Kuvaus yrityksestä

Agnico Eagle Finland Oy operoi Kittilän kaivosta ja harjoittaa malminetsintää Kittilässä ja sen lähialueilla. Kanadalainen emoyhtiö, vuonna 1957 perustettu Agnico Eagle Mines Limited on maailman toiseksi suurin kullantuottaja, ja sillä on kaivoksia Kanadassa, Australiassa, Suomessa ja Meksikossa. Lisätietoa Agnico Eaglen kestävän kehityksen käytännöistä ja suoriutumisesta on vuoden 2024 kestävän kehityksen raportissa osoitteessa www.agnicoeagle.com.

Agnico Eagle Finland aloitti malminetsinnän Kittilässä vuonna 2006 ja malmin louhinnan ja kullan rikastuksen vuonna 2008. Kittilän kaivoksen toiminta alkoi avolouhinnasta, joka päättyi vuoden 2012 lopussa. Siitä lähtien malmia on louhittu ainoastaan maanalaisesta kaivoksesta. Tämänhetkiset tuotantosuunnitelmat ulottuvat 2030-luvun loppupuolelle. Yritys työllistää 1000 henkeä kumppaniyritysten työntekijät mukaan lukien. Sen työntekijöistä yli 50 % on Kittilästä ja yli 90 % Lapin alueelta.

Kestävä kehitys on keskeinen osa Agnico Eaglen strategiaa, ja yritys pyrkii huomioimaan kestävyyden kaivostoiminnan eri vaiheissa aina malminetsinnästä kaivoksen sulkemiseen ja ympäristön ennallistamiseen. Neljä kestävän kehityksen periaatetta ja tavoitetta ovat turvallisen ja terveellisen työympäristön edistäminen, ympäristön suojelu, työntekijöiden kunnioittaminen ja yhteisöjen kunnioittaminen. Investoimalla uusiin teknologioihin Agnico Eagle Finland tavoittelee hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden parantamista, luonnon monimuotoisuuden suojelua, vesivarojen kestävää hallintaa sekä työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin kehittämistä. Yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa on tärkeää pyrittäessä luomaan pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia.

Tarkempaa tietoa Agnico Eagle Finlandin kestävän kehityksen käytännöistä ja suoriutumisesta on vuoden 2024 vastuullisuuskatsauksessa sivulla www.agnicoeagle.fi.

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA
AA
A
B
C
Sidosryhmäyhteistyö Luonnon monimuotoisuus Rikastushiekan hallinta Vesien hallinta Ilmastonmuutoksen hallinta Kaivoksen sulkeminen Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Kriisinhallintavalmius - toimipaikkataso
Tulokset: 2024
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 2024

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: 218 860 unssia kultaa
  • Kokonaislouhinta: 3 248 209 tonnia (63,4% Malmi) (36,6% Sivukivi)
  • Raportoidut malmivarat: Todennetut: 0,6 Mt (4,33 g/t) Todennäköiset: 24,7 Mt (4,16 g/t)
  • Raportoidut mineraalivarannot: Mitatut: 4,7 Mt (2,87 g/t), Osoitetut: 15,0 Mt (3,01 g/t), Mahdolliset: 6,4 Mt (4,91 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi: 1986/Kaivostoiminnan aloitus vuosi: 2008
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 11
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1938
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 495
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kittilä 55% Muu Lapin kunta 38% Muu Suomi 7%
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 509
  • Käyttökate EBITDA: 248 683 631,89€
  • Maksettu yhteisövero: 38 407 020,45€

Tietoja etsinnöistä

Agnico Eagle Finlandin alueellinen malminetsintäryhmä on toiminut vuodesta 2006 osana Agnico Eaglen kansainvälistä malminetsintäorganisaatiota. Suomessa malminetsintä keskittyy Kittilän kaivoksen alueelle ja lähiympäristöön sekä muualle Pohjois-Suomeen.

