2014 Agnico Eagle Finland Oy

Kuvaus yrityksestä

Kittilän kaivos kuuluu kanadalaiselle kultakaivosyhtiö Agnico Eagle Mines Ltd:lle, joka omistaa 9 kaivosta kolmessa maassa (Kanada, Meksiko, Suomi). Malminetsintää yhtiö tekee Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Skandinaviassa. Kaikkiaan kaivosyhtiö työllistää noin 6 200 henkilöä mukaan lukien urakoitsijat.

Yhtiön ainoa Euroopassa sijaitseva kaivos toimii Kittilässä, mihin se on myös rekisteröity. Kittilän kaivos on samalla Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on ollut tuotannossa noin 6 vuotta vuotuisen kultatuotannon ollessa tähän mennessä noin 5 000 kg. Ensimmäinen kultaharkko valettiin tammikuussa 2009.

Kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2008 avolouhoslouhinnalla, mikä päättyi vuoden 2012 lopussa, ja tällä hetkellä louhintaa tehdään vain maan alla. Louhittu malmi kuljetetaan kiviautoilla maan pinnalle joko välivarastoon tai murskaamolle suoraan, mistä se edelleen jatkaa hihnakuljettimella jauhatukseen. Jauhatusta seuraavassa vaahdotuksessa sulfi kiinnittyvät ilmakupliin ja kohoavat pintaan, mistä ne kuoritaan pois ja johdetaan autoklaavihapetukseen. Autoklaavissa korkeassa paineessa ja lämpötilassa sekä autoklaaviin syötettävän lisähapen vaikutuksesta malmin kiderakenteessa oleva kulta saadaan vapautumaan. Saatu liete pestään ja johdetaan kullan liuotuspiiriin, mistä liuennut kulta edelleen absorboidaan aktiivihiileen. Aktiivihiilestä kulta otetaan talteen uuttamalla se happouutolla veteen, mitä seuraa kullan elektrolyyttinen saostus ja harkoiksi valaminen.

Kullan erotuksen jälkeen malmilietteestä jäljelle jäävät rikastushiekat pumpataan rikastushiekka-altaille varastoitavaksi. Sekä malmin vaahdotus- että syanidiliuotusprosessin hiekoilla on oma altaansa. Syanidiliuotuksesta jäljelle jäänyt liete johdetaan syanidin tuhoamisreaktoriin ennen pumppaamista altaalle, jotta mahdollisesti jäljelle jäänyt reagoimaton syanidi saadaan kemiallisesti hajotetuksi ja vaarattomaksi. Altaiden vesi kierrätetään takaisin prosessiin, ja vaahdotuksen hiekan vedestä osa pumpataan ympäristöluvan mukaisesti pintavalutuskentän kautta vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Osa vaahdotuksen hiekasta ja malmin louhinnan yhteydessä louhitusta sivukivestä käytetään jo louhittujen louhosten täyttöön, ja osa sivukivestä kuljetetaan maan pinnalle käytettäväksi joko altaiden ja teiden rakennusmateriaalina tai läjitettäväksi.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Yhteensä 4 018,3 kilogrammaa (kultaa, Au)
Kokonaislouhinta: 1,5 miljoonaa tonnia (malmi 78 %, sivukivi 22 %)
Raportoidut malmivarat: 28,5 miljoonaa tonnia: 0,9 miljoonaa tonnia todettuja (kulta 4,41 g/t) ja 27,6 miljoonaa tonnia todennäköisiä (kulta 4,95 g/t)
Raportoidut mineraalivarannot: 14,2 miljoonaa tonnia: 0,8 miljoonaa tonnia mitattuja (kulta 2,78 g/t) ja 13,4 miljoonaa tonnia osoitettuja (kulta 2,98 g/t). Lisäksi 8,9 miljoonaa tonnia arvioituja (kulta 4,30 g/t).
Toiminnan aloitusvuosi: 2006 (malminetsintä), 2008 (kaivostoiminta)
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 20-30 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 1 147 hehtaaria
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 408 henkilöä
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kittilä 52 %, Rovaniemi 12 %, Sodankylä 10 %, Kolari 4 %
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 268 henkilöä
Käyttökate EBITDA: 38,1 miljoonaa euroa
Maksettu yhteisövero: 0 euroa (johtuen tuotantokapasiteetin nostoon liittyvästä investoinnista)

Tietoja etsinnöistä

Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 24 340 hehtaaria (202 kappaletta). Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malminet- sintämenetelminään syväkairausta, geologista vasaraa ja maaperännäytteenottoa, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua näytteenottoa (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluil- la tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa. Syväkairausta tehtiin 2014 yhteensä 49 km. Valituksen alaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole tiedossa.

