.05.2022
Tulokset todennettu edellisen kerran: 30.11.2021

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 262 500 tonnia: nikkelirikaste 144 600 tonnia, kuparirikaste 117 900 tonnia
  • Kokonaislouhinta: 33,8 miljoonaa tonnia (malmi 29%, sivukivi 71%)
  • Raportoidut malmivarat: 165 Mt
  • Raportoidut mineraalivarannot: 43 Mt
  • Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi 1987, kaivostoiminnan aloitusvuosi 2012
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 10-15 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 575
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 63 %, Rovaniemi 10 %, Inari 4 %, Kemijärvi 4 %, Kittilä 3 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): noin 300
  • Käyttökate EBITDA: 321 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 28 miljoonaa euroa

Tietoja malminetsinnästä

Boliden Kevitsan malminetsinnän keskeisimmät toiminnot vuonna 2021 sijoittuivat Keski-Lappiin, Sodankylän kunnan alueelle sekä Polvijärven, Kiuruveden, Pyhäjärven ja Kaavin kuntien alueille. Alueilta etsittiin pääasiassa nikkeliä (Ni), kuparia (Cu), kultaa (Au), sinkkiä (Zn) ja platinaryhmän (PGE) metalleja. Malminetsintä- ja tutkimusmenetelminään yhtiö käyttää syväkairausta, pohjamoreeni- ja kalliomurskenäytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia, vasaralla tapahtuvaa palanäytteenottoa, käsityökaluilla tehtäviä geokemiallisia näytteenottomenetelmiä (moreeni, purosedimentit, kasvit jne.) sekä kallioperäkartoitusta.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 2 kpl ja 151 537 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 11 kpl ja 16 142 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 40 kpl ja 34 596.74 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 2 kpl
  • Malminetsintäkairaus: 21.3 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifioitu ISO 140001 järjestelmä
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta (2 kpl) Lupapoikkeamat ovat liittyneet vesien johtamiseen kaivosalueen sisällä. Kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajapoikkeamia.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: 2014
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 67,3 M€
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 3,13 M€
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 44 500 eur

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 33 miljoonaa tonnia (rikastehiekat A ja B 30 %, sivukivi 70 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 9 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella
  • Polttoaineiden kulutus: 229 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Sähkö 450 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 36 GWh (96,4 % uusiutuva, 3,6 % uusiutumaton).
  • Energian kulutuksen tavoite: -
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 100 318 tonnia CO2 (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,010 tonnia CO2/malmitonni.
  • Veden kulutus: 22 Mm3, josta 9,5 % luonnon raakavettä.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 4,56 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 4 kpl (2 kpl luokka 1, 1 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: -
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: -
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.
    • Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu yhteensä 17 kertaa, vuoden 2021 aikana ei tarkkailukierros ajoittunut räjäytysten aikaan ja siten vaikutuksia ei voitu seurata. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutuksen arvioidaan muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin olevan häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen.
    • Malminetsinnässä tutkimustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan mahdollisten uhanalaisten lajien esiintyminen. Esimerkiksi kosteilla suoalueilla etsintätoimet toteutetaan pääasiassa talviaikaan, tiedossa oleviin uhanalaisiin kasvilajeihin jätetään suojaetäisyydet ja huomioitavien lintulajien pesimäaikoina ei tehdä koneellisia tutkimuksia. Yhtiö myös tarkkailee tutkimustoimiensa vaikutusta ympäristöön.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 3,7 päivää / henkilö / vuosi
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,1 %
  • Tapaturmataajuus: 7,7 tapaturmaa (oma henkilöstö+urakoitsijat) miljoonaa työtuntia kohti, eriteltynä 8,3 (urakoitsijat) ja 7,3 (oma henkilöstö) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 6 vapaata), jatkuva 1-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 5 vapaata ja 10 h, 5 töitä 5 vapaata), päivätyö (8 h ja 7,5 h)
  • Naisten osuus työvoimasta (%): 16,2

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Malminetsinnässä käytetään ensisijaisesti paikallisia palveluntarjoajia alihankintaurakoissa. Malminetsintätoiminta on Sodankylässä keskittynyt erityiselle poronhoitoalueelle, pääasiassa Oraniemen ja Sattasniemen paliskuntiin. Yhtiö kommunikoi tutkimustoimistaan paliskunnille ja porotyöt alueella huomioidaan töiden ajoittamisessa.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Kevitsassa aloitti toimintansa joulukuussa 2020 sidosryhmäyhteistyöryhmä. Yhteydenpito ja vuoropuhelu on palautteen mukaan ollut erittäin tai melko hyvää. Yritys on saanut kiitosta yrityksen reagoinnista ja tehdyistä toimenpiteistä sidosryhmien esittämiin kysymyksiin. Yleisesti ottaen sidosryhmien huolenaiheita olivat pölyäminen ja kemikaalit. Vallitsevassa tilanteessa vierailuja kaivosalueella ei ole nyt sallittu eikä avoimien ovien tilaisuuksia ole voinut järjestää. Kaivoksen vaikutusalueella toimivan paliskunnan kanssa vuoropuhelu on ollut aktiivista ja yhteistyökokouksia on pidetty säännöllisesti. Yhteistyö aloitettiin myös mahdollisen maa-ainesten ottotoiminta-alueella toimivan paliskunnan kanssa.

  • Yritys on tarjonnut kesätyö- ja harjoittelupaikkoja sekä lopputyöprojekteja.
  • Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa.
  • Kyselytutkimuksen mukaan Sodankylässä paikkakuntalaiset arvostavat kaivostoiminnasta syntyneitä työpaikkoja ja haluavat pitää kaivostoiminnan Suomessa

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Passive hybrid treatment solutions for arctic runoff nitrogen and heavy metal cleaning (HybArkt)
  • Treatment of nitrogen and heavy metal runoff in artic areas with hybrid purification solution (TypArkt)
  • Nutrient recycling and future technologies demonstration environment (CircLab)
  • Drones in support of mining control (LeKaT)
  • Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II)
  • Kierroksia biopeittoon – Kiertotaloutta edistävät uude talueelliset toimintamallit ja biopeittoratkaisut kaivosten jälkihoidossa
  • Deposit to Regional scale Exploration (D-REX)
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Sodankylä
Yhteystiedot:
Johanna Holm
Vastuujohtaja
Boliden Kevitsa Mining Oy

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi