Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään monilla teollisuudenaloilla, maataloudessa ja ympäristönhoidossa, kuten vedenkäsittelyssä. Yhtiöllä on toimintaa yhdeksässä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) yhdeksällä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä 87 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia. Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalk kuuluu suomalaiseen Rettig Group -konserniin.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 3,3 miljoonaa tonnia kalkkikiveä: Lappeenranta 1,22, Parainen 1,25 ja Tytyri 0,24 miljoonaa tonnia kalkkikiveä
  • Kokonaislouhinta: 4,8 miljoonaa tonnia (malmi 70 %, sivukivi 30 %)
  • Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 412 hehtaaria, Parainen 254,4 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): Nordkalk Suomi 432 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Parainen 33 %, Lappeenranta 33 %, Lohja 16 %, Turku 11 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): Lappeenranta 28 henkilöä, Parainen 10 henkilöä, Tytyri 0 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 18,9 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 9 274 euroa

Tietoja etsinnöistä

Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 71,5 hehtaaria (2 kappaletta): 31,1 hehtaaria Salossa (Kiskossa; Suvisilta) ja Siikaisissa (Hirvijärvi) 40,4 hehtaaria. Nordkalk käyttää malminetsintämenetelminään geologisia kartoitustietoja, geofysikaalisia mittauksia sekä syväkairausta. Lisäksi Nordkalk suorittaa malmitutkimuksia kaivosten ympäristössä tarkoituksena tutkia malmiota.
Syväkairausta tehtiin vuonna 2014 yhteensä 500 metriä. Valituksenalaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole.
  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Parainen: Alueen vanhat kalkkilouhosalueet (pitkänomainen muodostelma louhoksia) on luokiteltu Natura 2000 -alueeksi, joka on yhdestä kulmasta päällekkäinen (< 1 ha) kaivospiirin kanssa.
  • ** Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin
  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: Lappeenranta: 508 185 t ja rikastushiekan määrä 170 352 t Parainen: Ulkomailta tuotu kalkkikivimäärä: 87 177 t Sivukiven määrä: 808 731 t Tytyri: 16 197 t
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Lappeenranta: 54 % (272 546 t läjitetty myöhempää käyttöä varten) Rikastushiekan hyödynnys: 7 prosenttia (157 123 t läjitetty myöhempää käyttöä varten) Parainen: 50 % (403 283 t läjitetty myöhempää käyttöä varten) Tytyri: 100 % , josta 23 % kaivostäyttöön.
  • Polttoaineiden kulutus: Lappeenranta: 10,2 GWh (uusiutumattomia 100 %). Parainen: 10,9 GWh (uusiutumattomia 100 %).Tytyri: 1,4 GWh (uusiutumattomia 100 %).
  • Muu energian kulutus: Lappeenranta: sähkö 25,1 GWh (uusiutuvaa 30%, uusiutumatonta 51%, energialähde ei tiedossa 19%) Parainen: sähkö 9,3 GWh (uusiutuvaa 30 %, uusiutumatonta 51 %, energialähde ei tiedossa 19 %), lämpö 0,5 GWh (kaukolämpö) Tytyri: sähkö 4,4 GWh (uusiutuvaa 30 %, uusiutumatonta 51 %,energialähde ei tiedossa 19 %), lämpö 0,2 GWh (kaukolämpö)
  • Energian kulutuksen tavoite: -
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: Lappeenranta: 0,05 miljoonaa m3. Alueelle tulee 1,6 miljoonaa m3 vettä ja saman verran johdetaan takaisin luontoon. Rikastamoilla käytetään suljetussa kierrossa prosessivettä noin 6 miljoonaa m3 Parainen: 0,002 miljoonaa m3. Kaivoksessa otetaan talteen noin miljoona m3 pohjavettä ja saman verran vettä palautetaan luontoon. Tytyri: 0,03 miljoonaa m3. Kaivoksessa otetaan talteen 1,1 miljoonaa m3 pohjavettä, josta 0,65 miljoonaa m3 myydään kaupungille raaka-vetenä ja noin 0,5 miljoonaa m3 johdetaan takaisin luontoon.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: Lappeenranta: 1 kpl (luokka 2)Parainen:0 kpl Tytyri: 0 kpl
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: Lappeenranta: 4 Parainen: 2 Tytyri: 4 kpl
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Lappeenranta: 0kg Parainen:0 kg Tytyri: 0 kg
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: -

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Sertifioitu OHSAS 18001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,6 %
  • Tapaturmataajuus: 13 / miljoona työtuntia
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä, 6:4 järjestelmä, keskeytymätön 2-vuorojärjestelmä
  • Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palve- luiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan, mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan ja konserttien järjestämisen kaivosalueilla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.

Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, hyödynnetään täyttämällä ne asiakkailta tulevalla loppusijoitettavalla voimalaitostuhkalla, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää. Yritys on tehnyt siirtoistutuksen (Vimpelissä 2012, Ketokatkero). Lappeenrannassa tehtiin v. 2012-2013 ympäristövaikutusarviointi läjitysalueiden mahdollisesta laajentamisesta. Toteutuessaan hankkeella olisi vaikutusta maisemaan

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa.
  • järjestää naapuri-iltoja, avoimien ovien tapahtumia (European Minerals Day), tutustumiskäyntejä koululaisille ja opiskelijoille
  • Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille.
  • Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
  • Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt sen käsittelylle
  • Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat paikallislehti, vuosiraportti, internetsivut, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut)

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • BSAG-sitoumus Itämeren fosforikuormituksen vähentämiseksi
  • Fosforin poistoa maatalouden valumavesistä kalkkisuodattimessa (Pyhäjärvi-instituutin kanssa)
  • Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (mm. Suomen
    ympäristökeskuksen ja Åbo Akademin kanssa)
  • Happamien sulfaattimaiden vesistökuormituksen vähentäminen
  • Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa
  • Osallistuminen Kestävän kaivostoiminnan verkoston työryhmiin
  • Green Mining -hanke: Solutions for Control of Nitrogen Discharges at Mines and Quarries (MINIMAN)