Malminetsintämenetelminä käytetään syväkairausta, kallio- ja maaperänäytteiden ottoa iskuvasara-porausmenetelmällä, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua näytteenottoa (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja sekä kallioperäkartoitusta.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 2 kpl 2085 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 39 kpl 12248 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 31 kpl 11066 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl
  • Malminetsintäkairaus: 10,3 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** RMMS- Responsible Mining Management System, ei sertifioitu, ulkoisen toimijan auditoima: WSP 2024

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: 2025
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2460124
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 86 317 000€
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 1 568 700€
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 136 508€

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 2 562 656 t (CIL- rikastushiekka: 12%, NP- rikastushiekka: 46%, Sivukivi: 18% Pintamaat ja ruoppauslietteet: 24%)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi: 66%, NP- rikastushiekka: 52%
  • Polttoaineiden kulutus: 86 467
  • Muu energian kulutus: 285 423 GWh sähkö ja lämpö.
  • Energian kulutuksen tavoite: Vähennystavoite: 26 GWh, saavutettiin.
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 40 201 t CO2-ekv
  • Veden kulutus: 1700264 Mm3
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 5712189 Mm3
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 6
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kuparisulfaatti: 1 322t, Natriumsyanidi: 559 t, Kaliumisoamyyliksantaatti 233 t, Ferrisulfaatti 438 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Kalaistutukset: 9000 kpl

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * RMMS- Responsible Mining Management System, ei sertifioitu, ulkoisen toimijan auditoima: WSP 2024

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 14 tuntia / työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 107,6h/työntekijä/vuosi
  • Tapaturmataajuus: 6,5/ miljoonaa työtuntia kohden. Urakoitsijat 1,1/miljoonaa työtuntia kohden.
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 4/6 12h, 5/5 10h, 5/5 10,5h, 7/7 10h, 5/2 8h, 5/2 7,5h
  • Naisten osuus työvoimasta: 17%

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Matkailu on yhdessä kaivostoiminnan kanssa Kittilän kunnan elinkeinoelämän kivijalka. Muita tärkeitä elinkeinoja ovat poronhoito, metsätalous ja palvelusektori.

Toiminnan yhteensovittaminen muiden elinkeinojen kanssa on kaivostoiminnan elinehto. Agnico Eagle Finlandin tavoitteena on edistää yhteiskunnallista, taloudellista ja kestävää kehitystä toiminta-alueellaan. Siksi on tärkeää käydä aktiivista vuoropuhelua ja tehdä tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa, joihin kuuluvat myös matkailusektorin ja muiden elinkeinojen edustajat.

Kittilän kaivoksen taloudelliset vaikutukset alueella ja koko Lapissa ovat merkittävät maksettujen verojen ja maksujen sekä työllistämisen kautta. Yrityksen verojalanjälki vuonna 2024 oli 73 miljoonaa euroa. Hankinnat pyritään tekemään lähialueilta aina kun se on mahdollista. Vuonna 2024 hankintoja tehtiin Suomesta 231 miljoonan euron arvosta. Lappilaisten yritysten osuus tästä oli 50,5 miljoonaa euroa.

Kaivostoiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset selvitetään aina ennen hankkeen käynnistämistä, ja suuremmissa hankkeissa toteutetaan hankekohtainen ympäristölainsäädäntöön perustuva ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely. Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia pyritään ehkäisemään, lieventämään ja seuraamaan muun muassa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi Kittilän kaivoksella tehdään ylimääräisiä, vapaaehtoisia kehittämistoimenpiteitä ja seurantaa.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia selvitetään ja kehitetään yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa. Yhteistyöprojekteina on esimerkiksi rakennettu uusi kota kyläläisten ja matkailijoiden käyttöön rikastushiekka-alueen pohjoispuolelle sekä kunnostettu Kittilän läpi virtaavaa Parvajokea taimenten elinympäristön palauttamiseksi ja taimenkannan elvyttämiseksi.

Vesienhallinnan pitkäjänteistä suunnittelua tukee Agnico Eaglen kaivosten vesienhallintastandardi, joka vahvistaa kaivosvastuujärjestelmän mukaisia vesienhallinnan käytäntöjä. Merkittävimpiä vesienhallintaan liittyviä investointeja on vuoden 2022 lopussa valmistunut typenpoistolaitos, jonka avulla Kittilän kaivoksen typpipäästöt on saatu erittäin alhaisiksi.

Ympäristö- ja kalataloustarkkailu on jatkuvaa, ja kalanpoikasia istutetaan vuosittain Seurujokeen ja Loukiseen ja Kapsajokeen. Ympäristöluvan velvoittama vuotuinen määrä on 12 000 kalanpoikasta.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema- ja luontoarvot otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa Kittilän kaivoksen koko elinkaaren ajan, ja ne arvioidaan aina merkittävien rakennushankkeiden luvituksessa.

Kaivos- ja ympäristönsuojelulain mukaan kaivostoiminnan harjoittajalla tulee olla viranomaisen hyväksymä kaivoksen sulkemissuunnitelma jo toiminnan alkaessa. Tämän lisäksi asetetaan ympäristönsuojelulain mukaiset vakuudet. Sekä sulkemissuunnitelmaa että vakuuksien määrää päivitetään toiminnan muuttuessa. Sulkemissuunnitelma sisältää muun muassa maisemoinnin ja ympäristöön sopeuttamisen periaatteet ja toimenpiteet. Suunnitelmassa on huomioitu myös luonnon monimuotoisuuden asettamat tarpeet.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Agnico Eaglen tavoitteena on edistää yhteiskunnallista, taloudellista ja kestävää kehitystä niissä yhteisöissä, joita sen toiminta koskettaa. Aktiivinen vuoropuhelu ja tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa on tärkeää tämän saavuttamiseksi.

Kittilän kaivoksen tärkeimmät paikalliset sidosryhmät ovat omat ja yhteistyöyritysten työntekijät, lähinaapurit, lähikylät, Kittilän kunta, Kuivasalmen paliskunta, maanomistajat, alueen matkailutoimijat sekä Metsähallitus. Vuodesta 2013 saakka tärkeä yhteistyön foorumi on ollut yhteistyöryhmä, jonka jäsenet edustavat laajasti paikallisia sidosryhmiä. Vuonna 2024 yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Vuoden viimeisessä kokouksessa järjestettiin työpaja, jonka tavoitteena oli rakentaa selkeä pitkän aikavälin suunnitelma yhteistyöryhmän toiminnalle.

Agnico Eagle Finland järjestää vuosittain avoimien ovien päivän yhteistyössä Kittilän kunnan, Visit Levin ja Levi Ski Resortin kanssa. Tapahtumassa esitellään yrityksen alueellista malminetsintää sekä Kittilän kaivoksen toimintaa. Sidosryhmiä tavataan myös muissa tapahtumissa, kuten Levin maailmancupissa, sekä kyläilloissa ja luvituksiin liittyvissä tapahtumissa ja kuulemisissa.

Tärkeä osa sidosryhmäyhteistyötä on taloudellinen ja käytännöllinen tuki, jota Agnico Eagle Finland tarjoaa lahjoituksina ja sponsorointina sekä tapahtumayhteistyönä. Tavoitteena on tukea yhteisöjen kulttuurista ja sosiaalista hyvinvointia. Yritys tukee erityisesti lasten ja nuorten hyväksi tapahtuvaa toimintaa sekä hankkeita, joiden avulla voidaan luoda arvoa ja hyvinvointia työntekijöille, heidän perheilleen ja paikallisyhteisöille.

Sidosryhmäpalautetta kerätään kyselyillä tapahtumissa, yhteistyöryhmässä ja yrityksen digitaalisissa kanavissa. Agnico Eagle Finlandilla on verkkosivu yhteydenottolomakkeineen, ja palautetta voi antaa myös sähköpostitse ja puhelimitse sekä sosiaalisen median kanavien kautta (Facebook, Instagram ja LinkedIn).

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Agnico Eagle Finland tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa, joista tärkeimpiä ovat Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Oulu Mining School, Lapin AMK sekä alueen ammatilliset oppilaitokset. Teknologian alalla yhteistyökumppaneita ovat muun muassa kaivosteollisuuden laitevalmistajat, joille yritys tarjoaa kehitettävien laitteiden testausmahdollisuuksia sekä vuonna 2024 päättynyt Euroopan unionin rahoittama Nexgen Sims -hanke, johon liittyen Kittilän kaivoksella testattiin autonomisia kaivoslaitteita.

Ympäristönsuojeluun liittyvää yhteistyötä tehdään esimerkiksi Biopeitto 3 -hankkeessa, jossa kehitetään biopeittoratkaisuja kaivosten jälkihoitoon ja erityisesti sulfidipitoisten kaivannaisjätteiden peittämiseen. Agnico Eagle Finland on mukana myös SMARTEST-hankkeessa, jossa tutkitaan kaivannaisjätteiden ympäristöturvallisen hallinnan ratkaisuja pitkän aikavälin kenttäkokeissa.

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi