Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.
Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee teräksestä ruostumatonta.
Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana, minkä jälkeen on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta.
Kemin kaivoksen toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.
Outokumpu-konsernin ympäristötavoite on minimoida toiminnan ympäristövaikutukset ja pyrkiä kohti hiilineutraalisuutta. Kemin kaivoksen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali kaivos vuoden 2025 loppuun mennessä. Kemin kaivoksen hiilineutraaliuden kolme tärkeintä tekijää ovat vähähiilisen sähkön hyödyntäminen, biopolttoaineiden käyttö liikenteessä ja koneissa sekä lämmitykseen käytettävän maakaasun ja propaanikaasun korvaaminen sähköllä ja biokaasulla. Kaivoskoneiden sähköistämistä tullaan laajentamaan, mikä vähentää myös polttoaineiden käyttöä.
Outokumpu Chrome Oy:llä on yksi malminetsintälupa-alue Keminmaassa, Nuottijänkä, lupatunnus ML2021:0010. Alueella kairattiin vuonna 2022. Malminetsinnän kohteena oli kromi (Cr), eli Kemin kaivoksen kromimalmin itä- ja länsipuoliset jatkeet. Lisäksi kairarei’istä tutkittiin mahdollisia platinaryhmän (PGE) metalleja.
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
| Kyllä | Ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma | ||
| Tasa-arvosuunnitelma | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä* | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä | ||
| Oma pelastusyksikkö |
Kemin kaivos sijaitsee Keminmaan kunnassa, Meri-Lapin alueella. Kemin kaivos yhdessä Tornion tehtaiden kanssa on merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti Meri-Lapin alueella. Kemin kaivoksen lähiympäristön muita elinkeinoja ovat maa- ja metsätalous sekä maa- ja kiviainestoiminta. Kemin kaivos ei sijaitse poronhoitoalueella.
Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Kaivoksen lähialueella muun muassa ulkoillaan, marjastetaan ja metsästetään.
Kemin kaivoksen toiminnoista hallitsevia ovat kaivoksen rakennelmat, kuten kaivostornit ja sivukivikasat. Kaivos sijaitsee soiden ja metsien keskellä, minkä seurauksena kaivosalueen lähimaisemaan syntyy vain paikoin maisemavaikutuksia. Kaivostoiminnot aiheuttavat maisemavaikutuksia lähinnä kaukomaisemaan (yli 5 km etäisyydellä kaivosalueesta). Suurimmat kaukomaisemaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät lounaaseen Kemin kaupungintalon katolle ja Ajoksen rantaan. Vähäisiä vaikutuksia syntyy myös luoteeseen Keminmaan vanhan kirkon/museon rantaan, jossa sivukivialueet näkyvät ohuena siluettina metsälinjan yläpuolella.
Maisema-arvot on huomioitu kaivoksen toiminnassa ja sulkemissuunnitelmassa. Kemin kaivoksen tavoitteena on huomioida luonnon monimuotoisuus maisemointi- ja sulkemissuunnitelmissa alueelle tyypilliset lajistot huomioon ottaen. Kaivoksen kaikessa toiminnassa pyritään pitämään ympäristövaikutukset kaivosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä mahdollisimman pieninä, esimerkiksi pölyämisen ja vesistövaikutusten osalta. Tavoitteena on myös ylläpitää ja edistää kaivosalueen positiivisia vaikutuksia muun muassa linnustoon.
Sidosryhmäyhteistyö on keskeinen osa Kemin kaivoksen vastuullista toimintaa. Avoimella vuoropuhelulla varmistetaan, että eri osapuolet saavat ajantasaista tietoa kaivoksen toiminnasta, voivat tuoda esiin näkökulmiaan ja osallistua kaivoksen toiminnan kehittämiseen. Yhteistyön tavoitteena on rakentaa luottamusta, ehkäistä väärinkäsityksiä ja edistää kaivoksen ja sen ympäristön kestävää tulevaisuutta.
Kemin kaivoksen keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat työntekijät, urakoitsijat, viranomaiset, Keminmaan kunta, Kemin kaupunki, paikallismedia, lähialueen asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä järjestöt ja yhdistykset. Vuorovaikutus perustuu avoimuuteen, ennakoivaan tiedonvaihtoon sekä toimivaan palautekanavaan. Kysymyksiä, huolenaiheita ja kehitysehdotuksia kerätään muun muassa yhteistyötapaamisissa sekä sähköpostitse (palaute.keminkaivos@outokumpu.com).
Vuoropuhelu ja tapaamiset
Vuonna 2024 sidosryhmäyhteistyötä toteutettiin sekä etäpalavereina että paikan päällä kaivoksella järjestettyinä tilaisuuksina. Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa meneillään olevaa ympäristölupaprosessia, kaivannaisjätteiden hallintaa, jätehuoltosuunnitelmaa ja sulkemissuunnitelmaa, turvallisuutta ja tapaturmatilastoja, organisaatiomuutoksia, tuotannon tilaa sekä meneillään olevia projekteja, kuten louhintamenetelmien muutosta ja hiilineutraalisuustavoitetta. Lisäksi esiteltiin Outokummun kestävyysraportoinnin käytäntöjä ja sidosryhmien palautteen merkitystä.
Yhteistyökumppanit ja paikallistoiminta
Vuorovaikutusta syvensivät myös yhteistyökumppaneiden esitykset tapaamisissa. Kaivoksella vieraili vuoden aikana oppilaitoksia, yhteistyökumppaneita ja muita ulkopuolisia toimijoita. Lisäksi yhtiö tuki paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilua, harrastus- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöiden perheiden vapaa-ajantoimintaa.
Vuonna 2024 tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyi hiilineutraalisuuden edistämiseen. Käytössä olivat niin biopohjaiset polttoaineet kuin vähähiilinen sähkö, minkä lisäksi selvitettiin vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Kaivostäytön ja ruiskubetonin osalta tutkimustyötä tehtiin niiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kemin kaivos osallistui myös useisiin yhteistyöhankkeisiin, kuten Vesitar-projektiin (teollisuusvesien käsittelyratkaisut) ja Action4Commons-tutkimukseen (kollektiivinen sidosryhmäyhteistyö yhteishyödykkeiden hallinnassa). Lisäksi kaivos oli mukana erilaisissa webinaareissa ja työpajoissa, joissa käsiteltiin muun muassa kaivosten sivuvirtojen hyödyntämistä ja kiertotaloutta.
