Kuvaus yrityksestä

Agnico Eagle Finland Oy operoi Kittilän kaivosta ja harjoittaa malminetsintää Suomessa ja Ruotsissa. Emoyhtiö Agnico Eagle Mines Limited on kanadalainen kullantuottaja, jolla on kaivoksia Kanadassa, Australiassa, Suomessa ja Meksikossa. Sillä on malminetsintä- ja kehityshankkeita näiden maiden lisäksi myös Yhdysvalloissa, Kolumbiassa ja Ruotsissa.

Kittilän kaivos sijaitsee Lapissa noin 900 kilometrin päässä Helsingistä ja 150 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Se on tällä hetkellä Euroopan suurin kultakaivos. Agnico Eagle Finland aloitti malminetsinnän Kittilässä vuonna 2006 ja malmin louhinnan ja kullan rikastuksen Kittilän kaivoksella vuonna 2008.  Kaupallinen tuotanto alkoi vuonna 2009. Avolouhinta päättyi vuoden 2012 lopussa, ja siitä lähtien malmia on louhittu ainoastaan maanalaisesta kaivoksesta. Kaivoksen tämänhetkiset tuotantosuunnitelmat ulottuvat 2030-luvun puoliväliin.

Lisätietoja www.agnicoeagle.fi , www.agnicoeagle.com

TSM-Suomi standardin mukaiset tulokset

AAA
AA
A
B
C
Sidosryhmäyhteistyö Luonnon monimuotoisuus Rikastushiekan hallinta Vesien hallinta Energiatehokkuus Kaivoksen sulkeminen Työterveys ja turvallisuus

Kriisinhallinta

Kriisinhallintavalmius Sisäinen arviointimenettely Koulutus ja harjoittelu
Kriisinhallintavalmius - yhtiötaso
Crisis Management Planning – Site
Tulokset: 31.5.2022
Viimeisin ulkoinen vahvistus: 26.10.2021

Yhteiskuntavastuuraportti

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: 239 240 unssia kultaa
  • Kokonaislouhinta: 3 322 689 t (malmia 62,9 %, 2 089 535 t; sivukiveä 37,1 %, 1 233 154 t)
  • Raportoidut malmivarat: Malmivarat 27,8 Mt (4,24 g/t): todetut 1,1 Mt (3,85 g/t), todennäköiset 26,8 Mt (4,26 g/t)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 23,5 Mt (2,61 g/t): mitatut 4,4 Mt (2,59 g/t), osoitetut 19,1 Mt (2,61 g/t), mahdolliset 7,3 Mt (4,84 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 2006 (malminetsintä), 2008 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: kaivoksen toiminta jatkuu ainakin 2030-luvun puoliväliin saakka
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1 705 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 487 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kittilä 53,2 %, Rovaniemi 10,7 %, Sodankylä 9,7 %, Oulu 2,5 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 573 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: -
  • Maksettu yhteisövero: 12 208 677,38 tilikaudelta 2020 (maksettu 2021), vuodelta 2021 yhteisöveroa maksetaan 18 M€ (menee maksuun vuoden 2022 lopulla)

Tietoja etsinnöistä

Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Kittilässä sijaitsevilla malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malmin-etsintämenetelminään syväkairausta, kallio- ja maaperänäytteiden ottoa iskuvasaraporausmenetelmällä, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua käytteenottoa (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 26 7028 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 52 18 718 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: 21,1 km

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ** RMMS – Responsible Mining Management system, Agnico Eaglen oma johtamisjärjestelmä (ei sertifioitu), kattaa eri kriteeristöjen vaatimukset, mm. MAC-TSM (verifioitu), RGMP (auditoitu), VPSHR (auditoitu), ICMC (sertifioitu)
  • *** 3 kpl vuonna 2021: 1) murskan pölymittauksessa hiukkaspitoisuuden vuorokausikeskiarvon luparajaylitys, 2) uuden käyttöönotetun mobiilimurskan pölynpoisto ja hiukkasmittaus, 3) hetkellinen rikastusprosessin häiriö kullan liuotuspiirissä.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Luvan myöntövuosi: 2020
  • Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1465367
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 79 300 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 1 568 700 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 74 508 €

