Kestävän kaivostoiminnan verkosto kokoontui 23.11. Jyväskylään vuoden viimeiseen kokoukseen. Kokouksessa hyväksyttiin uusi vastuullisuusjärjestelmä malminetsinnälle, päätettiin verkoston tuottamien työvälineiden kääntämisestä englannin kielelle sekä vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017.

Verkostolle valittiin myös uusi varapuheenjohtaja MTK:n Tommi Siivosen siirryttyä toisiin tehtäviin. Varapuheenjohtajaksi nimettiin Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Uutena edustajana verkostossa aloitti MTK:n Leena Penttinen.

Kokouksen jälkeen verkosto siirtyi FinnMateria-messujen yhteydessä järjestettyyn seminaariin, jonka aiheena oli Onko kaivos uhka vai mahdollisuus – kaivostoiminnan vaikutukset talouteen, muihin elinkeinoihin ja ympäristöön. Seminaarin alustajina olivat kansanedustaja Lauri Ihalainen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut (MaRa) ry:n toiminnanjohtaja Timo Lappi, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava, Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Teija Kankaanpää sekä kaivosverkoston puheenjohtaja, kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Pokka muistutti että suomalaisilla on poikkeuksellisen vahva käsitys ympäristökysymyksistä, mikä asettaa lisävaatimuksia kaivostoimijoille. Yritys voi menettää maineensa hetkessä, mutta sen takaisin saaminen on erittäin työlästä. Hän arveli että kaivosverkoston luomalle vastuullisuusjärjestelmälle voisi olla käyttöä myös muualla.

Entinen työministeri, SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen totesi että globaalisti metallien ja mineraalien kysyntä tulee vääjäämättä lisääntymään. Toisaalta ihmiset kuluttavat jo nyt enemmän luonnonvaroja kuin maapallon kantokyky sallii, joten kiertotalouden merkitys tulee entistä tärkeämmäksi. Se tarjoaa tulevaisuudessa huomattavasti suurempia bisnesmahdollisuuksia kuin biotalous.

Ihalainen esitteli nelikentän, jossa ympäristötarpeiden, matkailuelinkeinojen huomioimisen ja lupakäytäntöjen kehittämisen ohella yhteiskunnallinen toimilupa edellyttää luontaiselinkeinojen turvaamista. ”Jos haluamme edistää kestävää kaivostoimintaa, näiden kaikkien vaatimusten tulee täyttyä. Jos halutaan tyriä, kaivostoiminnalla ei ole menestymisen edellytyksiä,” Ihalainen muistutti.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kertoi että luonnolla ei ole Suomen leveysasteilla kykyä puhdistaa tehokkaasti päästöjä, jos niitä purkautuu ympäristöön. Päästöjen aiheuttamat vauriot voivat olla pysyviä ja laaja-alaisempia kuin päiväntasaajan läheisyydessä. Tämä asettaa Suomen kaivosteollisuudelle erityistarpeita toimia vastuullisesti ja varovaisuusperiaatteella.

”Malmia ei pidä etsiä luonnonsuojelualueilta, koska vastaavia esiintymiä ei todennäköisesti löydy muualta kuin juuri kyseiseltä alueelta, jossa poikkeuksellisen maaperän myötä myös luonto on erityisen rikas ja monipuolinen. Malminetsintä tulee rajata kokonaan suojelualueiden ulkopuolelle. Vastuullisuutta on tehdä asiat hyvin. Jos kaivosverkosto siihen pyrkii, se on hyödyllinen, jos ei, teemme johtopäätöksiä,” Sulkava totesi.

Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Teija Kankaanpää kertoi Yaran esimerkin kautta kaivostoiminnan työllisyysvaikutuksista: Yara työllistää Suomessa viidellä paikkakunnalla suoraan 900 henkeä ja välillisesti 2540 henkeä alihankintaketjujen kautta. Tulovaikutusten seurauksena kaivostoiminnan kokonaisvaikutus on 4130 henkilötyövuotta. 1980-luvulta lähtien Siilinjärven väestömäärä on kasvanut kolmanneksella, mikä johtuu osittain kaivostoiminnan laajenemisesta.

Kankaanpään mukaan ”Yara Suomi maksoi vuonna 2015 veroja kaikkiaan 35 miljoonaa euroa. Yaran toiminta tuottaa kuitenkin veroja myös välillisesti. Kerrannaisvaikutusten aiheuttama verovaikutus oli yhteensä 50 miljoonaa euroa.”

”Kaivostoiminnalla on merkitystä taloudelle ja työllisyydelle. Kaivostoiminnalla on aina vaikutuksia myös ympäristöön. Kysymys on siitä miten nämä eri intressit sovitellaan yhteen.” Kankaanpää uskoi että yhteensovittaminen on mahdollista, mutta pitää olla myös tahtoa.

Matkailu- ja ravintolapalvelujen toimitusjohtaja Timo Lappi kertoi että matkailulla ja kaivosteollisuudella on pääsääntöisesti yhteiset intressit. Molemmat elinkeinot luovat elinvoimaa Lappiin, ja sen myötä työpaikkoja ja verotuloja. Ylivoimainen enemmistö matkailusta ja kaivostoiminnasta on sellaista ettei niillä ole ongelmia keskenään. Poikkeuksen muodostavat kaivokset, jotka uhkaavat sijoittua matkailukohteiden välittömään läheisyyteen tai arvokkaille luontoalueille.

”Kyse ei ole niinkään matkailualan yrittäjistä vaan asiakkaista, joilla on tuhansia vaihtoehtoja tarjolla. Voidaan perustellusti kysyä haluavatko matkailijat tulla kohteeseen, jonka vieressä on kaivos. Muutama vuosi sitten tehdyssä selvityksessä 49 prosenttia ulkomaisista ja 38 prosenttia kotimaisista matkailijoista ilmoitti, että kaivos vähentäisi heidän kiinnostustaan Yllästä kohtaan. Kuusamossa ja Kolarissa matkailun ja kaivostoiminnan yhteensovittaminen ei ole mahdollista,” Lappi muistutti.

Lapin mukaan kaivosteollisuus on luvannut että kaivosyhtiöt eivät tule sellaiseen paikkaan, jossa niillä ei ole sosiaalista toimilupaa. Kuusamon valtuusto hyväksyi marraskuussa murskaenemmistöllä (43 puolesta, 4 vastaan) yleiskaavaesityksen, joka käytännössä estää kaivostoiminnan Juomasuolla sekä viitostien ja Kitkajoen välisellä alueella. ”Yhtiöllä, joka aikoo sillä alueella toimia, ei ole sosiaalista toimilupaa”, Lappi korosti.

”Haluankin nyt haastaa kaivosalaa toteamalla, että jos jokin kaivosyritys tai sitä lähellä oleva taho lähtee valittamaan tai tekemään muistutuksen Kuusamon yleiskaavapäätöksestä, kaivosteollisuuden puheet sosiaalisesta toimiluvasta ovat pelkkää sanahelinää,” Lappi huomautti.

Alustusten jälkeen käytiin vielä vilkas paneelikeskustelu, jonka juonsi toimittaja Johanna Korhonen. Seminaaria seurasi satapäinen yleisö. Seminaarin alustukset ja puheenvuorot löytyvät kokonaisuudessaan oheisesta linkistä.

Eero Yrjö-Koskinen

Kirjoittaja on Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri

Kuva: Seminaarin alustajat vasemmalta oikealle: verkoston puheenjohtaja Hannele Pokka, SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava, SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen, Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Teija Kankaanpää ja MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.