2018 Outokumpu Chrome Oy

Kuvaus yrityksestä

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.

Yhtiö on sitoutunut ottamaan kaivosvastuujärjestelmän käyttöön.

Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee Tornion terästehtaalla valmistettavasta teräksestä ruostumatonta.

Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana ja avolouhinnalla päästiinkin noin 200 metrin syvyyteen. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta. Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut yksittäiset louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan maanalaiselle murskaamolle, mistä murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.

Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen jatkoprosessia varten. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyllä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan kuorma-autoilla Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, mistä kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.

TSM-tulokset ovat saatavilla todentamisen jälkeen.

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Palarikaste 311 028 tonnia, hienorikaste 788 410 tonnia.
Kokonaislouhinta: 4,642 miljoonaa tonnia
Raportoidut malmivarat: 35,69 miljoonaa tonnia (Cr2O3 26,8%) (FRB-standardi & JORC-koodi)
Raportoidut mineraalivarannot: 121,23 miljoonaa tonnia (Cr2O3 29,2%) (FRB-standardi & JORC-koodi)
Toiminnan aloitusvuosi: 1968
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 30-50 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 990 hehtaaria (sis. apualueet)
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 216 henkilöä
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 47,2%, Keminmaa 21,8%, Tornio 18,1%, Tervola 4,2%, Simo 2,3%, Rovaniemi 1,9 %, Oulu 1,9%, muut yhteensä 2,3%
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 337 henkilöä
Käyttökate EBITDA: Ei raportoida erikseen
Maksettu yhteisövero: Ei raportoida erikseen

Tietoja etsinnöistä

–

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

* Osittain soidensuojeluohjelma-alueella SSO120497 Elijärvenviia. Suojelualue on tullut kaivoksen jälkeen.
** Sertifiointi EN ISO 9001:2015 ja EN ISO 14001:2015 -standardien mukaisesti.
*** 1 kpl (vähäinen kiintoaineen luparajan ylitys, joka ei aiheuttanut hallinnollisia jatkotoimenpiteitä)

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Luvan myöntövuosi: -
Linkki lupaan: -
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 1 032 292 tonnia (sivukivikasat kasvoivat) Rikastushiekka: 991 391 tonnia, palakivi: 0 (kaikki palavakivi hyödynnettiin alueella)
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Noin 54% sivukivestä hyödynnettiin louhostäytössä. Sivukiveä louhittiin 2,34 Mt ja siitä 1,26 Mt hyödynnettiin täytössä ja sivukivikasat kasvoivat noin 1,03 Mt.
Polttoaineiden kulutus: 37 758 tonnia.
Muu energian kulutus: sähkö 87,6 GWh (ydinvoima 49%, uusiutuvat energialähteet 21%, fossiiliset energialähteet 30%), lämpö 11 GWh (kaukolämpö ja höyry)
Energian kulutuksen tavoite:
Kaivoksen CO2-päästöt: 37 758 tonnia.
Veden kulutus: 2,56 miljoonaa m3 (josta 0,06 miljoonaa m3 raakavettä)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 7 kpl (luokka 2), 1 kpl (luokka 1)
Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: -
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: -
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: -

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö

* Ei sertifioitu, sovelletaan urakoitsijoihin

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: ei tiedossa
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): -
Tapaturmataajuus: LTI: 1; TRI: 9,3
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata)
Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjärjestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Yritys maksoi vuonna 2018 louhintakorvausta maanomistajille 134 133 euroa.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Ei ole.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Jätehuoltosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota sivukivialueen maisemointiin.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Naapuripäivät (1-2 kertaa vuodessa), joissa esitelty kaivoksen toimintaa ja käyty keskusteluja. Onnistuttu tekemään kaivosta tutuksi.
Yhteistyö oppilaitosten kanssa jatkuvaa, työharjoittelut, koulutukseen osallistuminen. Onnistuttu tuomaan oppilaitoksille käytännönläheisyyttä koulutukseen.
Kuntien hallinnot vierailleet (1-3 kertaa vuodessa). Tehty kaivostoimintaa tunnetuksi päättäjille.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

–