Blogikirjoitus 17.2.2016

Kävin helmikuun alussa tutustumassa Terrafamen kaivoksen toimintaan yhdessä Teknologiateollisuus ry:n delegaation kanssa. Vierailu oli sikäli poikkeuksellinen, että tapasimme kaivosyhtiön ylintä johtoa ja saimme tuoretta tietoa kaivoksen tulevaisuudennäkymistä.

Kaivoksella on kaksi huolenaihetta ylitse muiden: vesitase ja liiketoiminnan kannattavuus.

Vesitase tuskin ratkeaa purkuputkea koskevaan Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen, joka on odotettavissa lähikoina. Oli päätös mikä tahansa, siitä tehdään todennäköisesti valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jolloin asian käsittely venyy edelleen kuukausilla. Sen myötä Terrafame joutuu tänä keväänä turvautumaan jälleen lisäjuoksutuksiin, jos se aikoo selvitä sulamisvesien aiheuttamista lisähaasteista.

Kaivoksen kannattavuus edellyttäisi puolestaan nikkelin maailmanmarkkinahinnan tuntuvaa kohoamista nykyisestä.  Toinen vaihtoehto olisi rakentaa kaivosalueelle tehdas, joka pystyisi nostamaan Terrafamen tuottaman nikkelin jalostusarvoa. Sellainen vaatisi kuitenkin tuntuvia lisäinvestointeja, johon nykyisellä omistajalla – valtiolla – tuskin on mahdollisuuksia.

Sen sijaan bioliuotuksen osalta kaivosyhtiön johdolla tuntuu olevan vakaa luottamus prosessin toimivuuteen. Liuotuskasoilla lämpötila säilyi reippaasti yli kriittisen rajan myös tammikuun kovilla pakkasilla. Kaivoksen toiminta on saatu ilmeisesti hallintaan ainakin tältä osin.

Vierailun jälkeen jäin miettimään Terrafamen tulevaisuutta. Valtio yrittää saada kaivosyhtiötä myyntikuntoon, jotta vakavaraisempi taho voisi ottaa sen aikanaan hoitoonsa. Uudella omistajalla tulisi kuitenkin olla riittävästi liikkumavaraa kaivoksen kannattavuuden parantamisen ja vesitaseen korjaamisen edellyttämien investointien toteuttamiseksi. Sellaista ostajaa voi olla näinä aikoina vaikea löytää.

Terrafamen edeltäjänä tunnetun Talvivaaran perintö on näkynyt monella tapaa julkisuudessa. Elokuvaproduktion (Jättiläinen) ohella se on poikinut myös useita kirjoja, joista tuorein lienee Antti Tuomaisen uusi jännitysromaani (Kaivos). Suosittelen molempia.

Selvää on, ettei myöskään Kestävän kaivostoiminnan verkosto olisi syntynyt ellei siihen olisi löytynyt tarvittavaa tahtotilaa. Syksyllä 2012 alkanut Talvivaaran ympäristöonnettomuus toi kaivosalan ja sen keskeiset sidosryhmät saman pöydän ääreen. Sen seurauksena on laadittu useita uusia ohjeita ja käytännön välineitä kaivosalan vastuullisuuden kehittämiseksi.

Verkoston työn tuloksena on luotu myös uusi vastuullisuusjärjestelmä, joka kattaa kaikki kaivostoiminnan osa-alueet. Kaivosvastuujärjestelmän koulutukset käynnistyvät tänä keväänä, jonka jälkeen ensimmäiset kaivosyhtiöt ryhtyvät soveltamaan sitä käytäntöön.

Eero Yrjö-Koskinen

Kirjoittaja on Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri

Kuva: Marko Mannila

Teknologiateollisuus ry:n delegaatio vieraili Terrafamen kaivoksella 3.2. Vierailuun osallistuivat Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen ja varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela, Meriteollisuuden ja Kaivosteollisuuden viestintäasiantuntija Marko Mannila sekä Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri Eero Yrjö-Koskinen.

Kaivoksen toimintaa esittelivät Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia ja operatiivinen johtaja Harri Natunen, viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen, kaupallinen johtaja Janne Palosaari sekä kestävän kehityksen johtaja Veli-Matti Hilla.