2020 Boliden Kevitsa Mining Oy

Kuvaus yrityksestä

Sodankylässä sijaitseva Kevitsa-esiintymä löydettiin vuonna 1987. Kaivoksen tuotanto aloitettiin vuonna 2012. Kevitsa tuli osaksi Bolide-konsernia kesäkuussa 2016. Bolide Kevitsa on tuotantovolyymilla mitattuna Suomen suurin avolouhos. Kaivoksen päätuotteita ovat nikkeli- ja kuparirikasteet, minkä lisäksi se tuottaa myös huomattavia määriä platinaa, palladiumia, kultaa ja pieniä määriä kobolttia. Malmirikastetta toimitetaan Bolidenin omiin sulatoihin Harjavallassa ja Rönnskäriin.

Linkki yrityksen vastuullisuusraporttiin

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA

Sidosryhmäyhteistyö

Luonnon monimuotoisuus

Rikastushiekan hallinta

Vesien hallinta

Energiatehokkuus

Kaivoksen sulkeminen

Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

	Kriisinhallintavalmius	Sisäinen arviointimenettely	Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso

Tulokset: 31.11.2021

Viimeisin ulkoinen vahvistus: 31.11.2021

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Yhteensä 238 600 tonnia: nikkelirikaste 129 100 tonnia, kuparirikaste 109 500 tonnia
Kokonaislouhinta: 39,5 miljoonaa tonnia (malmi 24 %, sivukivi 76 %
Raportoidut malmivarat: 128,2 miljoonaa tonnia (nikkeli sulfideissa 0,21 %, kupari 0,32 %, kulta 0,09 g/t, palladium 0,12 g/t, platina 0,18 g/t, koboltti sulfideissa 0,01 %)
Raportoidut mineraalivarannot: 179,3 miljoonaa tonnia (nikkeli sulfideissa 0,22 %, kupari 0,33 %, kulta 0,07 g/t, palladium 0,08 g/t, platina 0,14 g/t, koboltti sulfideissa 0,01 %)
Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi 1987, kaivostoiminnan aloitusvuosi 2012
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 10-15 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 530 (mukana myös määräaikaiset)
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 67 %, Rovaniemi 9 %, Kemijärvi 4 %, Inari 4 %, Kittilä 3 %
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): noin 300-400 henkilöä
Käyttökate EBITDA: 137miljoonaa euroa
Maksettu yhteisövero: 0,02 miljoonaa euroa

Tietoja etsinnöistä

–

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

** Ei sertifioitu
*** Lupapoikkeamat ovat liittyneet vesien johtamiseen kaivosalueen sisällä. Kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajapoikkeamia.

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Luvan myöntövuosi: 2014
Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 67,3 M€
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 0,77 M€
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 38 miljoonaa tonnia (rikastushiekat A ja B 24 %, sivukivi 76 %)
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 7 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella
Polttoaineiden kulutus: 313 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.)
Muu energian kulutus: sähkö 424 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 28 GWh (5 % uusiutumaton, 95 % uusiutuva)
Energian kulutuksen tavoite: -
Kaivoksen CO2-päästöt: 92 232 CO2 ekvivalenttitonnia (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,009 t CO2/louhittu malmitonni
Veden kulutus: 20 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 10 %)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 4,8 Mm3
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: ei
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) 386 t, kaliumetyyliksantaatti (PAX) 23 t
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura 2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu yhteensä 17 kertaa, vuoden 2020 aikana yhden kerran. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutus arvioidaan muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin on häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö

* Ei sertifioitu

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 2 pv/työntekijä
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,9 %
Tapaturmataajuus: 9,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 6 vapaata), jatkuva 1-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 5 vapaata ja 10 h, 5 töitä 5 vapaata), päivätyö (8 h ja 7,5 h)
Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Yritys järjestää epäsäännöllisesti avoimia ovia ja tupailtoja
Yritys ottaa vastaan vierailijoita muun muassa koululaisia
Yritys tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja opiskelijoille harjoittelupaikkoja
Yrityksen oman arvion mukaan yhteistoiminnan muoto paliskunnan kanssa on ollut hyvää.
Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kuvaa se, että kaivostoimintaan suhtaudutaan rauhallisesti tai neutraalisti
Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa
Palautekanava sidosryhmien palautteelle olemassa, mutta ei varsinaisia käytänteitä palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Integrated mineral technologies for more sustainable raw material supply (ITERAMS)
Development, Evaluation and Optimization of Measures to Reduce the Impact on the Environment from Mining Activities in Northern Regions (MIN-NORTH)
Passive hybrid treatment solutions for arctic runoff nitrofen and heavy metal cleaning (HybArkt)
Treatment of nitrogen and heavy metal runoff in artic areas with hybrid purification solution (TypArkt)
Nutrient recycling and future technologies demonstration environment (CircLab)
Drones in support of mining control (LeKaT)