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 3 219 420 t (sivukivi 38,3 %, NP-rikastushiekka 56,7 %, CIL-rikastushiekka 8,6 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 100 %, NP-rikastushiekka 28,3 %
  • Polttoaineiden kulutus: 85,4 GWh (sisältää yhtiön ja urakoitsijoiden kulutukset)
  • Muu energian kulutus: Ostettu sähkö 264 GWh (uusiutuvia 8 %). Hukkalämpöä hyödynnetään kaivosilman ja tilojen lämmitykseen.
  • Energian kulutuksen tavoite: Olemme edenneet Motivan Energiatehokkuussopimuksen (2017-25) mukaisesti ja vuonna 2021 on aloitettu projekti happilaitosten 1 ja 2 lämmön talteenoton optimoimiseksi. Nykyisen sopimuskauden tavoitteemme on vuoteen 2025 mennessä säästää energiaa 10,5 % verrattuna vuoden 2016 tasoon.
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 86 854 t CO2-ekv (Scope 1 + Scope 2), 0.04 t CO2-ekv/syöttömalmitonni.
  • Veden kulutus: 7,14 Mm3 (raakavettä Seurujoesta 2,5 Mm3, 35,0 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 6,18 Mm3, josta 4,12 Mm3 kaivoksen kuivatusvettä ja 2,07 Mm3 käsiteltyä prosessivettä.
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 6
  • Toiminta-alueella esiintyy uhanalaisia lajeja: kylla
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 1364 t, natriumsyanidi 628 t, kaliumisoamyyliksantaatti 246 t, ferrisulfaatti (PIX-105) 147 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Lapinleinikin suojelualueen perustaminen ja siirtoistutus (2018). Siirtoistutuksen vuosittainen seuranta vuosina 2019-2021 on osoittanut, että siirtoistutus on onnistunut. Seuranta seuraavan kerran 2023.
    • Parvajoen vesistökunnostushanke (ekologinen kompensaatio, taimenkannan lisääntymisedellytysten elvyttäminen), aloitettu 2019, kunnostustyö jatkuu edelleen.
    • Vuosittaiset kalaistutukset: Seurujokeen 1-vuotisia taimenenpoikasia 5000 kpl ja Loukiseen 7000 kpl
    • Kaivosaluetta ympäröivien aitojen kunnossapito ja tarkastus erityisesti porojen pääsyn estämiseksi alueelle.
    • Sääksen pesän seurantakameran hankinta.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä
Oma pelastusyksikkö
  • * Järjestelmää ei ole sertifioitu

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,9 pv / työntekijä (13,2 tuntia), kun yksi koulutuspäivä on 7 h.
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,47 %
  • Tapaturmataajuus: LTA (Lost time accident) + LD (Light duty) taajuus oli 1,51 ja TRI (Total recordable injuries = LTA + LD + Medical treatment) 1,94 (200 000 työtuntia kohti)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 5/5 työaika on joko 10 h tai 10,5 h, tehdään joko yksi- tai kaksivuoroa 4/6 työaika on 12 h, tehdään yksi- tai kaksivuoroa 5/2 työaika on 7,5 h tai 8 h päivätyö
  • Naisten osuus työvoimasta:

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja toimeentuloon

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kittilän kaivoksen tärkeimmät sidosryhmät ovat omat työntekijät ja urakoitsijat, lähinaapurit, lähikylät, Kittilän kunta, Kuivasalmen paliskunta (sen alasta, 3474 km2, noin 0,5 % jää kaivospiirin alle), maanomistajat, alueen matkailu ja yksityiset matkailuelinkeinojen harjoittajat, Metsähallitus. Kaivostoiminnan yhteensovittaminen muiden elinkeinojen kanssa on toiminnan elinehto ja kaivosyhtiö käykin aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Lisäksi kaivosyhtiöllä on yhteisiä sidosryhmien kanssa toteutettavia projekteja muun muassa luonnon monimuotoisuuteen liittyen, ks. yllä. Kaivoksen taloudelliset vaikutukset alueella ja koko Lapissa ovat varsin merkittävät maksettujen verojen ja maksujen sekä työllistämisen kautta. Kaivoksen työntekijöistä yli 50 % on Kittilästä ja yli 90 % Lapin alueelta. Hankinnat pyritään tekemään lähialueilta aina kun se on mahdollista. Kaivostoiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset selvitetään aina ennen hankkeen käynnistämistä, ja suuremmissa hankkeissa toteutetaan hankekohtainen ympäristölainsäädäntöön perustuva ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely. Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia ehkäistään, lievennetään ja seurataan muun muassa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti sekä omin vapaaehtoisin toimin.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Alueellisia virkistyskäyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa.
Projekteja toteutetaan yhteisinä sidosryhmäprojekteina, joita ovat esimerkiksi uuden kodan rakentaminen NP4-rikastushiekka-altaan pohjoispuolelle moottorikelkkareitin varteen ja Parvajoen vesistökunnostus-hanke taimenten elinympäristön palauttamiseksi otollisemmaksi ja taimenkannan elvyttämiseksi. Lähikylien kanssa on yhdessä toteutettu liikenneturvallisuuskampanja koskien kaivokselle johtavia teitä.

