Kittilän kaivos kuuluu kanadalaiselle kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines Ltd:lle, joka omistaa 8 kaivosta kolmessa maassa (Kanada, Meksiko, Suomi). Malminetsintää yhtiö tekee Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Skandinaviassa. Kaikkiaan kaivosyhtiö työllistää 8774 henkilöä mukaan lukien urakoitsijat.
Yhtiön ainoa Euroopassa sijaitseva kaivos toimii Kittilässä, minne se on myös rekisteröity. Kittilän kaivos on samalla Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on ollut tuotannossa noin 10 vuotta vuotuisen kultatuotannon ollessa noin 6 000 kg. Ensimmäinen kultaharkko valettiin tammikuussa 2009.
Kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2008 avolouhoslouhinnalla, mikä päättyi vuoden 2012 lopussa. Tällä hetkellä louhintaa tehdään vain maan alla. Louhittu malmi kuljetetaan kiviautoilla maan pinnalle joko välivarastoon tai murskaamolle suoraan, mistä se edelleen jatkaa hihnakuljettimella jauhatukseen. Jauhatusta seuraavassa vaahdotuksessa sulfidit kiinnittyvät ilmakupliin ja kohoavat pintaan, mistä ne kuoritaan pois ja johdetaan autoklaavihapetukseen. Autoklaavissa korkeassa paineessa ja lämpötilassa sekä autoklaaviin syötettävän lisähapen vaikutuksesta malmissa oleva kulta saadaan vapautumaan. Saatu liete pestään, johdetaan liuotuspiiriin ja liuennut kulta adsorboidaan aktiivihiileen. Aktiivihiilestä kulta otetaan talteen happouutolla, saostetaan elektrolyyttisesti ja valetaan harkoiksi.
Kullan erotusprosessin eri vaiheissa muodostuu kahdenlaista rikastushiekkaa, jotka pumpataan rikastushiekka-altaille varastoitavaksi. Sekä malmin vaahdotus- että syanidiliuotusprosessin hiekoilla on oma rikastushiekka-altaansa. Syanidiliuotuksesta jäljelle jäänyt liete johdetaan syanidin tuhoamisreaktoriin ennen pumppaamista altaalle, jotta mahdollisesti jäljelle jäänyt reagoimaton syanidi saadaan kemiallisesti hajotetuksi ja vaarattomaksi. Altaiden vesi kierrätetään takaisin prosessiin, ja vaahdotuksen hiekan vedestä osa pumpataan ympäristöluvan mukaisesti pintavalutuskentän kautta vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).
Osa vaahdotuksen hiekasta ja malmin louhinnan yhteydessä louhitusta sivukivestä käytetään jo louhittujen louhosten täyttöön, ja osa sivukivestä kuljetetaan maan pinnalle käytettäväksi joko altaiden ja teiden rakennusmateriaalina tai läjitettäväksi.
Kittilän kaivoksella on meneillään vuonna 2018 alkanut 250 M€:n laajennusinvestointi, joka kattaa muun muassa prosessikapasiteetin noston sekä nostokuilun rakentamisen. Investoinnin tuloksena rikastamon kapasiteetti kasvaa 1,6 miljoonasta tonnista 2 miljoonaan tonniin vuodessa, ja malmin kuorma-autoilla tapahtuva kuljetus vaihtuu kuilunostoon. Rakennettava kaivoskuilu ulottuu 1044 metrin syvyyteen ja sen avulla mahdollistuu syvemmällä sijaitsevien malmioiden parempi hyödyntäminen. Vuotuinen kullantuotanto kasvaa investoinnin myötä 1400 – 2000 kiloa. Hanke jakautuu neljälle vuodelle ja kuilu on määrä ottaa käyttöön vuonna 2022. Pysyviä työpaikkoja hankkeen myötä kaivokselle syntyy 20 – 40.
Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Yrityksen malminetsintäalueen suuruus on 26726 ha, joka koostuu yhteensä 76:sta voimassa olevasta tai jatkoaikahakemuskäsittelyssä olevasta valtauksesta ja malminetsintälupa-alueesta. Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, kallio- ja maaperänäytteiden ottoa iskuvasara-porausmenetelmällä, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua näytteenottoa (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa. Syväkairausta tehtiin vuonna 2019 yhteensä 4,5 km. Valituksen alaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole tiedossa.
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
Kunta, lähialueen asukkaat, maanomistajat, matkailuelinkeinojen harjoittajat, ympäristöjärjestöt ja paliskunnat tunnistetaan Kittilän kaivoksen tärkeimmiksi sidosryhmiksi, joiden kanssa kaivosyhtiö käy aktiivista vuoropuhelua. Kaivostoiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset selvitetään aina ennen hankkeen käynnistämista, ja suuremmissa hankkeissa toteutetaan hankekohtainen ympäristölainsäädäntöön perustuva ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely. Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia ehkäistään, lievennetään ja seurataan muun muassa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti sekä omin vapaaehtoisin toimin. Kittilän kaivos toimii poronhoitoalueella. Paliskunnat, joiden alueella yhtiöllä on kaivostoimintaa ja malminetsintää ovat Kuivasalmi (25 085 ha) ja Oijärvi (1 641 ha). Kuivasalmen paliskunnan alasta, 3474 km2 noin 0,4 % jää kaivospiirin alle.
Alueellisia virkistyskäyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa ja myös toteutus tehdään yhteisinä sidosryhmäprojekteina.
Vuonna 2019 laadittiin Agnico Eaglen kaivosten vesienhallintastandardi, joka tukee kaivosvastuujärjestelmän mukaisia vesienhallinnan käytäntöjä.
Ympäristö- ja kalataloustarkkailut ovat osa kaivoksen monipuolista tarkkailuohjelmaa, jonka mukaisilla toimenpiteillä tuetaan esimerkiksi alueen kalakantoja. Vuonna 2019 Seurujokeen istutettiin 5000 yksivuotista taimenenpoikasta ja Loukiseen 4000 harjuksenpoikasta. Lisäksi Kittilän kaivos lähti vapaaehtoisesti ekologisena kompensaationa rahoittamaan kolmivuotista hanketta, jossa Kittilän kirkonkylän eteläpuolella sijaitsevaa Parvajokea kunnostetaan taimenille otollisemmaksi elinympäristöksi alueen taimenkannan elvyttämiseksi ja vahvistamiseksi.
Maisema- ja luontoarvot huomioidaan kaivoksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa läpi kaivoksen koko elinkaaren. Maisemavaikutukset arvioidaan maisemallisesti merkittävien rakennushankkeiden luvituksessa. Esimerkiksi sivukiven läjitysalueen läjityskorkeus määräytyy toiminnalle annetun ympäristöluvan mukaisesti ja se on suhteutettu alueen muiden vertailupisteiden korkeuksiin.
Kittilän kaivos on sitoutunut tukemaan luonnon monimuotoisuutta monin tavoin. Esimerkiksi kompensaatiotoimenpiteenä kaivos on yhteistyössä viranomaisen kanssa perustanut uhanalaiselle lapinleinikille suojelualueen ja tukenut lajin säilymistä siirtoistutuksin. Vuonna 2019 toteutettiin lapinleinikin siirtoistutusten ensimmäinen seurantakäynti, jonka tulokset olivat lupaavia. Siirretyt kasvustot olivat pääosin sopeutuneet uuteen ympäristöönsä.
Lisäksi kaivospiirin alueella puiden kaataminen minimoidaan mahdollisuuksien mukaan.
Erilaiset tutkimus- ja yhteistyöhankkeet mm. yliopistojen, korkeakoulujen ja alan tutkimuslaitosten sekä muiden kaivostoimijoiden kanssa.