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

** Järjestelmää ei ole sertifioitu
*** Lupapoikkeamat ovat liittyneet veteen (4 kpl), koskien tilapäisiä lyhyitä purkurajojen ylityksiä, jotka on myöhemmin kompensoitu alhaisemmilla purkumäärillä.

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Luvan myöntövuosi: -
Linkki lupaan: -
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 998 742 t (läjitetty sivukivi 5,2 %, NP-rikastushiekka 77,9 %, CIL-rikastushiekka 16,9 %)
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 136 % sivukivestä hyödynnetään (Vuonna 2014 käytettiin enemmän sivukiveä kuin sitä louhittiin. Osa sivukivestä otettiin sivukivikasalta)
Polttoaineiden kulutus: 28 GWh (uusiutumattomia 100 %)
Muu energian kulutus: 160 GWh (lähde ei tiedossa)
Energian kulutuksen tavoite:
Kaivoksen CO2-päästöt: -
Veden kulutus: 4,2 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 31 %)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 2 kpl (luokka 1), 1 kpl (luokka 2
Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: 5 lajia
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kaliumiso-amyyliksantaatti (PIAX) 385 t, natriumsyanidi (NaCN) 385 t, kuparisulfaatti (CuSO4) 1 870 t
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Uhanalaisia kasveja on siirtoistutettu Oulun ja Joensuun yliopiston kasvitieteellisiin puutarhoihin. Lisäksi kaivosyhtiö istuttaa vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö

* Järjestelmää ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 7 pv/työntekijä
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,7 %
Tapaturmataajuus: 14,95 (tapaturmien määrä jaettuna 1 000 000 työtunnilla, yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 7 + 7 (7 pv töissä + 7 pv vapaata, työpäivän pituus 12 h)
Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Paliskunnat, joiden alueella on kaivostoimintaa ja malminetsintää, ovat Kuivasalmi (24 470 ha), Sattasniemi (1 558 ha) ja Oijärvi (2 018 ha). Kuivasalmen paliskunnan alasta noin 0,024 % (1 163 ha) jää kaivospiirin alle. Kunta, lähialueen asukkaat, maanomistajat, matkailuelinkeinojen harjoittajat, ympäristöjärjestöt ja paliskunnat tunnistetaan yrityksen tärkeimmiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan sidosryhmätyössä. Kaivosyritys istuttaa istutusvelvoitteen mukaisesti vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Sivukiven läjitysalueiden maksimiläjityskorkeudet on suhteutettu alueen muihin vertailupisteiden korkeuksiin. Uhanalaisia kasveja on siirtoistutettu Oulun ja Joensuun yliopiston kasvitieteellisiin puutarhoihin. Kaivospiirin alueella puiden kaataminen on pyritty minimoimaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Tupaillat ja avoimet ovet (1 kerta/vuosi)
Yhteistyöryhmän, kaivoksen ja sen lähimpien sidosryhmien kokoontuminen (mukana ryhmässä kunnan eri tahot, elinkeinonharjoittajat, lähinaapurit, lähikylien asukkaat, poron hoitajat, kirkko, seurakunta, matkailu, paikallinen luonnonsuojelujärjestö) 2-3 kertaa/vuosi
Jatkuva yhteistyö mm. poronhoitajien ja matkailun kanssa
Säännölliset kaivosvierailut kuukausittain (2 kertaa/kk) sekä muut ennalta sovittavat vierailut
Kaivossanomat (2-3 kertaa/vuosi), mediatiedotteet lähialueen lehtiin
Yritys tukee muun muassa paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- ja harrastustoimintaa, ympäristö- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöidensä perheiden vapaa-ajantoimintaa
Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle
Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Useita tutkimusprojekteja mm. vesien hallintaan, haitta-aineiden poistoon (sulfaatti, metallit), rikastukseen ja kestävään kehitykseen liittyen
Lisäksi malminetsintään liittyvät projektit: ULTRALIM (ultrakevyt näytteenottomenetelmä suojelualu- eilla) ja Novel Exploration Technics (uusia näytteenottomenetelmiä)
Erilaiset ja eri tahoilta tulevat sidosryhmiin liittyvät kyselyt ja haastattelut koskien esimerkiksi yhteis- ja työryhmä-toimintaa, toimintaa arktisilla alueilla (muun muassa Arktikumin ja Lapinyliopiston koordinoimat projektit)