Vesienhallinnan pitkäjänteistä suunnittelua tukee käytössä oleva Agnico Eaglen kaivosten vesien-hallintastandardi, mikä vahvistaa kaivosvastuujärjestelmän mukaisia vesienhallinnan käytäntöjä. Merkittävimmistä kestävän kehityksen vesienhallintaan liittyvistä investoinneista mainittakoon vuonna 2016 käyttöön otettu vesienkäsittelylaitos sekä valmistumassa oleva typenpoistolaitos.

Ympäristö- ja kalataloustarkkailu on jatkuvaa, ja kalanpoikasia istutetaan vuosittain Seurujokeen ja Loukiseen.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema- ja luontoarvot otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa kaivoksen koko elinkaaren ajan, ja ne arvioidaan aina merkittävien rakennushankkeiden luvituksessa.
Maisemallisista tekijöistä mainittakoon myös sivukiven läjitysalueen korkeus, mikä ympäristöluvan mukaisesti määräytyy suhteutettuna alueen muihin vertailupisteisiin.
Puiden kaataminen kaivosalueella minimoidaan mahdollisuuksien mukaan.
Kaivoksen sulkemissuunnitelma sisältää muun muassa periaatteet ja toimenpiteet maisemoinnille ja ympäristöön sopeuttamiselle. Suunnitelmassa on huomioitu myös luonnon monimuotoisuuden asettamat tarpeet.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Sidosryhmäyhteistyö: Sidosryhmäyhteistyö: Agnico Eagle Finland (Kittilän kaivos ja malminetsintä) käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa muun muassa tapaamalla heitä säännöllisesti eri yhteyksissä, joita ovat

  • avoimet ovet –tapahtuma
  • yhteistyöryhmä (mukana paikallisten sidosryhmien edustajat kaivoksen edustajien lisäksi)
  • luvituksiin liittyvät tapaamiset ja kuulemiset (YVA)
  • kyläillat

Tuemme paikallista urheilua ja kulttuuria sekä lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja hyvinvointia. Koronapandemian aikana olemme paikallisille yrityksille yhdessä Kittilän kunnan kanssa tarjonneet keskusteluapua sekä antaneet taloudellista tukea ympäristösertifikaatin saavuttamiseksi. Liikennekulttuurin kehittämiseksi kaivokselle johtavilla teillä olemme lähikylien kanssa yhteistyössä tehneet liikenneturvallisuusvideon. Kaivosyhtiöllä on Twitter-tili ja Facebook-sivu, joiden kautta kerrotaan ajankohtaisista asioista ja suunnitelmista sekä sidosryhmien esittämistä huolenaiheista. Agnico Eagle Finlandin verkkosivuilla on yhteydenottolomake palautteen antamista varten. Sidosryhmiä rohkaistaan keskusteluun ja yhteydenottoon näissä kanavissa:

Koronapandemian vuoksi sidosryhmätapaamiset toteutettiin vuonna 2021 pääasiassa Teamsin välityksellä lukuun ottamatta yhteistyöryhmän vuoden viimeisintä kokousta. Avoimet ovet -tapahtumaa ei niin ikään voitu koronan vuoksi järjestää.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa (Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Oulu Mining School, Lapin AMK, ammatilliset oppilaitokset).

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi